Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Kontula, Manu (Kuusankosken työväenyhdistys, 1923)
  • Suomen kivityöntekijäin liitto (Savon kansan kirjapaino osakeyhtiö, 1923)
  • Huuskonen, Veikko (Osakeyhtiö Työn kirjapaino, 1924)
  • Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto (Suomen sos.-dem. nuorisoliitto, 1922)
  • Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto (Suomen sos.-dem. nuorisoliitto, 1919)
  • Vehkamäki, J. H. (Suomen ammattijärjestö ja Sos.-dem nuorisoliitto, 1921)
  • Ojutkangas, Kenneth (2020)
    The history of brass instrument development has been multifaceted. There have been many trial and error moments. Some inventions have stayed until now, and some have been abandoned sooner or later towards the present. In this paper the focus will be in an instrument called the ophicleide which was a sort of transitional low brass instrument that preceded the tuba we play nowadays. This study is for everyone interested in the topic and seeking information about early instruments, and especially for those tuba students who are eager to learn something about the ancestor of their instrument. This paper provides historical information before the ophicleide, introduces the instrument and its mechanical and technical aspects, and explains how it was replaced by the tuba. This study addresses questions such as the following: Is there a revival of the ophicleide going on? Will the ophicleide enjoy greater popularity in the future? These questions are also addressed and answered by the principal tuba player of the Turku Philharmonic, Nicolas Indermühle, who has researched and also played the ophicleide in Turku Philharmonic.
  • Gregow, Hilppa; Laurila, Terhi K.; Mäkelä, Antti; Rantanen, Mika (Finnish Meteorological Institute, 2020)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2020:3
    Strong winds caused by powerful extratropical cyclones are one of the most dangerous and damaging weather phenomena in Northern Europe. Stormy winds can generate extreme waves and rise the sea level, which leads occasionally to storm surges in coastal areas. In land areas, strong winds can cause extensive forest damage. In general, windstorms induce annually significant damage for society. Moreover, due to climate change, the frequency and the impacts caused by the windstorms is changing. In this report, we introduce a literature review on the occurrence of strong winds, extratropical cyclones and their impacts in Northern Europe. We present the most important findings on both past trends and current climate on wind speeds and extratropical cyclones based on in-situ measurements and reanalysis data. We also briefly analyse impacts caused by extreme convective weather. Furthermore, we aim to respond to the question on how the wind climate in Northern Europe is going to change in the future under climate change. The decadal changes in the frequency of extratropical cyclones in Northern Europe follows the changes in the storm track regions. Regarding the past climate, confident estimates of the past trends are difficult to make due to inhomogeneities in the number and type of assimilated wind speeds into reanalysis data. Based on homogenized in-situ observations, the wind climatology in 1959-2015 in Finland shows a slight downward trend, but no trend is evident in the number of potential forest damage days in Finland. Possible change points are however detected for wind speeds and the impacts. Forest damage is not only a function of wind speeds but also the environmental factors, such as the amount of frost in the ground, play a role. In the future, the strongest signal in Northern Europe for slightly increasing wind speeds is in the autumn while other seasons do not show remarkable trends. It has been shown that the total number of the strongest windstorms are projected to decrease in the North Atlantic and Europe, but regional differences are likely to appear due to changes in the storm tracks. The strong wind gusts associated with thunderstorms in parts of Northern Europe will likely increase in frequency by the end of the 21st century. *** Voimakkaista keskileveysasteiden matalapaineista johtuvat myrskytuulet ovat yksi eniten vaaraa ja vahinkoa aiheuttavista sääilmiöistä Pohjois-Euroopassa. Myrskytuulet aiheuttavat korkeita aaltoja ja nostavat meriveden pintaa, mikä johtaa toisinaan merivesitulviin. Sisämaassa voimakkaat myrskytuulet aiheuttavat ajoittain laajoja metsätuhoja. Myrskyistä koituu vuosittain merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Ilmastonmuutoksen myötä myrskyjen toistuvuus ja tuulista johtuvat tuhot muuttuvat. Raportissa käydään kirjallisuuden pohjalta läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Pohjois-Euroopassa. Raportissa esitellään tärkeimmät havaintoihin ja uusanalyyseihin perustuvat tutkimustulokset tuulista, myrskyistä ja niiden vaikutuksista. Lisäksi esitellään lyhyesti muutoksia konvektiivisten säähäiriöiden aiheuttamissa tuulissa. Lopuksi pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tuulisuus tulee muuttumaan Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Myrskyjen lukumäärän alueelliset muutokset ovat sidoksissa myrskyratojen muutoksiin. Menneiden myrskytrendien tutkiminen uusanalyysien avulla on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, koska eri uusanalyyseihin on assimiloitu vaihteleva määrä ilmakehän havaintoja ja siten aineisto on epähomogeenista. Yksittäisten uusanalyysien pohjalta ei näin ollen voida tehdä varmoja johtopäätöksiä menneistä myrskytrendeistä. Kirjallisuuden mukaan voimakkaat tuulet ovat olleet Suomessa laskusuunnassa vuosina 1959-2015, mutta potentiaaliset metsätuhopäivät Suomessa eivät näytä vähentyneen. Metsätuhojen määrään vaikuttaa tuulisuuden lisäksi myös muun muassa maaperän roudan määrä. Metsätuhojen ja tuulisuuden trendeissä on lisäksi havaittu viime vuosina mahdollisia käännekohtia. Tutkimusten mukaan Pohjois-Euroopassa ei ole odotettavissa suurta muutosta tuulisuudessa, joskin syksyisin keskimääräisen tuulisuuden odotetaan hieman lisääntyvän. Voimakkaiden myrskyjen kokonaislukumäärä Pohjois-Atlantilla tulee todennäköisesti laskemaan, mutta alueellisia eroja voi ilmetä myrskyratojen muutoksista johtuen. Kesän rajuilmoihin liittyviä voimakkaita tuulenpuuskia voi vuosisadan loppuun mennessä Pohjois-Euroopassa esiintyä useammin kuin nykyilmastossa.
  • Häkkinen, Jani; Pyy, Outi; Salminen, Jani (Suomen ympäristökeskus, 2020)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2020
    Tämä selvitys käsittelee kansainvälisiä käytäntöjä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. Se on kirjoitettu osana CircVol 6Aika -projektia (Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa). Projektin tavoitteena on edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa sekä suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä maarakentamisessa. Ruoppauksella pääasiassa rakennetaan, syvennetään ja ylläpidetään vesiväyliä ja satama-alueita, mutta sedimenttejä poistetaan myös monista muista syistä kuten vesirakentamisen ja rannoilla tapahtuvan rakentamisen vuoksi sekä etenkin ulkomailla myös ympäristön puhdistamiseksi. Tulvasuojeluhankkeet tai rannikon elinympäristöjen kunnostaminen ovat myös tavallisia ruoppauksen lähtökohtia. Euroopan Unionilla ei ole erityistä ruoppaustoimintaa säätelevää direktiiviä. Useat unionin säädöksistä pyrkivät ohjaamaan toimintaa ympäristön kannalta kestävään suuntaan. Lisäksi monet kansainväliset sopimukset, kuten HELCOM ja OSPAR, ohjeistavat ruoppaustoimintaa ja mereen läjittämistä. Valtioiden välillä on suuria eroja, miten ne ohjeistavat ruoppaustoimintaa, millä tavalla ruoppausmassoja voidaan tai tulee käsitellä taikka hyödyntää sekä missä määrin ruoppausmassoja arvostetaan luonnonvarana. Ruoppaustoiminnalla ja varsinkin mereen läjittämisellä on vaikutuksia vesi- ja meriympäristölle. Siksi mereen läjittäminen ei ole suositeltava vaihtoehto, jos muita hyödyllisempiä kohteita ja käyttötapoja ruoppausmassoille on olemassa. Suomessa ruoppausmassoja on käsitelty lähinnä massastabiloimalla ja hyödyntämällä niitä joko satamarakenteissa tai muissa maarakennuskohteissa. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti käsiteltyjä ruoppausmassoja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi viherrakentamisessa ja kasvatusalustoina taikka erilaisten tuotteiden, kuten laattojen ja tiilien, raaka-aineena.
  • Kuopion liikeapulaisyhdistys (Osakeyhtiö Kuopion uusi kirjapaino, 1919)
  • Häkli, Pasi; Koivula, Hannu (2020)
    Positio
  • Kettunen, Pyry; Koski, Christian; Rönneberg, Mikko; Oksanen, Juha (2020)
    Positio
  • Kela (Kela, 2020)
    Suomen virallinen tilasto
  • Ronkainen, Matti (1983)
    Pielisjoessa toimi lähes sadan vuoden ajan Ristisaaren erottelutyomaa, Se oli aikanaan maamme suurin puutavaran lajitteluseula. Viimeiset puut uivat erottelulaitteiden läpi syksyllä 1970.Ristisaaren erottelun vai heista on koottu tietoja haastattelemalla eri aikoina savotassa tyoskennelleita,tutkimalla asiakirjoja ja keräamalla vanhoja valokuvia Työtä on tehty Kansan Sivistystyön Liiton Kontiolahden Opintojärjestö ry:n toimesta 1980-luvun alkuvuosina. Tehdyn työn tulokset julkaistaan käsillä olevassa kirjassa, jonka on kirjoittanut Matti Ronkainen.Kerätty materiaali on taltioitu Kansan Arkistoon,. Toivomme, että voimme antaa lukijalle yleiskasityksen aikanaan merkittävästä työkulttuurista, eräästä mielenkiintoisesta vaiheesta vihreän kullan matkalla metsistä teollisuuslaitoksiin.
  • Jimenez, Ivan; Kuusi, Tuire (2020)
    Although Western tonal syntax can generate a very large number of chord successions of various lengths and degrees of complexity, some types of music, from Renaissance dances to recent pop, tend to rely more heavily on the repetition of relatively simple, short harmonic patterns. Doll recently identified short chord progressions commonly found in North American and British popular music and proposed that these chord progressions can be stored in long-term memory in the form of harmonic schemata that allow listeners to hear them as stereotypical chord progressions. However, considering the challenges that many listeners face when trying to consciously grasp harmony, it seems likely that the feelings of remembering chord progressions varies from listener to listener. To investigate these potential differences, we asked 231 listeners with various levels of musical training to rate their confidence on whether or not they had previously heard six diatonic four-chord progressions. To control for the effect of extra-harmonic features, we instantiated the chord progressions in a way that resembled the piano of a famous song and controlled for participants’ familiarity with that song and whether they had played its chords. We found that ratings correlated with typicality for the two groups of participants who had played an instrument for at least one year and to a lesser extent for the other participants. Additionally, all our players thought of specific songs more often and mentioned songs that better matched the stimuli in harmonic terms. What we did not find, however, was any effect associated to how long participants had played an instrument or the type of the instrument they had played. Our research supports the notion that both musical training and extra-harmonic features affect listeners’ feelings of remembering chord progressions.
  • Jimenez, Ivan; Kuusi, Tuire (2020)
    Research has shown that musical training is associated with a greater ability to aurally connect chord progressions to specific pieces of music. However, it is unclear what specific aspects of musical training contribute to that ability. The present study investigated the effects of various aspects of professional and amateur jazz musicians’ formal training and work with harmony on their ability to identify well-known jazz standards from chord progressions. For participants who were able to identify songs from commercial recordings in this experiment, general long-term involvement with activities believed to increase awareness of harmony, such as playing a harmonic instrument, playing chords by ear, and transcribing harmonic progressions was often not enough to enable them to identify songs from their chord progressions alone. Additionally, the ability to identify songs from chord progressions was most strongly correlated with having played and being able to write out the chord labels of the target pieces from long-term memory. Implications of these and other results of this experiment for our understanding of jazz musicians’ processing and memory of harmonic information are discussed.
  • Jimenez, Ivan; Kuusi, Tuire (2018)
    Musicians can conceptualize harmony in terms of its connection to specific pieces of music. However, research appears to indicate that harmony plays a relatively unimportant role in music identification tasks. The present study examines the ability of listeners of varying levels of musical expertise to identify music from chord progressions. Participants were asked to identify well-known classical and pop/rock pieces from their chord progressions, which were recorded using either piano tones or Shepard tones and were played at six transpositional levels. Although musical training and invariance of surface melodic and rhythmic features were found to have an advantageous effect on the identification task, even some non-musicians were able to identify music from chord progressions in conditions of low invariance of surface features. Implications of these results for our understanding of how listeners mentally represent and remember harmony are discussed.
  • Blad, Liisa (2020)
    I samband med en föreställning uttryckte en person i publiken att en scenaktör alltid är ansvarig för scenrummet och antydde att publiken inte kan ställas till svars för sitt agerande om inte hen fått klara anvisningar i vad som förväntas av hen. I arbetet Kan det vara farligt? – Om ansvar i mötet mellan scenaktör och publik. diskuterar och reflekterar jag över hur en skådespelare kan förbereda sig för det oförutsägbara mötet med en okänd publik och ställer frågan om ett kontrakt verkligen instiftas mellan scenaktören och publiken som ger publiken rätt att agera utan konsekvenser. Jag närmar mig denna fråga med forskning i publikmötet inom performanskonst. Under en arbetsprocess inför en performans utgår man ofta från publiken, medan publikkontakten lätt kan glömmas bort då man skapar teaterföreställningar. Jag drar paralleller mellan konventionell teater och performanskonst, och diskuterar om inte samma praxis från forskning jag presenterar i mitt arbete kunde tillämpas på konventionell teater. I mitt arbete belyser jag varför jag tycker det kunde vara skäl att lägga mer fokus i publikkontakten i all scenkonst. För att fördjupa denna frågeställning, innefattar arbetet två fall där en skådespelare blivit kränkt av publiken. Jag analyserar dessa fall, söker orsaker till att fallen skett och fokuserar på de faktorer som skådespelaren eller arbetsgruppen kunde ha påverkat eller förberett sig på. Jag vill med mitt arbete uppmuntra skådespelare att bli mer medvetna om sin integritet, om sin rätt att arbeta i en trygg miljö och rätten att ifrågasätta. Jag vill uppmuntra scenkonstnärer att lägga mer fokus i arbete med publiken och att ta hand om sin publik så att mötet mellan publiken och scenaktören blir tryggare för både de som producerar samt de som konsumerar scenkonst.
  • Wegelius, Anna (2020)
    The starting point of the thesis was the desire to answer musicians’ burning question “How do I get to play in Japan?”. The thesis aims to give the reader an understanding how bands, agencies and other professionals in the field of music work to build brand identities for Nordic folk music bands in Japan, and give ideas that could be generalized to help answer the question “How do I get to play in Japan?”. The thesis is an exploratory study using qualitative research method. The data was collected through ten interviews with bands that are, or have been, in a roster of an agency, Japanese agencies, and professionals related to the field. Theoretical framework is based on literature on brand identity, Kapferer’s theory of prism of brand identity in particular. The research reveals meanings of brand identity elements on the specific field of Nordic folk music in Japan. Bands’ ideas why they were selected to an agency’s roster, and the agencies’ principles on selecting artists, and reasons why they get interested in Nordic bands, propose answers to the the question ”how to get to play in Japan”.

View more