Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Kosola, Reino; Kallio, Kari; Tanskanen, Heikki (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1994)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 614
  • Hakalisto, Sirkka (Vesi- ja ympäristöhallitus & Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri, 1994)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 607
  • Kirkkala, Teija; Ikonen, Iiro (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1994)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 593
  • Kytö, Juhani (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1995)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 635
  • Laakso, Anton (Finnish Meteorological Institute, 16-0)
    119
    Atmospheric aerosols have been shown to exert a cooling effect on climate by scattering incoming solar radiation back to space or increasing cloud albedo by increasing the cloud droplet number concentration in the clouds. If greenhouse gas emissions cannot be reduced to slow down climate warming, it has been postulated that climate could be artificially cooled by increasing atmospheric aerosol concentrations. These methods are called solar radiation management or geoengineering. This work evaluated two potential solar radiation management techniques; 1) where marine aerosol concentrations would be elevated to enhance marine cloud albedo and 2) a technique where stratospheric sulphur concentration would be increased. The key objectives of this thesis were to: 1) Investigate the potential of aerosols to cool the climate at the global scale, 2) Evaluate the role of the simulation of the aerosol microphysics in the global climate models and 3) Identify the possible limits in the effectiveness of the Solar Radiation Management techniques as well as the risks related to these techniques. Climate is already being affected by our current aerosols emissions. This work also examined how the geographical change in aerosol emissions has affected the climate and evaluated how the climate would change due to aerosols if all electrical energy were to be generated by nuclear power is instead of by coal combustion. The global aerosol-climate model ECHAM-HAMMOZ was used to study radiation and the climatic effects of aerosols. The model simulates the formation, growth, transportation and deposition of aerosols and their interactions with clouds. In addition, the effects on the climate, assessed as temperature changes, were studied using a mixed layer ocean model coupled to the atmospheric model ECHAM and Max Planck Institute's Earth System Model (MPI-ESM). The results revealed that the geoengineering techniques which were studied in this work, have the potential to significantly cool climate and thus slow down global warming. However, the cooling effect has limitations. Stratospheric sulphur injections would lead to relatively less cooling, should the amount of injected sulphur need to be increased. Thus for example, a large volcanic eruption would also lead to a clearly smaller and shorter period cooling if the volcano were to erupt during the stratospheric sulphur injections than if the eruption took place in an unperturbed atmosphere. This work also studied if ship or air traffic were to be used for geoengineering by increasing sulphur concentration in fuel. This would lead to a significant cooling effect but would require changes in current legislation. Even if this were to occur, the cooling effect would be concentrated around the vicinity of routes of the traffic and would thus lead to a regionally uneven cooling effect. Furthermore, the cooling effect would be clearly smaller compared to injection strategies which were intended to maximize the cooling effect of aerosols. The global mean cooling effect attributable to aerosols would be rather small due to the geographical change in tropospheric aerosol emissions or change in energy production studied here when compared to the warming due to the increased greenhouse gas emissions. This work shows the necessity of including aerosol microphysics into climate modelling since most of the conclusions in this work could not be obtained without aerosol microphysics or taking into account the interactions between clouds and aerosols. Thus, micrometer scale physical phenomena would influence the climatic impact on a global scale. Simulating aerosol microphysics led also to many unpredictable results.
  • Kytö, Juhani (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1994)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 549
  • Vänskä, N; Pollari, K; Sipari, S (Kela, 2016)
    Työpapereita 94
    Lasten kuntoutuksen tarkoituksena on turvata ja edistää lapsen toimintakykyä, kehitystä ja osallistumista oman arkensa ikätasoisiin toimiin ja tekemiseen. Lapsen oikeus osallistua pohjaa kansainväliseen YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsen osallistuminen ja toimijuus omassa arjessaan on myös merkittävää lapsen hyvinvoinnille. Lapsi- ja perhelähtöisen kuntoutuksen lähtökohtana on lapsen ja perheen tarpeiden tunnistaminen ja aktiivinen osallistuminen. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kartoittaa lapsen osallistumista arjessa arvioivat geneeriset välineet, joiden käytössä lapsi itse on mukana, sekä kuvata menetelmiä ja toimintatapoja, jotka vahvistavat lapsen toimijuutta ja osallistumista kuntoutukseen. Tarkoituksena on myös tunnistaa Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – lapsen edun arviointi -hankkeen (Look) tavoitteiden suunnassa potentiaalisia toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. Look-hanke on Metropolia AMK:n sekä Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyössä toteutuva Kelan rahoittama hanke (2014–2017). Kirjallisuuskatsauksen tuloksina esille tuli 11 sisäänottokriteerit täyttävää lapsen osallistumisen arviointimenetelmää ja 17 lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavaa menetelmää tai toimintatapaa. Lapsen osallistumisen vahvistaminen kuntoutuksen ammattilaisten ohjaamassa toiminnassa ja lapsen osallistumisen edistäminen omassa arjessa, vaativat suunnitelmallista sekä prosessimaista lapsen toimijuuden vahvistamista. Tämä edellyttää ammattilaisilta osaamista, asennetta ja toiminnan rakenteita, joiden lähtökohtana on lapsen kumppanuus kuntoutuksessaan yhdessä aikuisten kanssa. Look-hankkeen näkökulmasta katsauksessa tunnistettiin kolme potentiaalista toimintatapaa ja yksi lapsen osallistumista arvioiva menetelmä, joiden käyttö vahvistaa lapsen toimijuutta ja osallistumista. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia hyödynnettiin yhdessä hankkeen muun aineistonkeruun tulosten kanssa suuntaamaan hankkeen kehittämistoiminnan seuraavia vaiheita.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä, 2016)
  • Salminen, A-L; Hiekkala, S; Stenberg, J-H (Kela, 2016)
    Sähköisillä palveluilla voidaan parantaa ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sähköisten ratkaisujen avulla voidaan myös saada uudentyyppisiä palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta. Erilaisten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja sovellusten käyttö on yleistynyt myös kuntoutuksessa, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa etäkuntoutuksesta on heikosti saatavilla. Tämä selvitys on tehty taustoittamaan Kelan etäkuntoutushanketta. Sen tavoitteena on kehittää Kelan kuntoutuspalveluita siten, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen tieto- ja viestintätekniikan välityksellä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Selvityksen tavoitteena on toimia etäkuntoutuksen oppaana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Selvitys perustuu kirjallisuushakuihin, mukaan on otettu etäkuntoutuksen toteutukseen liittyviä kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita sekä kotimaisia ja pohjoismaisia artikkeleita, opinnäytteitä ja raportteja. Selvityksessä selkiytetään etäkuntoutuksen käsitteitä sekä kuvataan etäkuntoutuksen vaatimuksia ja sovellusalueita. Etäkuntoutus määritellään seuraavasti: Etäkuntoutus on erilaisten etäteknologiaa (puhelin, matkapuhelin, tietokone ml. tablettitietokoneet, puhelimen ja tietokoneen yhteiskäyttö, televisiosovellukset) hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella. Tässä julkaisussa kuvataan etäkuntoutuksen käsitteistöä ja etäkuntoutuksen tilannetta Suomessa sekä etäkuntoutuksessa yleisimmin käytettyjä teknologioita ja etäkuntoutuksen turvallisuuskysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan etämenetelmien käyttöön liittyviä hallinnollisia velvoitteita ja organisatorisia tekijöitä sekä etäkuntoutuksen eettisiä näkökulmia. Selvityksessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia soveltaa etäkuntoutusta kliiniseen työhön psykoterapiassa sekä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Etäkuntoutuksen mahdollisuuksia vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa käsitellään fysioterapian, musiikkiterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen, puheterapian ja toimintaterapian näkökulmista. Selvityksessä kuvataan myös kirjallisuuskatsauksen ohessa löytyneitä tutkimustuloksia etäkuntoutuksen mahdollisuuksista muilla asiakasryhmillä sekä annetaan aihepiirikohtaisia suosituksia. Selvityksen lopussa esitellään etäkuntoutuksen tietoturvaan liittyvät suositukset sekä yleiset etäkuntoutuksen suositukset.
  • Unknown author (Suomen kommunistinen puolue, 1932)
  • Koistinen, P; Kurvinen, A; Luoma-Halkola, H (Kela, 2016)
    Työpapereita 93
    Perustuloon kohdistuu suuria odotuksia työllisyyden, työhön kannustamisen ja työn vastaanottamisen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen. Hyötyvätkö perustulosta pienituloiset, työttömät, epävakaissa työsuhteissa työskentelevät, mikroyrittäjät vai palvelualojen työnantajat ja kolmannen sektorin toimijat? Koska perustulosta ei ole konkreettisia esimerkkejä tai empiirisiä tuloksia, ei näihin kysymyksiin ole myöskään tutkimuksiin perustuvaa vastausta. Perustulon työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida vain epäsuorasti ja ennakoiden. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevaa tutkimustietoa ja arvioida sen perusteella perustulon mahdollisia työllisyysvaikutuksia. Olemme lisäksi tehneet asiantuntijahaastatteluja ja selvittäneet, miten TE-toimistojen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijat arvioivat perustuloa ja sen vaikutusta työvoimapolitiikan toimeenpanoon ja työllisyyspalvelujen kehittämistarpeisiin. Olemme haastatelleet myös itsensä työllistäjiä (freelance toimittajia) ja pyrkineet sitä kautta saamaan selville, miten perustulo vaikuttaisi heidän toimeentuloonsa ja työssäkäyntiin. Kirjallisuuskatsauksessa selvitimme minimitulojärjestelmistä ja minimipalkoista saatuja kokemuksia eri maista. Vaikka esimerkit eivät ole suoraan verrattavissa perustuloon, ne auttavat kuitenkin hahmottamaan monia sellaisia kysymyksiä, joita liittyy perustulon työllisyysvaikutuksiin, kuten työvoiman kysyntään ja rekrytointiin sekä työvoiman tarjontaan ja mahdollisuuteen tai haluun vastaanottaa lyhytkestoisia ja pienipalkkaisia työtehtäviä. Esimerkit auttavan ymmärtämään myös sitä, miten perustulo voi vaikuttaa makrotalouden tasolla tiettyjen toimialojen kehitykseen. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin perustulon mahdollisia vaikutuksia työvoimapolitiikan toimeenpanoon. Suurin osa TE-toimistojen, kuntien ja kolmannen sektorin asiantuntijoista suhtautui myönteisesti perustuloon, vaikka kriittisiäkin näkemyksiä esitettiin erityisesti perustulon vastikkeettomuuteen liittyen. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä on liian monimutkainen aiheuttaen byrokratialoukkuja, ja että työn vastaanottamisen kannustavuutta tulisi lisätä. Keinoista tai perustulon mallista, joka parhaiten poistaisi näitä esteitä, oli erilaisia näkemyksiä. Kiinnostavaa oli myös se, että perustulon käyttöönoton nähtiin edellyttävän rinnalleen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä. Ennaltaehkäiseviä palveluja tulisi olla sosiaali- ja terveyspalveluissa, vapaa-ajan palveluissa sekä työllistymistä ja sosiaalista osallisuutta tukevissa palveluissa. Nuorille työnhakijoille asiantuntijat halusivat perustuloon liitettävää seurantaa ja palvelujen aktiivista tarjoamista. Tutkimuksen kolmannessa osiossa selvitettiin perustulon mahdollisia vaikutuksia itsensä työllistäjien työhön ja toimeentuloon. Haastattelujen perusteella perustulo voisi tuoda vakautta ja turvaa itsensä työllistäjille tyypilliseen epäsäännölliseen toimeentuloon luomalla perusturvan. Perustulo voisi helpottaa etenkin niiden itsensä työllistäjien taloudellista tilannetta, joilla ei tulojen pienuuden tai elämäntilanteen vuoksi ole mahdollisuutta kasvattaa säästöpuskuria taloudellisesti huonompien kuukausien varalle. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmän ei koettu tuovan turvaa tulojen vaihteluun. Vaikka selvityksen tuloksia voi pitää vain alkukartoituksena, ja sen ulkopuolelle jäi monia tärkeitä asioita, niin se kuitenkin avaa ja konkretisoi kiinnostavalla monia perustulon työllisyysvaikutuksiin liitettyjä kysymyksiä.
  • Forss, M; Kanerva, M; Kanninen, O (Kela, 2016)
    Työpapereita 92
    Tämän työpaperin tarkoituksena on esitellä ulkomailla tehtyjä tai suunnitteilla olevia perustulokokeita, jotka voivat olla hyödyksi Suomessa vireillä olevan perustulokokeilun valmistelu-työssä. Kuvailemme myös muita kenttäkokeita, joiden koeasetelmista voidaan Suomessakin ottaa oppia. Käymme lisäksi läpi perustulokokeiden vaikutusten arvioimisen kannalta keskeistä taloustieteellistä teoriaa. Lähteinä olemme käyttäneet akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tämä on rajannut tarkastelusta pois kokeet tai kokeilut, joista ei ole tehty kunnollisia selvityksiä tai analyysejä. Alankomaissa suunnitteilla olevien kokeiden tiedot perustuvat niitä valmistelevien tutkijoiden haastatteluihin. Kuvailemme työpaperissa lyhyesti, minkälaisia eri kokeet ovat olleet ja minkälaisia tuloksia niistä on saatu. Näihin havaintoihin perustuen olemme valmistelleet listan keskeisimmistä opeista, jotka kannattaa huomioida suomalaisen perustulokenttäkokeen valmistelussa. Nämä opit on jaettu kolmeen aihealueeseen: tutkimuskysymykset, koeasetelma ja tulosten arvioiminen. Yksi olennaisimmista tutkimuskysymyksistä perustulokokeessa on selvittää, miten ilman tiukkoja ehtoja ja tulorajoja myönnettävä rahaetuus vaikuttaa työn tarjontaan. Sitä olisi hyvä tutkia erilaisilla perustulotason ja veroasteiden yhdistelmillä, jotta voidaan ymmärtää sekä tulo- että substituutiovaikutuksia. Subjektiivisen hyvinvoinnin ja stressitasojen mittaaminen voi auttaa havaitsemaan perustulon vaikutuksia herkemmin ja yksilöllisemmin kuin pelkän työn tarjonnan tarkastelu. Siksi myös niitä tulisi seurata kokeessa. Laadullisesti hyvän koeasetelman edellytyksenä on riittävän iso otoskoko, joka mahdollistaa eri ihmisryhmien tarkemman tarkastelun. Koehenkilöt tulee valita arpomalla ja vapaaehtoisten käyttöä koehenkilöinä tulisi välttää. Koska tietylle alueelle rajautuva koe vähentää tulosten yleistettävyyttä, olisi valtakunnallinen koe suotuisin vaihtoehto. Kokeen on kestettävä myös riittävän pitkään, jotta käyttäytymisvaikutuksia ehditään havaita. Tulosten arviointiin liittyen suosittelemme, että kokeiltavan ohjelman arviointi otetaan huomioon jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tuloksia arvioitaessa oikean ajankohdan valitseminen aineistosta on yhtä lailla tärkeää. Lisäksi kokeen aineiston avoimuus parantaa tutkimuksen laatua. Mikään aiemmin suoritetuista perustulokokeista ei pysty antamaan suoraan vastauksia, miten perustulon käyttöönotto vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen Suomessa, koska ne on tehty Suomen nykytilasta poikkeavissa olosuhteissa. Muista kokeista voidaan kuitenkin ammentaa ideoita siihen, miten perustulokokeilu Suomessa kannattaisi toteuttaa.
  • Holmlund, Maria; Kowalkowski, Christian; Biggemann, Sergio (Elsevier Inc, 2016)
    Many businesses today recognize the increased significance of service and the transition toward service orientation. Nonetheless, organizational practitioners frequently encounter problems managing this shift and seizing service-related business opportunities. This practical relevance, together with many still-unanswered service research questions, has inspired the preparation of this special section that advances the extant literatures on business services. We finish by providing a research agenda. First, more research is needed on the buyer perspective. Second, researchers need to keep in mind financial issues related to business services. Third, more researchers could tap into management, leadership, and decision-making in business service companies. Finally, sustainability, social responsibility, and environmental considerations are important topics for further exploration.
  • Medberg, Gustav (Svenska handelshögskolan, 2016)
    Economics and Society – 295
    In recent years, value has become a central topic of marketing research and business practice and is now considered to be a foundation of all effective marketing activity. Value, however, is also one of the most debated and challenging concepts in contemporary marketing theory. The elusive nature of value has contributed to the difficulty for marketing researchers to define the concept. Several streams of value research exist within marketing literature, contributing to the fluid conceptualizations of value. The definition of value adopted by the recent service perspective on marketing theory is value as value-in-use. A fundamental principle of value-in-use is that value is always created and determined during use of products and services. But what is value-in-use, really? This thesis set out to explore what it means for customers in service contexts. Surprisingly little attention has been given in prior service marketing research to the question of how customers understand and interpret value-in-use. Such knowledge is essential for future research about value-in-use as well as for generating customer-centric marketing insights based on a service perspective on marketing theory. The aim of this study was to address this gap and further our understanding of value-in-use from the service customer’s point of view. To achieve the purpose of the thesis, the Value Chart Technique (VCT) was created. The VCT is a research method that captures customers’ perceptions of positive and negative value-in-use throughout service episodes. The method utilizes a graphical tool called the Value chart to track how value-in-use evolves. The VCT’s unique set of features makes it particularly suited for studying value-in-use as a dynamic phenomenon. For the empirical study, 26 informants were recruited, and they shared a total of 53 positive and negative bank service stories, which were analyzed using the VCT. The findings of the study show not only how value-in-use evolves positively and negatively over time, but also that customers understand and interpret value-in-use in service episodes as features of the service process, the outcome of the service, and economic features of the service, i.e., functional, technical, and economic service quality. Hence, this thesis contributes to service marketing theory by demonstrating that service quality and value-in-use in service episodes represent the same empirical phenomenon, despite their different theoretical traditions. As the findings indicate that service quality is the way in which customers understand and interpret value-in-use in service contexts, service managers are recommended to focus on continuous quality management as a way to facilitate the creation of value-in-use.