Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Ööpik, Merle; Kukk, Toomas; Kull, Kalevi; Kull, Tiiu (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(supplement A, 2008): 53-67
  • Korsu, Kai; Huusko, Ari; Muotka, Timo (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(supplement A, 2008): 43-52
  • Hansen, Everett M. (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(supplement A, 2008): 33-41
  • Gren, Ing-Marie (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(supplement A, 2008): 17-32
  • Banks, Peter B.; Nordström, Mikael; Ahola, Markus; Salo, Pälvi; Fey, Karen; Korpimäki, Erkki (Boreal Environmental Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(supplement A, 2008): 3-16
  • Members of the Organising Committee; Höijer, Laura; Korpimäki, Erkki; Leppäkoski, Erkki; Niemelä, Pekka; Nordström, Mikael; Salo, Pälvi (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(supplement A, 2008): 1-2
  • Väänänen, Riitta; Hristov, Johanna; Tanskanen, Niina; Hartikainen, Helinä; Nieminen, Mika; Ilvesniemi, Hannu (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(2008): 6, 553-567
  • Lopatin, Eugene; Kolström, Taneli; Spiecker, Heinrich (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(2008): 6, 539-552
  • Hernesmaa, Anne; Björklöf, Katarina; Jørgensen, Kirsten S.; Haahtela, Kielo; Romantschuk, Martin (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(2008): 6, 525-538
  • Komulaynen, Sergey F. (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(2008): 6, 517-524
  • Ilus, Erkki; Keskitalo, Jorma (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(2008): 6, 503-516
  • Högström, Ulf; Sahlée, Erik; Drennan, William M.; Kahma, Kimmo K.; Smedman, Ann-Sofi; Johansson, Cecilia; Pettersson, Heidi; Rutgersson, Anna; Tuomi, Laura; Zhang, Fei; Johansson, Milla (Boreal Environment Research Publishing Board, 2008)
    Boreal Environment Research 13(2008): 6, 475-502
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Tenhula, Ari; Makkonen, Anne (2018)
    Kinesis
    Tämän päivän tanssijantyö elää moninaisuudessa, kyseenalaistaa totuttuja taiteen tekemisen käytäntöjä ja artikuloi uutta historiallisesti muodostuneiden hierarkioiden, käytänteiden, arvostusten, jälkien ja kaikujen säestäminä. Teatterikorkeakoulusta (2008-2017) valmistuneiden tanssijantaiteen maisterien opinnäytteiden kirjallisten osien antologia tuo yhteen ja teemoittaa sisällöllisesti sekä kielellisesti ansiokkaita tekstejä. Niissä kuuluu vahvana ja persoonallisena nuorten valmistumassa olevien tanssijoiden ääni: tanssijantyöhön liittyvä ajattelu, kokemukset ja odotukset. Tarkastelun alle asettuvat kysymykset tanssin harjoittelusta, tanssitekniikoista, esiintymisestä, esittämisen ja minuuden välisestä suhteesta sekä ammatissa työskentelyn mahdollisuuksista, käytännöistä, toiveista ja utopioista. Antologian alussa toimittajat professori Ari Tenhula ja tanssihistorioitsija Anne Makkonen hahmottelevat lyhyesti opiskelijoiden tekstejä kehystäviä tanssikentän lähihistorian murroksia. Niitä ovat mm. tanssijan identiteettien ja toimijuuksien monimuotoistuminen, koreografikeskeisten tanssiliiketekniikoiden asteittainen haihtuminen sekä tanssitaiteeseen liitettyjen "totuuksien" hitaat muutokset suhteessa tanssijan taitoon, taiteellisen työskentelyn metodeihin, työrooleihin sekä tanssitaiteen yhteiskunnalliseen merkitykseen.
  • Korkiainen, Tiina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Tutkielma avaa viiden naisopiskelijan kokemuksia laulun opiskelusta Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa (TeaK). Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty yksilöteemahaastatteluilla. Aihetta lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1) miten haastateltavat kokevat näyttelijäntyön koulutuksen aikaisen laulunopetuksen antavan valmiuksia laulamiseen osana näyttelijän työtä, ja 2) millä tavoin laulunopetus integroituu näyttelijäntyön koulutusohjelmaan kuuluviin äänenkäytön opintoihin haastateltavien kokemuksen mukaan. Tutkielmani teoreettinen osuus tarkastelee laulun opiskelun osa-alueita sekä TeaKin näyttelijäntyön koulutusohjelman tarjoamia äänenkäyttöön liittyviä opintoja, eli laulun- ja musiikinopetusta sekä puheopetusta. Ääntään ammatikseen käyttämään pyrkivän laulun opiskelu on pitkä prosessi ja siihen liittyvät osa-alueet linkittyvät tiiviisti yhteen. Laulua opiskelevan tavoitteisiin vaikuttaa pitkälti se, mitä musiikin ajatellaan olevan; on siis syytä tutustua kahteen vallitsevaan musiikkinäkemykseen. Ääni-instrumentin toiminnan perusteiden hahmottaminen auttaa käsittämään erilaisille laulutyyleille, kuten klassiselle ja rytmimusiikille, ominaista äänenkäyttötapaa ja niiden eroavaisuuksia. Laulunopetuksessa yleisesti käytettävät menetelmät itsenäisen harjoittelun työtapojen lisäksi avaavat laulua opiskelevan arkea. Kunkin haastateltavan laulun opiskeluun liittyvät kokemukset vaihtelevat yksilöllisesti, mutta kaikki haastateltavat haluaisivat käyttää laulutaitoaan ammatissaan tavalla tai toisella. Haastateltavat kokevat hyötyneensä lauluopinnoistaan vaihtelevasti esimerkiksi äänialansa laajentumisen myötä, ymmärtämällä ja hallitsemalla ääntään paremmin sekä pystymällä hyödyntämään laulunopettajan neuvoja esiintyessään laulaen. Näyttelijän työn kannalta useimmat haastateltavat kokevat laulunopetuksessa olevan kuitenkin kehittämisen varaa. Muutostoiveiden keskiössä vaikuttaisi olevan opetuksen painopisteen siirtyminen pois klassisesta laulusta, sillä yhtä lukuun ottamatta haastateltavat kokevat tyylin poikkeavan teatterilavalla yleisesti käytettävästä lauluäänestä ja vaikeuttavan näyttelijälle käytännöllisen monipuolisen äänenkäytön opiskelua. Kaikki haastateltavat kokevat lisäksi rytmimusiikin kiinnostavan itseään enemmän. Toinen monen haastateltavan mainitsema kehityskohde on opetuksen yksilöllisyys, johon vaikuttaisivat haastateltavien mielestä niin laulutyylin valikoituminen kuin opetusmenetelmien vaihteleminen opiskelijan mukaan. Laulunopetus on haastateltavien mukaan erillään musiikin- ja puheopetuksesta ja useimmat haastateltavat toivoisivat, että ne kommunikoisivat enemmän keskenään. Tutkimustulosten perusteella esitän, että puhelaulu ja rytmimusiikki voisivat soveltua näyttelijäntyön opiskelijoiden laulunopetuksen tyyliksi.
  • Raasakka, Ville (Sibelius-Akatemia, 2010)
    Kirjallinen lopputyö käsittelee Helmut Lachenmannin artikkelia 'Uuden musiikin äänityypit' vuodelta 1966 sekä pianokonserttoa Ausklang vuodelta 1985. Esittelen aluksi Lachenmannia säveltäjänä sekä hänen musiikkiinsa käytettyä termiä konkreettinen instrumentaalimusiikki. Käyn Lachenmannin artikkelin 'Uuden musiikin äänityypit' käsitteitä läpi artikkelissa esiteltyjen esimerkkien avulla. Esittelen kaksi pääkategoriaa ääni olotilana ja ääni kulkuna, ja käyn läpi niiden alakategorioita eli äänityyppejä yksi kerrallaan. Sovellan kahden pääkategorian ja niihin kuuluvien äänityyppien käsitteitä Lachenmannin teoksen Ausklang tarkasteluun. Teoksesta kirjoitettuja lähteitä käyttäen johdatan lukijaa ensin teoksen maailmaan yleisellä tasolla. Analysoin teoksesta valitsemani katkelman äänityyppien avulla ja esitän partituuriesimerkkien alle kirjatuilla merkinnöillä kunkin äänityypin esiintymisiä. Pyrin perinpohjaiseen ja kerrokselliseen analyysiin, ja olen käyttänyt verrattain lyhyttä katkelmaa teoksesta tämän saavuttamiseksi. Lopuksi käyn uudestaan läpi tekemääni analyysia. Tarkastelen kriittisesti ensin yksittäisiä analyyttisia havaintojani, ja pohdin vaihtoehtoisia tulkintoja partituurin analyysiin. Tämän jälkeen pohdin yleisesti äänityyppien ja kahden pääkategorian soveltuvuutta tämän teoksen tarkasteluun. Käyn Lachenmannin artikkelin käsitteenmäärittelyä yleisellä tasolla läpi, ja tarjoan lisähuomioita tekstiin. Lopuksi tarjoan lukijalle lisää viitteitä kirjallisuuteen, jonka avulla Lachenmannin teoksiin voi tutustua tarkemmin.