Perikato vai uuden alku? Alkon purku 1990-luvulla

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Warsell, Leena
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:48:08Z
dc.date.available 2009-09-08T09:48:08Z
dc.date.issued 2005-09-24
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11988
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Perikato vai uuden alku? Alkon purku 1990-luvulla Miten kansainvälistymisen paineet alkoivat näkyä alkoholipolitiikassa ja alkoholiyhtiössä, Oy Alko Ab:ssä? Miten tiukasti Suomi ja Alko pitivät kiinni alkoholilain velvoitteesta alkoholihaittojen minimoimiseksi 1990-luvun muutostilanteessa? Mitä kiistoja ja intressiristiriitoja muutosprosessi paljasti ja miten näihin reagoitiin? Mitä muutosprosessi kertoi alkoholin paikasta suomalaisessa yhteiskunnassa? Tutkimuksen pääaineisto koostuu 1990-luvun keskeisistä asiakirjoista sekä avainhenkilöhaastatteluista (mm. Heikki Koski, Ilkka Suominen, Jarkko Eskola). Tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiivisia: joko sisällön tai argumentaation analyysiä. Päätulokset: Tiukin taisto käytiin Alkon tukkumyyntimonopolin (hinnoittelun), ei vähittäismyynnin monopolioikeuksista. Vaikka Oy Alko Ab alkoi Heikki Kosken johdolla huolella valmistautua tulevaan muutokseen, vasta 1992 Alkon johdolle alkoi selvitä nopeassa tahdissa muutoksen lopullinen luonne. Alko ei asettunut muiden pohjoismaisten monopoliyhtiöiden tapaan puolustusrintamaan, vaan valmistautui kesällä 1992 valitsemaan toimintastrategiansa neljästä eri vaihtoehdosta nykytilasta täyteen yksityistämiseen saakka. Alko omaksui kannakseen vähittäismyyntimonopolista kiinni pitämisen, mikä vaikutti myös muihin alkoholipolitiikkaa hoitaviin osapuoliin (ministeriöt, alkoholilakityöryhmä). Vasta myöhemmin kävi ilmi, että ETA-sopimuksen myötä oli jo sovittu monopolien purkamisesta. Alko oli lopulta valmis purkamaan jopa vähittäismyynnin monopolinsa, mutta ei konserniorganisaatiota. Tähän oli kaksi syytä: Alko ei olisi tullut toimeen ilman monopolin kautta kulkevaa rahavirtaa eikä se uskonut vähittäismyynnin monopolin säilymiseen EY-tuomioistuimessa. Markkinoiden avautuessa Alkolla olisi ollut edelleen merkittävä omaisuustase ja johtava markkina-asema. Näistä syistä Ilkka Suomisen johtama Alko-Yhtiöt (1995-1997) omaksui liiketoiminnalliseksi päästrategiakseen vähittäismyyntimonopolin purkautumisen jälkeisen ajanjakson valmistautumalla markkina-asemien valtaamiseen monopolin avulla. Sosiaali- ja terveyspoliittinen tehtävä kutistui olemattomiin vuosina 1995-1997. Tästä syystä omistajaministeriö STM joutui valmistelemaan Alko Oy:n vuonna 1997 tapahtuneen irrottamisen muusta Alko-konsernista. 2000-luvun alkoholipolitiikasta tuli Alkosta vapautunutta ja alueelliselle ja paikalliselle tasolle orientoitunutta politiikkaa. Tutkimuksen mukaan Suomen Alkon ja alkoholipolitiikan edut eivät olleet enää 1990-luvulla niin yhteneväiset kuin retorisella tasolla oli annettu ymmärtää. Alko-Yhtiöiden aikaan ne olivat suorastaan antagonistiset. Jo integraation alkuvaihe 1988-1991 osoitti, miten hataralla pohjalla keskitetty alkoholijärjestelmä itse asiassa oli. Toimijat havahtuivat muutokseen kukin erikseen ja eri aikaan. Lisäksi eri osapuolten käsitykset muutoksen luonteesta poikkesivat toisistaan lähes loppumetreille saakka. Lisäjännitteen toi kotimaisen alkoholielinkeinon sisäisten paineiden purkautuminen. EU teki suomalaiselle yhteiskunnalle palveluksen puhdistamalla alkoholipolitiikan siihen kuulumattomista elementeistä toimien eräänlaisena uskonpuhdistajana. Alkoon kiteytynyt alkoholijärjestelmä oli olemassolollaan suorastaan estämässä avointa alkoholipoliittista keskustelua. Näin alkoholimonopolien purkaminen ja rakenteiden avaaminen merkitsi itse asiassa uuden aikakauden alkua. Alko Oy, nykyinen vähittäismyynnin monopoli, näyttäisi taas pitävän kiinni sosiaali- ja terveyspoliittisesta perustehtävästään sekä saaneen kansalaisten hiljaisen hyväksynnän. Alko Oy ei enää ole ollut Oy Alko Ab:n ja Alko-Yhtiöiden tapaan tämän tutkimuksen varsinaisena kohteena. Alkoholipolitiikasta on tullut riskien välttämisen politiikkaa, jonka luonnollisia vastakkaisia intressejä on entistä vaikeampaa naamioida yhdeksi suureksi kantaa ottamattomuuden etiikaksi. Eikä niitä ole edes syytä naamioida. en
dc.language.iso fi
dc.subject alkoholimonopoli(yhtiö) fi
dc.subject monopolioikeudet fi
dc.subject EY/EU fi
dc.subject sosiaali- ja terveyspoliittiset syyt fi
dc.subject alkoholilainsäädäntö fi
dc.title Perikato vai uuden alku? Alkon purku 1990-luvulla fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.description.note Julkaistaan Stakesin Tutkimuksia -sarjassa en
dc.type.ontasot Doctoral thesis en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doktorsavhandling sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.75Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record