Subsidiariteettiperiaate ja sen merkitys Euroopan unionin rakennepolitiikan toteuttamisessa Suomessa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Huttunen, Johanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:46:11Z
dc.date.available 2009-09-08T09:46:11Z
dc.date.issued 1999-11-01
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11847
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen kohteena on subsidiariteetti ja sen toteutuminen EU:n päätöksenteon todellisuudessa. EU:n demokratia- ja legitimiteettiongelmien ratkaiseminen on unionin tärkeimpiä haasteita, joihin EU pyrkii vastaamaan unionin ja sen kansalaisten lähentämisellä eli ns. kansalaisten unionin luomisella. Ajatukseen kansalaisten unionista liittyy myös subsidiariteetin käsite, joka liitettiin yhdeksi ongelmien "ratkaisijaksi" Maastrichtin sopimukseen. Tutkimuksen pääpaino on subsidiariteetin käsiteanalyysissä. Siinä pyritään tarkastelemaan ristiriitaisen toimintaperiaatteen moninaista luonnetta ja sisältöä sekä periaatteen erilaisia lähestymistapoja. EU:n integraatiokeskustelussa subsidiariteetti on puhutuimpia käsitteitä. Etenkin Euroopan federalistissa maissa (esim. Saksa) keskustelu on periaatteen osalta ollut vilkasta. Suomessa periaate on uusi, eikä sen ympärille ole vielä muodostunut keskusteluperinnettä. Käsiteanalyysissä on subsidiariteettia tutkittu tiiviisti Euroopan integraatiokeskustelun kontekstissa. Subsidiariteetin merkitystä käytännössä tutkitaan EU:n rakennerahastojen alueellisten (2, 5b ja 6) ohjelmien toteutuksessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkä statuksen subsidiariteetti unionin politiikan toimintaperiaatteena saa käytännössä. Tutkimuksessa pyritään saamaan selville, onko subsidiariteettiperiaatteella käytännön merkitystä EU:n päätöksenteossa, vai onko se jäänyt vain tyhjäksi toimintaperiaatteeksi ilman merkitystä. EU:n aluepolitiikka on maatalouspolitiikan jälkeen unionin toiseksi suurin menoerä. EU on määritellyt politiikkansa toteuttamiseen toimintaperiaatteita, joita tulee noudattaa harjoitettaessa unionin politiikkaa. Subsidiariteettiperiaate otettiin myös yhdeksi EU:n alue- ja rakennepolitiikan peruspilareista. Empiirisen osan tutkimusmateriaali koostuu ensisijaisesti rakennerahasto-ohjelmien väliarviointiraporteista. Niitä tutkimalla pyritään löytämään havaintoja, joista ilmenisi, onko päätöksenteko ohjelmaprosessissa ollut subsidiariteetin mukaista. Tutkimuksessa käy ilmi, että tavoiteohjelmien laatiminen alueilla on subsidiariteetin mukaista. Kuitenkin kun kootaan alueiden ohjelmista yhteinen kansallinen ohjelma-asiakirja, muuttuu alueellisten ohjelmien strategia ja luonne liiaksi. Ohjelmien toteuttamisessa syntyvät suurimmat ongelmat kansallisen hallinnon raskauden ja monimutkaisuuden johdosta, eivätkä alueelliset hankkeet toteudu alueita tyydyttävällä tavalla. Erityisesti sektorikohtainen rahanjako ja päätöksenteon hitaus vaikeuttavat hankkeiden toteutusta. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli jää ohjelman toteutuksessa lähinnä neuvoa-antavaksi. Subsidiariteetti on jäänyt maakuntien liittojen mielestä näennäiseksi. Maakuntien liitoilta puuttuu itsenäistä päätösvaltaa ohjelmarahoituspäätösten tekemiseksi. en
dc.language.iso fi
dc.subject Euroopan unioni fi
dc.subject päätöksenteko fi
dc.subject subsidiariteetti fi
dc.subject rakennepolitiikka fi
dc.subject aluepolitiikka fi
dc.subject toteuttamissuunnittelu fi
dc.subject Suomi fi
dc.title Subsidiariteettiperiaate ja sen merkitys Euroopan unionin rakennepolitiikan toteuttamisessa Suomessa fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.04Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record