Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Kotamäki, M; Mattila, J; Tervola, J (Kela, 2017)
    Working papers 124
    This paper investigates the effects of a Finnish unemployment insurance reform that took place in 2017. The potential duration of earnings-related unemployment benefit was cut by 100 days. We use the microsimulation method to calculate both static and dynamic ex-ante effects on employment, public sector finances and income distribution. According to the static scenario, income inequality increases slightly. However, accounting for the behavioral response mitigates the effect on inequality. Respectively, the positive effect on public finances is amplified.
  • Korpela, T (Kela, 2017)
    Työpapereita 123
    Kelassa tehdään kolmea erilaista perintää. Isoin perintäkokonaisuus on etuuksien takaisinperintä, joka liittyy tilanteisiin, joissa Kelan maksamaa etuutta on maksettu liikaa tai aiheettomasti. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus periä ylimääräiset maksut takaisin. Toinen perinnän laji on opintolainan takausvastuusaatavan perintä, joka koskee valtion takaaman opintolainan perintää. Valtio takaa opintotukeen kuuluvan opintolainan, jota opiskelija voi hakea pankilta. Mikäli hän ei kykene maksamaan lainaa sovitusti takaisin, Kela maksaa lainan pankille ja perii sen takaisin lainanottajalta. Kolmantena perintälajina on elatusapuvelan perintä. Se liittyy tilanteisiin, joissa lapsen lähivanhemmalle maksetaan elatustukea elatusvelvollisen vanhemman laiminlyötyä sovitun elatusavun maksamisen. Tällöin Kelalle siirtyy oikeus elatusavun perintään elatusvelvolliselta. Selvityksessä kuvataan, keitä ovat Kelan perinnän asiakkaat demografisten ja taloudellisten tietojen perusteella tarkasteltuna. Lisäksi tarkastellaan perintävelkaan ja sen lyhennyksiin liittyviä tietoja. Selvityksen aineistona on käytetty Kelalla olevia rekisteritietoja perinnän asiakkaista vuodelta 2014. Perinnän asiakkaita tarkastellaan sekä yhtenä ryhmänä että perintäla-jeittain. Kolmen perintälajin – etuuksien takaisinperinnän, opintolainan takausvastuusaatavan ja elatusapuvelan – lisäksi omana ryhmänään tarkastellaan niitä henkilöitä, joilla on kesken useamman perintälajin perintää. Aineistoa on analysoitu kuvailevin tilastollisin menetelmin esimerkiksi ristiintaulukoimalla. Kaiken kaikkiaan Kelan toimeenpanemaa perintää oli vuoden 2014 lopussa kesken noin 171 000 henkilöllä, joista tarkastelussa vaadittavat tiedot löytyivät 162 683 henkilölle. Heistä hieman yli puolet (55 %) oli pelkästään etuuksien takaisinperinnän asiakkaita. Pelkästään elatusapuvelallisia asiakkaista oli noin viidesosa (19 %) ja pelkästään opintolainan takausvastuuvelallisia reilu kymmenes (12 %). Useamman perintälajin perintää oli kesken 14 prosentilla perintäasiakkaista. Vajaalla kolmanneksella (28 %) kaikista perinnän asiakkaista oli vuoden 2014 lopussa kesken useampi kuin yksi perintätapaus eli esimerkiksi useamman etuuden takaisinperintää. Selvityksestä käy ilmi, että eri perintälajien asiakkaat eroavat toisistaan sekä demografisesti että taloudellisten tietojensa perusteella. Pelkästään etuuksien takaisinperintävelalliset ja pelkästään opintolainan takausvastuuvelalliset ovat hieman useammin naisia kuin miehiä. Lisäksi noin 60 prosenttia näiden perintälajien asiakkaista on alle 35-vuotiaita ja naimattomia. Pelkästään elatusapuvelallista suurin osa (93 %) on miehiä ja iältään 35–54-vuotiaita (73 %). Eronneiden osuus elatusapuvelallisista on 42 prosenttia. Useamman perintälajin asiakkaiden joukossa painottuu niin ikään miesten (68 %) ja 35–54-vuotiaiden (73 %) osuudet. Elatusapuvelalliset ovat keskimäärin hieman muita perinnän asiakkaita parempituloisia, mutta kokonaisuudessaan Kelan perinnän asiakkaiden havaitaan olevan muuhun väestöön verrattuna huomattavasti pienituloisempia. Noin puolet heistä oli vuoden 2014 aikana ollut ainakin jonkin aikaa työttömänä.
  • Jäppinen, Jukka-Pekka; Külvik, Mart (Suomen ympäristöministeriö & Viron ympäristöministeriö, 2013)
  • Liukko, Ulla-Maija (Suomen ympäristökeskus, 1999)
    Suomen ympäristö 353
  • Heikkinen, Ilkka (Ministry of the Environment, 2007)
    Finland is committed to the objectives of the UN Convention on Biological Diversity (CBD), i.e. the conservation and sustainable use of biodiversity, and the fair and equitable sharing of the benefits arising out of the utilization of genetic resources. Finland is also committed to the effective implementation of these global objectives so as to significantly reduce the rate of loss of biodiversity by 2010 at global, regional and national level, and to promote the conservation and sustainable use of biodiversity in activities in all sectors of society. Biodiversity has influenced our cultural history and the identity of our nation and provides many direct and indirect benefits for society. On 21st December 2006 the Finnish Government made the Decision-in-Principle on the National Strategy for the Conservation and Sustainable Use of Biodiversity 2006-2016. The decision contains long-term outlines for the conservation and sustainable use of biodiversity in Finland. The strategy aims to ensure the ecologically, economically and socially sustainable use and development of Finland’s biodiversity and natural resources. The National Strategy accompanied by an Action Plan for the conservation of biodiversity represent Finland´s vision of and commitment for conservation and sustainable use of biodiversity. The NBSAP 2006-2016 in Finland has been drafted in line with article 6 of the CBD. The goals of the National strategy and the Action plan for the conservation and sustainable use of biodiversity 2006–2016 are: to halt the decline in biodiversity in Finland by 2010, to establish favourable trends in the state of the natural environment in Finland over the period 2010-2016, to prepare by 2016 for global environmental changes that may threaten the natural environment in Finland, particularly climate change, and to strengthen Finland’s role in the preservation of biodiversity globally through international co-operation. The objectives and measures of the NBSAP to preserve biodiversity have already found interest in public at large. Thanks to increased research and monitoring, much more data is now available on biodiversity in Finland, enabling the establishment of a more detailed and more applicable knowledge base. This in turn provides a basis for changes in the way we act, and for increasing awareness and recognition of the value of biodiversity.
  • Biodiversiteettityöryhmä (pj. Antti Haapanen, siht. Jukka-Pekka Jäppinen & Marina von Weissenberg) (Ympäristöministeriö, 1997)
    Suomen ympäristö 108
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 24/2017
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2016/2017 including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - A report on connections between calculated Critical Load exceedances and observed fluxes and concentrations of nitrogen in runoff - A report on concentrations of heavy metals in important forest ecosystem compartments - National Reports on ICP IM activities are presented as annexes.
  • Söderman, Guy; Dahlbo, Kim (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    YYS -raportti 1990
  • Jäppinen, Jukka-Pekka; Väisänen, Rauno (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1993)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 441
  • Väisänen, Rauno; Lindholm, Tapio (Ympäristöministeriö, 1991)
    Ympäristöministeriö : Ympäristönsuojeluosasto, Muistio 1/1990
  • Vazquez, L; Harri, A-M; Genzer, M (Finnish Meteorological Institute, 2017)
    Raportteja – Rapporter – Reports 2017:5
    The “ExoMars Atmospheric Science and Missions” Workshop served as a forum for general discussions on Martian atmospheric science with a focus on the assessment of the results and instrumentation development cycle of the ExoMars 2016 mission. These led to presentations and discussions of the atmospheric investigation plans and strategies for the ESA ExoMars-2020 mission in particular and for forthcoming Mars missions in general. The workshop gave overviews of the ExoMars atmospheric investigations through invited talks by Exomars scientists. The ExoMars atmospheric results and planned investigations were covered by individual scientific presentations. The workshop engaged early career scientists, inclusiveness states and scientific and technological cooperation in the European planetary science community. The Workshop provided a forum for discussion and debate on the outstanding scientific topics of the Martian atmosphere, and on how to integrate and network the scientific teams with providers of instruments and technical systems. Thus the workshop also contributed to international cooperation in the field of Martian atmospheric science and technology.
  • Mustonen, Seppo E. (1965)
    Maa- ja vesiteknillisiä tutkimuksia 11
  • Unknown author (1939)
    Komiteanmietintö N:o 14 − 1939
  • Korhonen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, hydrologian yksikkö, 2010)
  • Korhonen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, hydrologian yksikkö, 2009)