Virallista ystävyyttä: Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyyskaupunkitoiminta 1950-luvulta Neuvostoliiton hajoamiseen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Poliittinen historia (Yhteiskuntahistorian laitos) fi
dc.contributor University of Helsinki, Political History (Department of Social Science History) en
dc.contributor Helsingfors universitet, Politisk historia (Institutionen för samhällshistoria) sv
dc.contributor.author Laitinen, Kaija
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:46:21Z
dc.date.available 2009-09-08T09:46:21Z
dc.date.issued 2000-11-15 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11859
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Suomen ulkopolitiikkaa määritti toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet "virallisen ystävyys" Neuvostoliiton kanssa. Tuntematonta ystävää Neuvostoliittoa tehtiin suomalaisille tutuksi ystävyysseuran, Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, ja muiden rituaalisten, Neuvostoliitolle sopivien toimintamuotojen kautta. Yhtenä lukuisista ystävyys-alkuisista järjestelyistä oli maiden välinen ystävyyskaupunkitoiminta, joka käynnistyi 1950-luvulla suomalaisten kunnallispoliitikkojen aloitteesta. Sen esikuvana voidaan pitää Suomen ja Ruot-sin välistä kummikuntaliikettä. Kaupunkien johto noudatti valtiojohdon näyttämää esimerkkiä ja järjesti etenkin 1970- ja 1980-luvuilla lukuisia seremoniallisia ystävyystapahtumia. Neuvostoliitto ryhtyi aktiivisesti käyttämään hyväksi ystävyyskaupunkien tarjoamaa julkisuusarvoa 1970-luvun vaihteessa, etenkin arvovaltaisten suomalais-neuvostoliittolaisten ystävyyskaupunkikokousten yhteydessä. Ystävyyskaupunkisuhteiden hoitaminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä liittyi läheisesti Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan, jonka kautta ystävyyskaupunkiaatetta vietiin kaupunkien johtotasolta kentälle. Tutkielmani kannalta kiinnostavaa on se, oliko toiminnassa olemassa rituaalisen ylätason ohella myös toinen, epävirallisempi puolensa. Kysynkin, ulottuiko toiminta kansalaistasolle ja millaista yhteistyö tällä tasolla oli. Oliko ystävyyskaupunkiyhteistyössä käytännössä mitään mahdollisuuksia järjestää todellisia kansalaisten välisiä tapaamisia? Ystävyysseurassa tehtiin kyllä lujasti töitä myönteisen kuvan välittämiseksi Neuvostoliitosta ja kansalaisten tutustuttamiseksi toisiinsa, mutta vaikka toiminta levittäytyi laajalle sektorille urheilusta kulttuuriin ja nuorisotyöhön, ei sillä ollut todellista merkitystä. Neuvostoliitto päätti yhteistyön muodoista eikä sallinut ihmisten välisiä suoria kontakteja ennen kuin vasta perestroikan aikana 1980-luvun lopulla. Suomalais-neuvostoliittolaisen ystävyyskaupunkitoiminnan tutkiminen on perusteltua jo siitä syystä, että aiempaa tutkimusta aiheesta ei ole. Näkökulma on suomalainen, sillä se perustuu suomalaisten arkistojen aineistoon ja suomalaisten kokemuksiin toiminnasta. Ajallisesti tutkimus ulottuu 1950-luvulta aina Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Toimintaa kuvataan sekä yleisesti että Turku-Leningrad-kaupunkiparin osalta. Turku oli Neuvostoliiton aikana yksi innokkaimmista kaupungeista ystävyyskaupunkiliikkeessä. Aihetta tarkastelen paitsi poliittisen toiminnan myös kulttuuriyhteistyön näkökulmasta. Tärkeimmät lähteeni löytyivät Suomi-Neuvostoliitto-Seuran arkistosta sekä Turun kaupungin tiedotustoimistosta. Tutkimuksessa käytetyt haastattelut ovat tätä tutkimusta varten tehtyjä. Olen haastatellut ystävyyskaupunkitoimintaan aktiivisesti osallistuneita turkulaisia ja ystävyysseuran viimeistä ystävyyskaupunkisihteeriä. Myös Kaisa Kinnusen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran historia on tarjonnut hyödyllistä tietoa. en
dc.language.iso fi en
dc.subject ystävyyskaupungit - yhteistyö - Suomi - Neuvostoliitto en
dc.subject kulttuurisuhteet -Suomi - Neuvostoliitto en
dc.subject ulkopolitiikka - Suomi - Neuvostoliitto en
dc.subject Suomi-Neuvostoliitto-seura en
dc.title Virallista ystävyyttä: Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyyskaupunkitoiminta 1950-luvulta Neuvostoliiton hajoamiseen en
dc.identifier.laitoskoodi 7141 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.14Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record