Politiikka kaupan : lobbareista, politiikoista ja kauppapolitiikan muodostumisesta

Abstract

Pro gradu -tutkielma pyrkii tutkimaan prosessia, jonka johdosta yhteisesti omistettuja resursseja jaetaan epätasaisesti.Demokraattiseen talouspoliittiseen päätöksentekoon pyrkivät vaikuttamaan useat ei-valtiolliset toimijat, jotka edustavat kukin oman ryhmittymänsä erityisintressejä. Niille on hyvin selvää, että juuri niiden jäsenten tuotantomahdollisuuksien, palkkatulojen, puhtaan ilman, terveyspalvelujen tai koulutuksen turvaaminen on kaikkein tärkeintä, sillä ne ovat ratkaisseet va-paamatkustajan ongelmansa. Ne tietävät, mikä on niiden jäsenten kannalta tarpeellista, välttämä-töntä ja oikeudenmukaista, ja tämän puolesta ne lobbaavat. Yhteiskunnan voimakkaasta järjestäytymisestä johtuen talouspoliittiseen päätöksentekoon osallistuvien joukko tiivistyy muutamaksi neuvotteluosapuoleksi, joten päätöksenteko voidaan mallintaa näiden osapuolten välillä pelatuksi peliksi. Tutkielma käyttää tätä yksinkertaistusta hyväkseen ja tarkastelee tämän pelin avulla päätöksentekijän ja lobbareiden välistä dynamiikkaa kahden julkista-loustieteellisen artikkelin valossa. Douglas Bernheimin ja Michael Whinstonin hengessä valitaan ns. yhteisen agentin ongelma pelin pohjateoriaksi. Artikkeleista ensimmäisenä otetaan tarkasteluun Gene Grossmanin ja Elhanan Helpmanin Protection for Sale (1994). Grossman ja Helpman esittelevät artikkelissaan esimerkin virassa olevan poliiti-kon harjoittamasta endogeenisesta, sisäsyntyisestä kauppapolitiikasta. He olivat ensimmäisiä, jotka muotoilivat yhteisen agentin ongelman agentin, eli pelimme poliitikon, hyödyn muodostumaan sekä yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista, että hänen yksityisestä hyödystään. Tutkielman jälkimmäinen kappale hylkää aikaisemman oletuksensa siitä, että intressiryhmät ovat tietoisia päättäjän tavas-ta arvottaa yhtä euroa yhteiskunnan taskussa suhteessa yhteen euroon omassa taskussaan. Tutkielma hylkää myös oletuksen intressiryhmien ennalta käsin järjestäytyneisyydestä, joten uudessa epävarmassa ympäristössä pelin lobbareita ovat intressiryhmien sijaan yksittäiset kuluttajat. Michel Le Bretonin ja Fraçois Salanien artikkeli Lobbying under Political Uncertainty esittelee mallin, jossa lobbarit ovat epävarmoja poliittisen päättäjän tyypistä. Pelin luonne muuttuu dramaattisesti, kun ne joutuvat muodostamaan tästä oletuksia. Pelin luonteen mukana muuttuvat myös pelin tasapainot, joita tutkielma etsii Le Bretonin ja Salanien artikkelin tehokkaan ja yksiselitteisen tasapainon tarpeellisen ehdon avulla. Tästä seuraa mielenkiintoisia tuloksia, jotka koskevat poliitikon ja lobbareiden ominaisuuksien merkitystä yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille.