Rahaliiton muodostaminen ja valuuttojen määrän kehitys

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Syrjänen, Niko
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:45:08Z
dc.date.available 2009-09-08T09:45:08Z
dc.date.issued 2002-04-17
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11769
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tässä tutkielmassa tarkastellaan rahaliittojen muodostamista sekä rahaliittojen vaikutusta talouteen. Tarkastelun pohjana käytetään optimaalisen rahaliiton teoriaa ja erityisesti Alesinan ja Barron (2000a) teoriasta tekemää rahaliittomallia. Tutkielman tarkoitus on määrittää, millainen on optimaalinen rahaliitto erilaisten maiden näkökulmista, mitkä ovat rakenteeltaan erilaisten rahaliittojen optimaaliset laajentumisstrategiat ja miten rahaliitot vaikuttavat valuuttojen määrään maailmassa. Optimaalisen rahaliiton teoriassa rahaliitolla tarkoitetaan aluetta, jonka jäsenmaiden valuuttakurssit ovat keskenään peruuttamattomasti kiinnitettyjä, tai jonka jäsenmailla on yhteinen raha. Rahaliitolla on kuitenkin joustavat valuuttakurssit alueen ulkopuolisten maiden kanssa. Optimaalisen rahaliiton teorian mukaan maat arvioivat rahaliiton muodostamisen kannattavuutta rahan sitomisesta aiheutuvien kustannusten ja siitä saatavien hyötyjen suhteena (kustannus-hyötyanalyysi). Keskeisin rahaliitosta aiheutuva kustannus on itsenäisen raha- ja valuuttakurssipolitiikan menetys. Vastaavasti rahaliitosta saatavia hyötyjä ovat transaktiokustannusten ja valuuttakurssiriskien poistuminen jäsenmaiden väliltä. Näiden hyötyjen lisäksi maalla on rahaliiton avulla mahdollisuus saavuttaa hintavakaus. Maan kannattaa muodostaa rahaliitto, jos rahan sitomisesta saatavat hyödyt ylittävät sitomisesta aiheutuvat kustannukset. Viime vuosina hintavakauden merkitys on kasvanut optimaalisen rahaliiton teoriassa ja sen tarkasteluun on käytetty rahapolitiikan uskottavuusteoriaa. Uskottavuusteorian sisältö optimaalisen rahaliiton teorian näkökulmasta on se, että korkeasta inflaatiosta (rahapolitiikan uskottavuuden puutteesta) kärsivä maa hyötyy rahaliiton muodostamisesta matalan inflaation (rahapoliittisesti uskottavan) maan kanssa. Tällöin korkean inflaation maa saa matalan inflaation maan rahapoliittisen uskottavuuden käyttöönsä, ja siten saavuttaa hintavakauden. Tässä tutkielmassa rahaliiton jäsenyyttä hakevat maat jaetaan rahapoliittisen uskottavuuden perusteella korkean ja matalan inflaation maihin sekä rahaliiton perustan luoviin ankkurimaihin ja tarkastellaan rahaliiton optimaalisuutta rahaliiton eri osapuolten näkökulmista. Lisäksi uskottavuusteorian puitteissa määritellään kaksi rahapoliittiselta rakenteeltaan erilaista rahaliittoa, joista toisessa rahapolitiikkaa hoitaa ankkurimaan keskuspankki ja toisessa kaikkien jäsenmaiden yhteinen keskuspankki. Täten voidaan tarkastella, miten rahapolitiikan koordinointi vaikuttaa rahaliittojen muodostamiseen, ja mitkä ovat rakenteeltaan erilaisten rahaliittojen laajentumisstrategiat. Tutkielman lopuksi tarkastellaan rahaliittojen vaikutusta valuuttojen määrän kehitykseen. Tämä optimaalisen rahaliiton teorian tutkimussuunta on viime vuosina herättänyt mielenkiintoa taloustieteilijöiden keskuudessa. Tutkielmassa uskottavuusteorian perustana käytetään Barron ja Gordonin (1983) peliteoreettista mallia. Lisäksi tutkielman perustan luovaa rahaliittomallia on laajennettu, siten että se sopii uskottavuusteorian mukaiseen tarkasteluun. Tutkielman keskeisimpiä lähteitä ovat: Mundell (1961), Barro – Gordon (1983) ja Alesina – Barro (2000a). en
dc.language.iso fi
dc.subject rahaliitto fi
dc.subject rahapolitiikan uskottavuus fi
dc.subject valuutta fi
dc.title Rahaliiton muodostaminen ja valuuttojen määrän kehitys fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.04Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record