Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Yritysverotuksen koordinointi ja verokilpailu Euroopan unionissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Kohonen, Anssi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:46:26Z
dc.date.available 2009-09-08T09:46:26Z
dc.date.issued 2007-05-14 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11865
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkielma analysoi kahden EU:n viimeaikaisen yritysverotuksen koordinointitoimenpiteen vaikutusta unionin sisäiseen verokilpailuun. Vuonna 1997 jäsenmaat sopivat yritysverotuksen käytännesäännöistä, jotka kieltävät ns. haitallisen verokilpailun. Tällä hetkellä komissio ajaa yhteistä ja yhdistettyä yritysveropohjan mallia, ns. CCCTB-mallia, konserniverotuksen perustaksi. Verokilpailututkimuksen perinteinen viesti on se, että EU:n kaltaisella sisämarkkina-alueella pääomaverokilpailun rajoittaminen kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia. Tarkasteltavia toimenpiteitä yhdistää se, että ne harmonisoivat yritysveropohjia mutta jättävät jäsenmaille oikeuden päättää yritysverokannasta. Verokilpailun mahdollisuus jää voimaan. Käytännesäännöt estävät kaikkein liikkuvimmille yritysmuodoille suunnatut (merkittävät) veroedut. Tutkielman yksi keskeinen tulos on se, että käytännesäännöt eivät poista verokilpailua EU:n alueelta – verokilpailu siirtyy käytäväksi maiden yleisillä verokannoilla. Se, johtaako koordinointi ei-koordinoitua järjestelmää ”parempaan” tulokseen, riippuu ensisijaisesti eri yritysveropohjien verojoustojen eroista. Jos erot ovat tarpeeksi suuret, on mahdollista, että käytännesäännöt kasvattavat hallitusten verotuloja. Käytännesääntöjen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin näyttäisi riippuvan liikkuvimman yritysveropohjan kokonaismäärästä ja ”herkkyydestä” reagoida eroihin jäsenmaiden verokannoissa. CCCTB-mallissa konsernin verotettava voitto laskettaisiin yhdistämällä sen jäsenmaittaiset voitot ja tappiot. Tämä kokonaisveropohja jaettaisiin niiden jäsenmaiden kesken, joissa konsernilla on toimintaa. CCCTB-mallin verokilpailuvaikutusten kannalta olennaiseksi muodostuu se mekanismi, jolla kokonaisveropohja jaetaan. Todennäköiseltä vaikuttaa ns. jakokaavaa, joka sisältää konsernin pääoman ja palkkasumman kussakin maassa ja mahdollisesti lopputuotteiden myynnin. Verokilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta hankalaa on se, että käyttäytymisvaikutukset näyttäisivät riippuvan olennaisesti jakokaavan muuttujista – vaikutusten ollessa mahdollisesti jopa päinvastaiset. Kokonaisarvion muodostaminen CCCTB-mallin verokilpailu- ja hyvinvointivaikutuksista onkin hyvin hankalaa. Tutkielmassa analysoidaan yksityiskohtaisesti tilannetta, jossa jakokaava sisältää ainoastaan pääoman. Tällöin tuloksena on verokilpailun kiristyminen – verrattuna erillisverotuksen tilanteeseen – ja mahdollisesti yhteiskunnan hyvinvoinnin lasku. Lisäksi jakokaava ”uudelleenjakaa” verotuloja korkean verokannan maista matalan verokannan maihin. Tämän voi olettaa vähentävän hankeen poliittista kannatusta. Tutkielma referoi myös verokilpailukirjallisuuden keskeiset tulokset. Lisäksi tarkastellaan nykyistä yritysverotuksen tasoa EU:ssa ja eroja maiden välillä. Koska tarkastelun kohteena on yritysverotuksen koordinointi EU:ssa, on teoreettisten suositusten lisäksi huomioitava yhteistyön poliittiset realiteetit. Tästä syystä tutkielmassa tehdään katsaus välittömän verotuksen koordinoinnin historiaan EU:ssa. Keskeisimmät lähteet: Diaw ja Gorter (2003): Harmful Tax Practices: To Brook or to Ban? FinanzArchiv 59. Gordon ja Wilson (1986): An Examination of Multijurisdictional Corporate Income Taxation under Formula Apportionment. Econometrica 54. en
dc.language.iso fi en
dc.subject Euroopan unioni en
dc.subject yritysverotus en
dc.subject verotus en
dc.subject koordinointi en
dc.subject käytännesäännöt en
dc.subject CCCTB-malli en
dc.subject verokilpailu en
dc.title Yritysverotuksen koordinointi ja verokilpailu Euroopan unionissa en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.55Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account