Yhteistyökumppaneiden julkaisut

Uusimmat julkaisut

  • Mäkinen, Ville; Oksanen, Juha; Sarjakoski, Tapani (Taylor & Francis, 2019)
    International Journal of Geographical Information Science
    Determining stream networks automatically from digital elevation models is an issue that is actively being studied. The quality of elevation models has increased over time, but many hydrologically critical features, such as culverts, are often missing from the elevation data. To analyze the surficial water flow, one must either prepare a special elevation model or post-process an already-existing model. This study builds on the traditional, well-established method of determining the stream network from digital elevation models. We have extended the traditional method by locating culverts automatically, using road network data as an input. We show, by comparison to the reference data, that the culverts being most relevant for the stream network can be found with good accuracy. We demonstrate that by including the automatically located culverts in the automatic stream network determination, the quality of the generated network can be noticeably improved.
  • Tanner, [Antero], Ferdinand (Raittiuden ystävät, 1906)
  • Tanner, Antero, Ferdinand (1913)
  • Isomursu, M.; Koivusaari, J.; Stjernberg, T.; Venäläinen, E.-R.; Hirvelä-Koski, V. (Springer, 2018)
    The white-tailed eagle (Haliaeetus albicilla) suffered a severe population decline due to environmental pollutants in the Baltic Sea area ca. 50 years ago but has since been recovering. The main threats for the white-tailed eagle in Finland are now often related to human activities. We examined the human impact on the white-tailed eagle by determining mortality factors of 123 carcasses collected during 2000-2014. Routine necropsy with chemical analyses for lead and mercury were done on all carcasses. We found human-related factors accounting for 60% of the causes of death. The most important of these was lead poisoning (31% of all cases) followed by human-related accidents (e.g. electric power lines and traffic) (24%). The temporal and regional patterns of occurrence of lead poisonings suggested spent lead ammunition as the source. Lead shot was found in the gizzards of some lead-poisoned birds. Scavenging behaviour exposes the white-tailed eagle to lead from spent ammunition.
  • Hallanvuo, S.; Herranen, M.; Jaakkonen, A.; Nummela, M.; Ranta, J.; Botteldoorn, N.; De Zutter, L.; Fredriksson-Ahomaa, M.; Hertwig, S.; ohannessen, G.S.; Ludewig, M.; Messelhäußer, U.; Sigvart-Mattila, P.; Thisted-Lambertz, S.; Thure, T.; Vatunen, E.; Interlaboratory study group (Elsevier, 2018)
    EN ISO 10273 method for the detection of pathogenic Yersinia enterocolitica in foods was validated in the project Mandate M/381 funded by European Commission. A total of 14 laboratories from five European countries participated in the interlaboratory study (ILS) organized during 2013 and 2014. Before the ILS, the method was revised by an international group of experts and the performance of the revised method was assessed in an ILS study. The results are published as a part of the standard EN ISO 10273 revision. The study included three rounds with different sample types; raw milk, iceberg lettuce and minced meat, inoculated with a low and high level of pathogenic Y. enterocolitica strains representing major pathogenic bioserotypes 4/O:3 and 2/O:9. The homogeneity and stability of the samples were verified before dispatching them to the laboratories. The results demonstrated the method sensitivity of 96% in raw milk, 97% in minced meat, and 98% in lettuce at high inoculation level of pathogenic Y. enterocolitica. The specificity was 100% in raw milk, 96% in minced meat, and 98% in lettuce. The level of detection, LOD50, varied between study rounds, being 9.4 CFU/25 ml in raw milk, 9.9 CFU/25 g in minced meat and 63 CFU/25 g in lettuce samples. During the study, confirmation by using real-time PCR method ISO/TS 18867 together with pyrazinamidase testing was also validated, as alternative to conventional biochemical confirmation. When comparing different isolation steps used in the revised method during the study rounds, PSB enrichment and plating on CIN after alkaline (KOH) treatment showed the highest sensitivity (52–92%) in raw milk and minced meat samples. In lettuce samples, however, ITC with KOH treatment before plating on CIN showed higher sensitivity (64% at low level; 82% at high level) than plating on CIN from PSB with KOH treatment (44% at low level; 74% at high level). Statistical analysis of different isolation steps supported the use of two enrichment media, PSB and ITC, in the revised method. Recovery of pathogenic Y. enterocolitica on CIN was most efficient after KOH treatment and, based on the analysis, plating on CIN agar without KOH treatment could be left as optional procedure in the method.
  • Dillard, Kati J.; Hytönen, Marjo K.; Fischer, Daniel; Tanhuanpää, Kimmo; Lehti, Mari S.; Vainio-Siukola, Katri; Sironen, Anu; Anttila, Marjukka (PlosOne, 2018)
    Ciliopathies presenting as inherited hepatorenal fibrocystic disorders are rare in humans and in dogs. We describe here a novel lethal ciliopathy in Norwich Terrier puppies that was diagnosed at necropsy and characterized as diffuse cystic renal disease and hepatic fibrosis. The histopathological findings were typical for cystic renal dysplasia in which the cysts were located in the straight portion of the proximal tubule, and thin descending and ascending limbs of Henle’s loop. The pedigree of the affected puppies was suggestive of an autosomal recessive inheritance and therefore, whole exome sequencing and homozygosity mapping were used for identification of the causative variant. The analyses revealed a case-specific homozygous splice donor site variant in a cilia related gene, INPP5E: c.1572+5G>A. Association of the variant with the defect was validated in a large cohort of Norwich Terriers with 3 cases and 480 controls, the carrier frequency being 6%. We observed that the identified variant introduces a novel splice site in INPP5E causing a frameshift and formation of a premature stop codon. In conclusion, our results suggest that the INPP5E: c.1572+5G>A variant is causal for the ciliopathy in Norwich Terriers. Therefore, genetic testing can be carried out in the future for the eradication of the disease from the breed.
  • Tanner, Antero, Ferdinand (Alex Halonen, 1909)
  • Nokireki, Tiina; Tammiranta, Niina; Kokkonen, Ulla-Maija; Kantala, Tuija; Gadd, Tuija (Wiley, 2018)
    A tentative novel member of the genus Lyssavirus, designated as Kotalahti bat lyssavirus, was detected in a Brandt's bat (Myotis brandtii) in Finland. Based on phylogenetic analysis, the virus differs from other known lyssaviruses, being closely related to Khujand virus, Aravan virus, Bokeloh bat lyssavirus and European bat lyssavirus 2.
  • Lienemann, Taru; Beyer, Wolfgang; Pelkola, Kirsti; Rossow, Heidi; Rehn, Alexandra; Antwerpen, Markus; Grass, Gregor (BioMed Central, 2018)
    Anthrax, the zoonotic disease caused by the gram-positive bacterium Bacillus anthracis, is nowadays rare in northern parts of Europe including Finland and Scandinavia. Only two minor outbreaks of anthrax in 1988 and in 2004 and one sporadic infection in 2008 have been detected in animals in Finland since the 1970’s. Here, we report on two Finnish B. anthracis strains that were isolated from spleen and liver of a diseased calf related to the outbreak in 1988 (strain HKI4363/88) and from a local scrotum and testicle infection of a bull in 2008 (strain BA2968). These infections occurred in two rural Finnish regions, i.e., Ostrobothnia in western Finland and Päijänne Tavastia in southern Finland, respectively.
  • Tanner, Antero, Ferdinand (1909)
  • Korpinen, Samuli; Laamanen, Maria; Suomela, Janne; Paavilainen, Pekka; Lahtinen, Titta; Ekebom, Jan (Finlands miljöcentral, 2018)
    SYKE publikationer 4
    ”Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018” är en del av Finlands havsförvaltningsplan. Rapporten beskriver det aktuella läget av den marina miljön 2011–2016, och inkluderar även en uppskattning om belastningen på havet, definierar god status och presenterar de allmänna miljömålen och indikatorerna med vilka förverkligandet av målen kommer att övervakas. Statusen för den marina miljön bedöms genom det marina direktivets elva deskriptorer för god status. Statusen klassificeras som bra eller dålig. Människan har påverkat den marina miljön på många sätt under en lång tid, vilket har lett till att havets tillstånd har försämrats. För att återställa god status i den marina miljön måste den mänskliga belastningen på havet minskas. Statusen försämras bland annat genom tillförsel av näringsämnen och skadliga ämnen, statusförsämrande aktiviteter på livsmiljöer såsom muddring, dumpning av muddermassor, byggverksamhet, införande av främmande arter, fiske, jakt, bifångst i samband med fiske, nedskräpning och undervattensbuller. Den mest statusförsämrande belastningen på kustvattnen och öppna havet åstadkoms av den överdrivna tillförseln av näringsämnen och den därmed följande eutrofieringen. En betydande del av havsbottnens huvudsakliga livsmiljöer är i ett dåligt tillstånd på grund av övergödningen och andra mänskliga belastningar. På grund av syrebristen är statusen sämst i norra Östersjöns och Finska vikens öppna havsområden. Bottenhabitaternas status är mestadels god i Bottniska viken. Med avseende på skadliga och farliga ämnen är den marina statusen fortfarande dålig. Med avseende på nedskräpningen har man inte kunnat klassificera statusen, men skräp förekommer mest nära mänskliga aktiviteter och i områden där skräp ansamlas. Med avseende på främmande arter kan statusen betraktas som god. Av havsdäggdjuren har gråsälspopulationen ökat under de senaste åren, och gråsälens status är god. Statusen för östersjövikaren, vår andra marina sälart, är god i Bottniska viken men dålig i Skärgårdshavet och i Finska viken, där vikarpopulationerna är mycket små med avsaknad av tillväxt. De häckande populationerna av flera havsfågelarter minskar och statusen är oftast dålig. Statusen för kommersiellt fiskbara arter är huvudsakligen god, men av fiskarna är statusen för havsöring, ål och Skärgårdshavets gös särskilt oroande. Havsförvaltningsplanen är en nationell havsstrategi som bygger på EU:s marina strategi och som utarbetades i samarbete med andra Östersjöstater inom HELCOM.
  • Pettinen-Diaby, Lotta (2017)
    Tutkimukseni tarkoitus on kartoittaa ja kuvailla Kirinan kylän musiikkikoulun toimintaa ja kehitys-suunnitelmia Malissa, Länsi-Afrikassa. Musiikkikoulun on perustanut yhdysvaltalainen Playing For Change Foundation. Näkökulmani on lokaalien, glokaalien ja globaalien ilmiöiden kohtaaminen. Li-säksi pohdin ulkopuolisten asiantuntijoiden mahdollisia rooleja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselleni muodostaa Afrikan musiikkikulttuurien tutkimusta sekä Malin koulutusta ja musiikkiperinteitä koskeva kirjallisuus. Tutkimukseni on etnografinen. Keräsin aineiston toukokuussa 2016 asuessani musiikkikoululla. Haas-tattelin kahdeksaa kirinalaista, kirjoitin tutkimuspäiväkirjaa ja osallistuin musiikkikoulun oppitunneille sekä toimintaa havainnoiden että siihen osallistuen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitkä ovat musiikkikasvatuksen perinteet Kirinassa ja miten koulutusta halutaan kehittää? 2. Miten lokaalius, glokaalius ja globaalius ilmenevät Kirinan musiikkikoulun toiminnassa ja tule-vaisuuden suunnitelmissa? 3. Minkälaisia rooleja ulkopuolisilla asiantuntijoilla voi olla Kirinan musiikkikoulussa? Aineistosta kävi ilmi, että lokaalien perinteiden rinnalle syntyy Kirinassa glokaaleja ilmiöitä, jotka mahdollistavat globaaliin vuorovaikutukseen ja kulttuurivaihtoon osallistumisen. Musiikki ja musiikki-kasvatus koetaan mahdollisuudeksi parantaa lasten ja nuorten elämänlaatua. Tutkimuksen lopussa esi-tän mallin siitä, miten lokaali, glokaali ja globaali muusikkous voivat toteutua Kirinassa.
  • Hentilä, Seppo (Työväenperinne - Arbetartradition ry, 2018)
  • Nissinen, Vili (2018)
    This thesis analyzes hate speech from a performance studies perspective. The theoretical aim is not to justify hate speech, but rather to deconstruct it and discuss hate speech asa performance, and how it can be performed through language, prejudices and power relations. I will analyze the dramaturgy of hate speech and its performers, as well as the audience needed in order for this performance to happen. I will also reveal that there is a little racism inside us all. We can either let it take control over us, or we can try to deal with it and silence it when possible. In this thesis, I refer to this phenomena as the Charm of the Black Sun. Along with these theoretical issues, I'm also writing critically about my artistic thesis Vihapuhenäytelmä 2015 (Hate Speech Play). The style of this thesis is mostly autobiographical and the primary theoretical framework comes from the Cultural studies tradition from such writer as Sara Ahmed, Hannah Arendt, Judith Butler and Slavoj Zizek. Approaching hate speech as a performance in a theoretical view is a new approach to the issue. When observing hate speech through the performance studies lenses, we will find a performative, stating that someone is something, with a purpose of hurting the target. The symbolic violence of hate speech works through language: hateful language simplifies the target violently as a single feature containing our expectations and visions of the object. The linguistic injury, as Judith Butler puts it, can also build social constructions. The aim of the expression is many times intended to situate the target in a subordinate position against the speaker. The performative aspects of hate don't work only on the linguistic level, but also on a non-verbal symbolic level: different gestures and visual messages (such as a burning cross) deliver the same hateful messages.
  • Korpinen, Samuli; Laamanen, Maria; Suomela, Janne; Paavilainen, Pekka; Lahtinen, Titta; Ekebom, Jan (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    ”Suomen meriympäristön tila 2018” on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa ja se kuvailee meriympäristön nykytilan vuosina 2011–2016 ja sisältää myös arvion mereen kohdistuvista paineista, määrittelee hyvän tilan ja esittelee yleiset ympäristötavoitteet sekä indikaattorit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Meriympäristön tilaa arvioidaan yhdentoista meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisen kuvaajan kautta. Tila luokitellaan joko hyväksi tai heikoksi. Ihminen on vaikuttanut meriympäristöön pitkään ja monin tavoin, minkä seurauksena meren tila on heikentynyt. Meriympäristön tilan palauttamiseksi hyvälle tasolle on tilaa heikentäviä ihmispaineita vähennettävä. Tilaa heikentävät muun muassa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus, elinympäristöjä ja lajien tilaa heikentävät toimet kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen läjitykset, vesirakentaminen, vieraslajit, kalastus, metsästys, kalastuksen sivusaaliksi joutuminen, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen. Merkittävä osa merenpohjan laajoista elinympäristöistä on heikossa tilassa johtuen rehevöitymisestä ja muista ihmispaineista. Tila on heikoin Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden avomerialueilla happikadosta johtuen. Pohjanlahdella merenpohjan tila on pääosin hyvä. Haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta meren tila on edelleen heikko. Meren roskaantumisen osalta tilaa ei ole voitu luokitella, mutta roskia on meressä eniten ihmistoimintojen läheisyydessä ja alueilla minne roskat kulkeutuvat. Vieraslajien osalta tilaa voidaan pitää hyvänä. Merinisäkkäistä hallin populaatio on viime vuosina kasvanut, ja hallin tila on hyvä. Itämerennorpan, toisen merihylkeemme, tila on Pohjanlahdella hyvä, mutta heikko Saaristomerellä ja Suomenlahdella, missä norppapopulaatiot ovat erittäin vähälukuisia eivätkä kasva. Usean merilintulajin pesimäkannat ovat laskussa ja tila on pääosin heikko. Kaupallisesti kalastettavien lajien tila on pääosin hyvä, mutta kaloista erityisesti meritaimenen, ankeriaan ja Saaristomeren kuhan tila on huolestuttava. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiadirektiivin mukainen kansallinen meristrategia, jota valmisteltaessa on tehty yhteistyötä muiden Itämeren valtioiden kanssa HELCOMissa.
  • Pellikka, Anni (2018)
    Tässä opinnäytetyössä nostan taiteellisen ja pedagogisen ajatteluni keskiöön hengityksen. Opinnäytetyön lähtökohtana on syventää tietämystäni hengityksestä sekä tutkia hengitystä väylänä itsen ja maailman välillä. Työni alkukysymyksenä oli, minkälaista taidepedagogista praktiikkaa syntyy seuraamalla hengitystä. Havaintojeni mukaan hengitykseen liittyy valtavasti mielikuvia siitä, miten hengittää oikein ja miten väärin. Tutkimusmatkalla hengitykseen tarkoitukseni on riisua hengitystä ”oikein hengittämisen” normeista ja hengityksen hallintaa korostavista malleista. Näin tahdoin antaa hengitykselle tilaa ohjata minun ja mukana tutkimuksessa olleiden toimintaa, ajatuksia ja mielikuvien syntymistä. Hengityksestä alkoi muodostua ilmiö, jolla tutkittiin omaa suhdetta ympäröivään maailmaan. Työssäni käytetty vapaasukelluksen metafora kuvaa matkaa prosessissa luotuun hengityspraktiikkaan. Vapaasukelluksen perusperiaatteista löytyy paljon yhtäläisyyksiä hengityksen kanssa leikkimiseen: luottamus oman kehon kapasiteettiin, tasa-arvoinen kohtaaminen kanssatutkijoiden sekä kohtaamisista syntyvien havaintojen kesken, uskallus hidastaa ja antautua sekä apnea, hengitysten välisen tauon merkityksen tarkastelu. Työn aineistona toimii keväällä 2018 musiikin ja teatterin kentältä tulevien osallistujien kanssa toteutettu kymmenen kerran Hengitys leikkikenttänä -työpajojen sarja Teatterikorkeakoulussa, sekä samoja teemoja sivuavat kahdenkeskiset taiteilijatapaamiset Lapinlahden Lähteen Armonia-taidekollektiivin tilassa. Prosessissa mukana olleiden kokemuksia dokumentoitiin kirjoittaen, piirtäen, sekä ryhmäkeskustelujen avulla. Opinnäyte keskittyy ryhmässä esiin tulleiden kokemusten avaamiseen ja lähempään tarkasteluun, kahdenkeskisten tapaamisten toimiessa tukena näille kuvauksille. Prosessin lopuksi järjestimme tutkimusmatkalle osallistuneiden kanssa avoimen harjoituksen, joka järjestettiin 3.5.2018 Teatterikorkeakoululla PedApproach-taidepedagogisessa tapahtumassa. Opinnäytetyöni teoreettisina viitekehyksinä toimivat feministinen hengitysfilosofia, kontemplatiivisen kehon käsitys sekä somaattinen ekologia. Teoriat tarjoavat asioiden välisyyden tiedostamista ja ymmärrystä siihen, miten kehomme ja hengityksemme ovat aina kietoutuneet maailmaan, ja kuinka ne alituiseen vaikuttuvat maailmasta kuin myös vaikuttavat välittömästi maailmaan. Vapaasukellus hengitykseen oli erään opinnäytetyöhöni osallistuneen sanoin erityistila, joka mahdollisti tiedostamattomien ja odottamattomien tuntemusten esiin tulemisen. Antautuminen hengitykselle sai aikaan mielentiloja, joissa ikään kuin meitä hengitetään. Kun hengittäjänä toimi tila, luonto, esine, toinen ihminen tai hengittävä katse, tämä näkökulman muuttaminen mahdollisti uudenlaisia havainnoin tapoja ja uusien ideoiden syntymisen. Myös hengitysten välinen tauko nousi tärkeäksi tarkastelun kohteeksi. Hengitykseen suuntautuva tutkimusmatka toi minulle näkyväksi hengityksen mahdollisuuksia uudenlaisen taiteella vaikuttamisen toteutumiseen. Sen perusperiaatteita ovat antautuminen, kehollinen kuuntelu ja hengityksen jakaminen. Tutkimusmatkan jälkeen jäin suuriin mietteisiin siitä, kuinka voimakas keino tällainen hengityksen harjoitus yhteiskunnassamme voisi olla suurien globaalien kriisien edessä.
  • Minn, Elina (2018)
    Kirjoitan ekosomaattisesta harjoittamisesta suhteessa taiteelliseen opinnäytetyöhöni Hydraan, joka on kokemuksellinen esitys tulevaisuuden ruumiista. Esityksessä osallistujat eläytyvät merisienen ja ihmisen geeneistä koostuvan symbiontin ruumiinkokemukseen. Solullistuminen on rinnakkaistermi ruumiillistumiselle (engl. embodiment). Solullistumisen dramaturgia viittaa kokemuksellisen esityksen ehdottamaan ruumissuhteeseen, jossa ruumis nähdään evolutiivisena ja yksilönkehityksellisenä tapahtumana, joka tulee esitystilanteessa suhteisiin muiden ruumiiden kanssa. Opinnäytteen ensimmäisessa luvussa kerron miten ekosomatiikan harjoittaminen on muovannut omaa ruumissuhdettani. Kerron ekosomatiikan lähtökohdista ja siitä miten näen niiden liittyvän ekologisen kriisin ja ruumiillisen tietämisen kysymyksiin. Hydrassa tutkimme huokoisuuden liikemallia, joka ilmenee lajien evoluutiossa ja yksilönkehityksen varhaisessa vaiheessa. Kehityksellisten liikemallien tutkimus on peräisin Body-Mind Centering-menetelmästä, jossa ruumiin anatomiaa tutkitaan kokemuksellisesti. Toisessa luvussa käyn läpi Hydra-esityksen tapahtumat pääpiirteittäin. Esitys on kaksiosainen: sen aloittaa tulevaisuuden symbiontin puheenvuoro, missä esityksen fiktiiviset puitteet esitellään ja osallistujat kutsutaan mukaan leikkiin. Toinen osa tapahtuu symbionttihautomossa, missä tehdään virittävä soluhengityksen harjoite, tutustutaan merisieniin ja tehdään lajityypillisen hoivan harjoite koskettamalla. Reflektoin esityksestä saamaani palautetta ja haasteita, joita koskettamiseen perustuvaan esitykseen sisältyy. Kolmannessa luvussa avaan näyttämöajatteluni taustalla olevia ekologisia ja ruumiinpoliittisia ulottuvuuksia. Kerron siitä, miksi halusin tehdä esityksen, jossa tuntoaisti on keskeinen elementti, mitä elämäntaitoja merisieni voi meille opettaa ja miten Hydra on suhteessa spekulatiiviseen fiktioon, kehitykselliseen evoluutiobiologiaan ja liveroolipelaamiseen. Näkökulmani liittyy kosketuksen politiikkaan ja suostumuksen kysymyksiin kokemuksellisessa esityksessä. Lopuksi kirjoitan Hydran suhteesta utooppiseen ja dystooppiseen ajatteluun ja pohdin, mitä radikaalin ruumiillisuuden utopia voisi tässä ajassa tarkoittaa. Itsensä kokeminen symbioottisista suhteista koostuvana prosessuaalisena ruumiina horjuttaa käsityksiä yksilöllisyydestä. Ruumiilliseen tietoon pohjaavalla, lepoa ja palautumista sallivalla harjoituksella on merkitystä tässä ajassa. Kun solutason elävyytemme integroituu osaksi käsitystä itsestämme, kokemuksella voi olla merkitystä vaurioituneen luontosuhteen elvyttämisessä.
  • Kettunen, Pauli (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    31
    Työelämäkeskustelussa yrityksen näkökulma on vahvistunut julkisen ja kollektiivisen sääntelyn näkökulman kustannuksella. Myös historiallisessa työelämän tutkimuksessa kysymyksenasettelut ovat muuttuneet. Teollisuusyritysten paternalismi on herättänyt uutta kiinnostusta, kuten tämä Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiötä käsittelevä tutkimus osoittaa. Yhtiön työväelleen järjestämä suojelu ja huolto ulottuivat työn ulkopuoliseen elämänpiiriin, sisälsivät avointa ja kätkettyä kontrollia ja edellyttivät tottelevaisuutta. Työnantajapaternalismi ei kuitenkaan ollut vain modernin tieltä häviäviä traditionaalisia käytäntöjä, vaan se yhdistyi pyrkimyksiin rationalisoida tuotantoa, työtä ja elämänmenoa. Useat yhtiöyhteisön tehtävät siirtyivät 1960- ja 1970-luvulla kulutustavaramarkkinoiden ja hyvinvointivaltion hoidettaviksi. Henkilöstöhallinto kehkeytyi osana yritysorganisaatiota samaan aikaan, kun työelämän suhteissa lujittui työnantaja- ja työntekijäosapuolen muodollista tasavertaisuutta edellyttänyt edunvalvontajärjestelmä. Henkilöstöjohtamisen ja työelämän suhteiden näkökulmat leikkasivat toisensa kiistoissa ”yritysdemokratiasta” ja ”yhteistoiminnasta”. Monialaiseksi, kansainväliseksi konserniksi muuttuneen Partekin viimeiset vuodet olivat esimerkki siitä, miten sijoittajasuhteet suuntasivat myös käsityksiä henkilöstön osallisuudesta.

Näytä lisää