Yhteistyökumppaneiden julkaisut

Uusimmat julkaisut

  • Jotuni, Kim (2018)
  • Isomaa-James, Merja (2018)
  • Kaljonen, Jukka-Pekka (2018)
  • Hyvärinen, Veli; Kajander, Juha; Kuusisto, Esko; Seuna, Pertti; Soveri, Jouko; Malinen, Raili; Ferin-Westerlund, Pirjo (Suomen ympäristökeskus, 1998)
  • Isakova, Anastasia (2018)
    This Master’s Thesis consists of two parts: the exhibition Dark Lines. Works by Ian Bourgeot (5.11.-12.12.2015) and the written component under the same name. In the written part, which can rather be called an essayistic documentation, I go through the events and initial considerations leading to making the exhibition, its goals and the outcome. Dark Lines was the first occurrence when Ian Bourgeot’s drawings were presented to the public, although he has been producing artworks during his entire adult life. Arkadia International Bookshop - a second-hand bookstore owned and run by Ian Bourgeot and his wife Liisa Bourgeot - was chosen quite naturally as the exhibition venue. Although Bourgeot’s works exist in abundance, only a small number of them was eventually included in the exhibition, the main part of which was made up of his latest drawings (2014- 2015). However, several of the selected works dated back to 2005. The written part is based mainly on my personal experience of discovering Ian Bourgeot’s art. I elaborate on how I became interested in his drawings, introduce Bourgeot as an artist, present some facts from his biography, and explain the underlying principle for the selection of the artworks. I analyse the process of working with the space, which meant, in practice, creating an exhibition inside the existing space of the bookshop. My attention is especially drawn to the meanings attributed to different rooms in Arkadia and the relation that emerged between them and the artworks. I ponder over the idea of the white cube, compare Arkadia with it and think about the meaning of the whole exhibition from this perspective. Finally, I write about the exhibition as a crucial moment for Bourgeot’s further development as an artist, bringing some examples. The process of working on Dark Lines and its written documentation also broadened my understanding of art, and even culture in general. It helped me to better realise the features of curatorial practice as well as my own ways of doing and developing it further in future.
  • Blomqvist, Edv. (Suomen tie- ja vesirakennusten ylihallituksen hydrografinen toimisto, 1911)
  • Räsänen, Tapio; Österbacka, Eva; Valaste, Maria; Haataja, Anita (Kela, 2019)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 14
    Pienten lasten vanhempien osallistumista työmarkkinoille ohjaavat osittain perhevapaajärjestelmä ja osittain perheiden omat valinnat. Perhepolitiikka ja varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat sekä lapsen hoitamisen kotona että äitien osallistumisen työmarkkinoille. Pitkittyessään kotihoitojaksot saattavat kuitenkin etäännyttää työmarkkinoilta. Perhe-etuudet korvaavat lapsiperheen kustannuksia ja menetettyä ansiota suoraan. Kotihoidon tuen korkean korvaustason on havaittu olevan yhteydessä äitien heikompaan kiinnittymiseen työmarkkinoille. Tutkimuksessa havaitaan, että suurempi kotihoidon tuki hidastaa työhön siirtymistä. Hyvässä työmarkkina-asemassa olevien äitien mahdollisuudet työllistyä ovat erilaiset kuin heikossa työmarkkina-asemassa olevilla. Korkeakoulutetut ja nuoret ensisynnyttäjät palaavat työhön muita ryhmiä aiemmin. Jos äidin puoliso on työtön, heikossa työmarkkina-asemassa olevat äidit työllistyvät myöhemmin kuin hyvässä asemassa olevat. Työhön siirtymistä lapsen syntymän jälkeen mallinnetaan Coxin suhteellisen riskin mallilla ja ajasta riippuvilla muuttujilla. Analyyseissä huomioidaan ehdolliseen työllistymistodennäköisyyteen vaikuttavat taustamuuttujat, kuten äidin ikä, koulutustaso ja työkokemus. Taustatekijöiden ja lastenhoidon tukien lisäksi selvitettiin maksettujen kuntalisien yhteys työmarkkinoille osallistumiseen. Tutkimusaineisto on 60 prosentin otos kaikista vuosina 2001–2009 lapsen synnyttäneistä. Äidit jaetaan neljään ryhmään synnytystä edeltävän työmarkkina-aseman mukaan: 1) työsuhteessa lapsen syntyessä, 2) työlliset, 3) työttömät ja 4) työvoiman ulkopuolella olevat. Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttaako perhepolitiikka eri ryhmiin eri tavoin. Perhepolitiikalla voidaan yrittää vaikuttaa perheiden käyttäytymiseen. Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti vanhempien kesken, ja tukien tasolla on vaikutus äitien päätökseen siirtyä työhön. Jos sukupuolten tasa-arvo on tärkeää, perhevapaat tulisi jakaa tasaisemmin äideille ja isille.
  • Hyvärinen, Saara (2018)
  • Enges, Fredrik (2018)
  • Tuntematon tekijä (Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, 1922)
  • Tuntematon tekijä (Organ för hembiträdesföreningarana, 1949)
  • Tattari, Sirkka; Tarvainen, Marjo; Kallio, Kari; Lepistö, Ahti; Näykki, Teemu; Raateoja, Mika; Seppälä, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2019
    Laatukäsikirjan kirjoittaminen jatkuvatoimisille vedenlaadunmittauksille lähti tarpeesta saada yhdenmukaisempia käytäntöjä ja toimintamalleja koko ajan lisääntyvälle mittaustoiminnalle. Laatukäsikirjassa keskitytään jatkuvatoimisten mittausten laatuun vaikuttaviin yleisiin asioihin, jotta esitettävät toimenpiteet sopisivat useimmille vedenlaatua mittaaville laitteille ja olisivat käytettävissä eri vesiympäristöissä. Ohjeistusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu ns. kenttämittareille, joita käytetään hetkellisten mittausten tekemiseen, ja joita ei jätetä maastoon pidemmäksi aikaa mittaamaan. Kirjassa käsitellään ensin yleisesti kaikkia vesiympäristöjä koskevia asioita, jonka jälkeen virtavesiä, järviä ja merialuetta koskevia asioita käsitellään erikseen, mikäli toimet poikkeavat eri ympäristöissä. Virtavesiä koskevia ohjeita voidaan soveltaa eri kokoisissa uomissa tehtäviin mittauksiin. Laatukäsikirja jatkuvatoimisille vedenlaadun mittauksille on tarkoitettu: - jatkuvatoimisia mittauksia suunnitteleville, toteuttaville ja niistä vastaaville henkilöille - laitetoimittajille, konsulteille - mittaustulosten käyttäjille Laatukäsikirjalla pyritään parantamaan ja yhtenäistämään mittausten laatua mittaustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laadunvarmistus käsittää toimivan ketjun vesiympäristöön sopivan laitteen valinnasta, validoinnista, asennuksesta, huollosta, kalibroinnista, laadukkaista laboratorioanalyyseistä sekä ammattitaitoisesta mittausaineistojen laadunvarmistuksesta. Huolellinen toiminta ketjun kaikissa vaiheissa takaa mittausten onnistumisen ja aineistojen korkean laadun, mikä lisää olennaisesti myös aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia. Laatukäsikirja on toteutettu ”Jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien valtakunnallisen verkoston toteuttamissuunnitelma - JatkuvaLaatu” -hankkeessa vuonna 2018. Hankkeen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö.
  • Marttunen, Mika; Mustajoki, Jyri (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2019
    Raportissa kuvataan SYKEn yhdessä ELY-keskusten kanssa toteuttaman vesistösäännöstelyjen haavoittuvuusanalyysin toteutus ja tulokset. Vesistösäännöstelyn suurimpia haasteita ovat poikkeukselliset vesitilanteet. Niissä pitäisi löytää vesistön eri osien ja eri käyttäjäryhmien kannalta siedettävät juoksutuskäytännöt. Jos poikkeukselliseen vesitilanteeseen osuu vielä muita häiriötilanteita, kuten laitteiden toimivuuteen tai säännöstelyä koskevaan päätöksentekoon liittyviä ongelmia, seurauksena voi olla huomattavia vahinkoja. Haavoittuvuusanalyysissä vesistöjen operatiivisen säännöstelyn päätösprosessi jaettiin kuuteen vaiheeseen. Ensimmäisenä prosessissa on vesistössä tehtävä havainto, joka kirjataan tietojärjestelmään. Tämän jälkeen tuotetaan vesistömallilla vedenkorkeusennuste, tehdään juoksutuspäätös ja säädetään patoluukut. Lopuksi vielä viestitään päätöksistä. Haavoittuvuusanalyysissä tunnistettiin järjestelmällisesti fyysisiin järjestelmiin, hydrologiseen tietoon, päätöksentekoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä uhkia säännöstelyn eri vaiheissa. Sen jälkeen analysoitiin, miten kuhunkin uhkaan voidaan varautua ja vaimentaa sen aiheuttaman häiriön vaikutuksia, sekä mitä häiriönhallinnasta voidaan oppia. Järjestelmällinen haavoittuvuustarkastelu on hyvä keino kokonaiskuvan muodostamiseen sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja priorisointiin. Toisaalta menetelmässä ei oteta kantaa esimerkiksi eri uhkien todennäköisyyteen, joten rinnalle tarvitaan myös perinteisiä riskianalyysin menetelmiä. Tarkastelu toteutettiin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston Winland -hanketta, jossa tarkastellaan Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen avulla.
  • Svenungsson, Jan (2007)
    Taideteoreettisia kirjoituksia Kuvataideakatemiasta
  • Jalkanen, Kaisa; Ojala, Mervi; Hyvärinen, Anne; Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2019
    Pätevyyskokeeseen osallistui 15 laboratoriota. Näytteet olivat rakennusmateriaalinäyte; puru ja suspensionäyte sekä tunnistettavat puhdaskannat maljalla. Pätevyyden arvioinneissa käytettiin vertailuarvoina osallistujatulosten keskiarvoa tai robustia keskiarvoa. Kvantitatiivisista tuloksista 97 % oli hyväksyttäviä (z-arvo 􀂔 ±2) kun sallittiin 10-40 % poikkeama vertailuarvosta. Kuusi laboratoriota suoritti hyväksyttävästi vertailukierroksen kvalitatiivisen osan, eli tunnistivat molemmat tunnistettavat kannat sukutasolle oikein. Lämmin kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Petersen, Arnold (National executive committee of the Socilist Labor Party, 1926)

Näytä lisää