Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Unknown author (Sibelius-Akatemia, 2016)
    Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja.
  • Mäkelä, M (The Social Insurance Institution, Research and Development Unit, 1993)
    Publications of the Social Insurance Institution ML:123
    Selkä- ja niskaoireyhtymän, nivelrikon ja fibromyalgian esiintyvyyttä, vaaratekijöitä ja yhteyttä toiminnanvajavuuteen tutkittiin Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavassa aineistossa. Työn fyysinen kuormittavuus ja tapaturmat olivat kaikkien tutkittujen oireyhtymien vaaratekijöitä fibromyalgiaa lukuun ottamatta. Liikapaino oli lonkan nivelrikon, työn henkinen kuormittavuus selkä- ja niskaoireyhtymien ja tupakointi selkäoireyhtymän vaaratekijä. Oireyhtymät kasautuivat enemmän kuin yhteisten vaaratekijöiden perusteella odotettiin. Moniniveltulehdus, nivelrikko ja selkäoireyhtymä olivat tärkeitä toiminnanvajavuuden määreitä, ja kaikkien tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien syyosuus väestön toiminnanvajavuudesta oli noin 20 %.
  • Aromaa, A; Heliövaara, M; Impivaara, O; Knekt, P; Maatela, J (Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus, 1989)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:88
    Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa monipuolinen kuva suomalaisten terveydestä ja terveystarpeista ja kehittää menetelmiä niiden seurantaa varten. Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustanut 8 000 henkilön otos tutkittiin 40 tutkimusalueella. Aluksi kotona tehtyyn terveyshaastatteluun osallistui 7 703 henkilöä (96 %), autoklinikan terveystarkastuksen perusvaiheeseen 7 217 (90 %), sen kliiniseen vaiheeseen 5 819 ja syventävään tutkimukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksessa 991 henkilöä. Tutkittiin pitkäaikaista sairastavuutta, verenkierto-, hengityselin- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mielenterveyden häiriöitä, hammassairauksia, sairauksien vaaratekijöitä, hoidontarvetta ja sen tyydyttymistä sekä työ- ja toimintakykyä ja niiden vajavuuksia. Menetelmät olivat kyselyjä, haastatteluja, fysikaalisia mittauksia, biokemiallisia määrityksiä, koesuorituksia, haastattelijoiden arvioita sekä vakiomuotoinen kliininen tutkimus.
  • Verronen, P.T. (editor) (Finnish Meteorological Institute, 16-0)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2016:4
    Tervetuloa kuudenteen kansainväliseen HEPPA-SOLARIS-kokoukseen, jonka Ilmatieteen laitos järjestää 13.-17. kesäkuuta 2016 Helsingissä. Kokous jatkaa vuodesta 2008 järjestettyjen kokousten sarjaa, jonka aiheena on auringon säteilyn ja korkeaenergisen hiukkaspresipitaation vaikutukset ilmakehään ja ilmastoon. Kokoukseen osallistuu kansainvälinen joukko tutkijoita, jotka esittelevät sekä havaintoihin että tietokonemallinnukseen perustuvia tuloksiaan. Tämä raportti sisältää em. esitysten tiivistelmät. Kokouksen aihepiiri kattaa a) auringon säteilyn ja hiukkaspresipitaation vaihtelut ja näihin liittyvät ilmiöt, b) kemiallisten ja dynaamisten ilmakehävaikutusten mekanismit c) vaikutukset avaruudessa ja ilmakehässä sekä kytkennät ilmastoon, d) tutkimusta tukevat havainnot, tietokonemallit ja menetelmät nyt ja tulevaisuudessa. IAMAS/IUGG, VarSITI/SCOSTEP ja SPARC tukevat kokousta tieteellisesti ja taloudellisesti.
  • Soares, Joana (Finnish Meteorological Institute, 2016)
    Finnish Meteorological Institute Contributions 121
    Atmospheric aerosols are subject to extensive research, due to their effect on air quality, human health and ecosystems, and hold a pivotal role in the Earth’s climate. The first focus of this study is to improve the modelling of aerosol emissions and its dispersion in the atmosphere, in different spatial and temporal scales, and secondly, to integrate the dispersion modelling with population activity data to estimate exposure metrics. The mathematical models used in this study are fully or partially developed by the Finnish Meteorological Institute: a regional-to-global scale chemical transport model SILAM, a local-scale point/line-source dispersion model, UDM/CAR-FMI, and a human exposure and intake fraction assessment model, EXPAND. One of the outcomes of this work was the refinement of the emission modelling for the mesoscale dispersion model. A new parameterisation for bubble-mediated sea salt flux has been developed, taking in to account the effects of wind speed and seawater salinity and temperature. The parameterization is valid for low-to-moderate wind speed, seawater salinity ranging between 0 and 33 ‰, seawater temperature ranging between -2 and 25 °C, and can be applicable to particles with dry diameters raging between 0.01 and 10 μm. The near-real time fire estimation system, IS4FIRES, based on Fire Radiative Power (FRP) measured by the remote sensing instrument MODIS, was refined to reduce the overestimation of particulate matter (PM) emissions by including more vegetation types, improving the diurnal variation, removing misattributed fires from the FRP data, and recalibrating the emission factors. Applying dynamic emission modelling brought more insight to the spatial distribution of these emissions, their contribution to the atmospheric budget, and possible impact on air quality and climate. The modelling shows that sea salt can be transported far over land and contribute up to 6 μg m-3 to PM10 (at annual level). It also indicates that the Mediterranean Sea has sharp gradients of concentration, becoming an interesting area to analyse regarding the feedbacks to the regional climate. According to the predictions, upward scattering by SSA, at TOA, can be up to 0.5 W m-2, and there will be an overall cooling in the future for the North of Europe and warming for the South, due to SSA. The simulations for wildland fires show how the system improves after calibration and the importance vegetation type for the intensity of the emissions. By including misattributed fires, there will be up to 80% overestimation in aerosol optical depth, close to the misattributed sources. The emissions for Helsinki Metropolitan Area (HMA) were revised to bring up-to-date the emissions for traffic and energy sectors, for urban-scale applications. The EXPAND model was revised to combine concentrations and activity data in order to compute parameters such as population exposure or intake fraction. EXPAND includes improvements of the associated urban emission and dispersion modelling system, time use of population, and infiltration coefficients from outdoor to indoor air. This refinement showed that PM2.5 in HMA is mainly originated from long-range transport, with the largest local contributors being vehicular and shipping (at harbours and its vicinity) emissions. At annual level, the population is mostly exposed to PM2.5 indoors (home and work), but the population is acutely exposed while commuting.
  • Heliövaara, M (The Social Insurance Institution, Research Institute for Social Security, 1988)
    Publications of the Social Insurance Institution ML:76
    Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tuottaa iskiasta ja lanneselän välilevytyrää koskevat epidemiologiset perustiedot. Mini-Suomi-terveystutkimuksessa lääkäri diagnosoi jommankumman näistä sairauksista (välilevyoireyhtymän) 5,1 %:lla miehistä ja 3,7 %:lla naisista, jotka kuuluivat 30 vuotta täyttäneitä suomalaisia edustaneeseen väestönäytteeseen. Joka toisen diagnosoidun välilevyoireyhtymän syyosuudeksi väestön työkyvyttömyydestä laskettiin 6 %. Monet selkäydinkanavan kokoa kuvastavat röntgenologiset mitat olivat välilevyoireyhtymää sairastavilla pienempiä kuin muilla selkäkivuista kärsineillä henkilöillä. Iskiasoireyhtymän ja lanneselän välilevytyrän vaaratekijöiden tunnistamiseksi tutkittiin, mitkä tekijät ennustivat näiden sairauksien ilmaantumista 11 vuoden seurannan aikana Kansaneläkelaitoksen autoklinikan tutkimilla 57 000 henkilöllä. Seurantatiedot saatiin yleissairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä. Autonkuljettajan tai teollisuustyöntekijän ammatti, liikapainoisuus, yli 180 cm:n pituus miehillä ja yli 170 cm:n pituus naisilla sekä hermostolliset rasitusoireet ennustivat iskiasta ja välilevytyrää.
  • Suhonen, O (The Social Insurance Institution, Research Institute for Social Security, 1988)
    Publications of the Social Insurance Institution ML:75
    Tutkimuksessa selvitettiin etenevästi äkillisen sepelvaltimotautikuoleman (äkkikuoleman) ilmaantuvuutta, vaaratekijöitä ja kuolintapahtuman piirteitä keski-ikäisillä suomalaisilla. Tutkimusjoukkoon kuului 6 510 miestä ja 5 800 naista eri puolilta Suomea. Tutkitut olivat 30–59-vuotiaita. Tutkimusväestön terveydentilaa selvitettiin perustutkimuksessa 1966–72 ja uudelleen 1973–76. Sepelvaltimotautikuolleisuus oli neljän vuoden aikana tuhatta henkeä kohti miehillä 13,0, naisilla 1,8. Äkkikuoleman ilmaantuvuus oli vastaavasti 7,8 ja 0,7. Kuolemaan johtamattoman sydäninfarktin ilmaantuvuus oli miehillä 15,1 ja naisilla 2,7. Äkkikuoleman tavallisin tapahtumapaikka oli koti ja tavallisin tapahtuma-aika aamupäivä. Seurannan alkaessa rasitukseen liittyvä rintakipu ja nitroglyseriinin käyttö oli tavallisempaa äkkikuoleman kohdanneilla kuin muilla sepelvaltimotautiin kuolleilla. Äkkikuoleman vaara oli suurin sydäninfarktin sairastaneilla ja selvästi suurentunut myös niillä, joilla oli sepelvaltimotautiin viittaavia EKG-muutoksia. Tupakointi ja alkoholinkäyttö ennustivat toisistaan riippumatta äkkikuolemaa mutta eivät muuta sepelvaltimotautikuolemaa. Näiden vaaratekijöiden vaikutus säilyi myös sepelvaltimotautiin sairastuneilla.
  • Lehtonen, R; Kuusela, V (Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus, 1986)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:65
    Mini-Suomi-terveystutkimuksessa käytettiin kaksiasteista otanta-asetelmaa. Otanta-asetelman tilastollista tehokkuutta arvioitiin vertailemalla tunnuslukujen asetelmapohjaisten ja mallipohjaisten varianssiestimaattoreiden ominaisuuksia. Arviointi koski erityyppisiä muuttujia, tunnuslukuja ja osajoukkoja. Mini-Suomi-tutkimuksen otanta-asetelman tehokkuusominaisuudet olivat useimmissa tapauksissa tyydyttäviä. Asetelmapohjainen ja mallipohjainen estimointi tuottivat Mini-Suomi-tutkimuksessa säännönmukaisemmin samanlaisia tuloksia kuin vertailukohteena käytetyssä NHANES I -tutkimuksessa. Lisäksi Mini-Suomi-tutkimuksessa asetelmapohjainen lähestymistapa ei ollut säännönmukaisesti konservatiivista mallipohjaiseen verrattuna. NHANES I -tutkimuksessa käytetty tilastollinen analyysistrategia oli tästä syystä Mini-Suomi-tutkimukseen soveltumaton. Raportissa tarkastellaan lähemmin eräitä Mini-Suomi-tutkimuksen tyypillisiä analyysitilanteita. Tulosten pohjalta arvioidaan asetelmapohjaisten mentelmien tarvetta mallipohjaisten menetelmien täydentäjänä Mini-Suomi-tutkimuksen tilastollisessa analyysistrategiassa.
  • Seppänen, R; Karinpää, A (Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus, 1986)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:58
    Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi-terveystutkimus kohdistui maan 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan 8 000 hengen otokseen. Sen yhtenä osana toteutettiin lyhyt ravintohaastattelu sekä itsetäytettävä ravintokysely, joiden avulla pyrittiin selvittämään väestön ruoankäyttötaajuutta sekä eräiden keskeisten elintarvikkeiden, mm. maidon, leivän ja leivän päällä käytetyn rasvan määrää ja laatua. Ravintokyselyn tuloksista laskettiin summapisteet, ja niiden pohjalta muodostettiin ravintoindeksi, joka kuvasi käytetyn ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Ravintokyselyn perusteella muodostettiin lisäksi varhaisaamiaisen laatua sekä raffinaattien käyttöä kuvaavat indeksit. Ruokavalion laatua selvitettiin sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, koulutusasteen ja asuinalueen mukaan. Nuorempien henkilöiden, varsinkin naisten ruokavalion laatu oli parempi kuin iäkkäämpien. Eniten hyvän ja monipuolisen ruokavalion syöviä oli kuitenkin korkeamman koulutusasteen ja sosioekonomisen aseman omaavien joukossa.
  • Lehtinen, V; Joukamaa, M; Kuusela, V; Lahtela, K; Raitasalo, R (Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, 1985)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:51
    Mielenterveyden häiriöiden tutkimus oli osa Mini-Suomi-tutkimusta. Sen perustutkimuksessa tiedusteltiin koettuja psyykkisiä oireita ja häiriöitä sekä psyykkistä suorituskykyä. Kliiniseen tutkimukseen seulottiin henkilöitä koettujen psyykkisten oireiden (GHQ-36), ilmoitettujen häiriöiden sekä rekisteritietojen perusteella. Kliinisenä tutkimuksena oli PSE-haastattelu. Diagnoosin lisäksi arvioitiin psykiatrisen häiriön varmuutta, psykiatrista hoidontarvetta, työ- ja toimintakykyä ja toteutuneen hoidon riittävyyttä. Arviointien luotettavuutta selvitettiin syventävässä tutkimuksessa. Tässä raportissa kuvataan käytetyt menetelmät ja arvioidaan niiden soveltuvuutta.
  • Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M (Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, 1985)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:50
    Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin kohdistuva tutkimus oli osa Mini-Suomi-tutkimusta, jossa selvitettiin 30 vuotta täyttäneiden suomalaisten terveydentilaa terveyshaastattelun ja terveystarkastuksen avulla. Maan väestöä edustavaan otokseen kuului 8 000 henkilöä. Oireita, tiedossa olevia sairauksia, sairauksien hoitoa ja seuraamuksia sekä taustatekijöitä kartoitettiin kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi tehtiin niveltoimintatutkimus, yksinkertaisia lihasvoiman mittauksia ja serologisia tutkimuksia. Oireiden ja toiminnanvajavuuksien perusteella jälkitutkimukseen seulotuille tehtiin vakiomuotoinen lääkärintutkimus, jonka perusteella asetettiin diagnoosit, arvioitiin hoidon tarve ja riittävyys sekä toimintakyky. Tietoja täydennettiin haastattelemalla, lihasvoiman mittauksilla ja käsien röntgentutkimuksella. Kenttätutkimuksen jälkeen tehtiin osalle tutkituista perinpohjaisia kliinisiä tutkimuksia kenttätietojen luotettavuuden selvittämiseksi.
  • Koivikko, Riitta; Nuutinen, Jari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksenraportteja 19/2016
    Proftest SYKE järjesti helmikuussa 2016 vertailumittauksen trihalometaanien määrityksistä uima-allas- ja talousvesistä. Vertailumittauksessa oli yhteensä 5 osallistujaa. Koko tulosaineistossa oli z-arvoja käytettäessä hyväksyttäviä tuloksia 70 %, kun vertailuarvosta sallittiin synteettisessä näytteessä 15–25 %, juomavesinäytteessä 25 % ja uima-allasvesissä 25–40 %:n poikkeama. Näytteiden THM-pitoisuuksien vertailuarvoina käytettiin laskennallisia pitoisuuksia. Pätevyyden arvoinnissa käytettiin z-arvoa, lisäksi laskettiin En- ja D%-arvot. Kiitos osallistujille!