Yhteistyökumppaneiden julkaisut

Uusimmat julkaisut

  • Aasen, Arno (1930)
  • Huttunen, J. Emil (J. Emil Huttunen, 1939)
  • Britschgi, Ritva; Axell, Maj-Britt; Hintsa, Jorma; Iso-Tuisku, Matti; Kurkinen, Ilpo; Lyytikäinen, Ari; Pahtamaa, Tuukka; Peltola, Heikki; Rönkkö, Kyösti; Vuokko, Jouko (Suomen ympäristökeskus, 1999)
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 103
  • Häkkinen, Jani; Malk, Vuokko; Lehtonen, Kari K.; Leppänen, Matti (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 23/2018
    The Finnish Environment Institute SYKE and Finland’s Ministry of the Environment initiated a project called EKOMON to prepare guidance on how to monitor the environmental impacts of accidental chemical spills at sea. This publication resulting from the project is intended to guide authorities responsible for post-spill environmental monitoring and assessment, and to help them to understand how complex issues they might be dealing with due to the wide range of chemicals currently transported. The main goal of the publication is to create better preparedness for establishing an effective post-spill monitoring programme especially in the Baltic Sea, area and it is primarily targeted at decision-makers responsible for the planning and implementation of environmental monitoring after a sudden chemical spill at sea. Worldwide, approximately 2,000 chemicals are transported by sea, either in bulk or in packaged form. During this decade particular attention has been focused more and more on the possibility of marine chemical accidents. Although the amount of transported chemicals is much less than that of oil and oil products, the risks related to possible chemical accidents are more difficult to identify. The main issue here is the very high variety and complexity of environmental risk profiles and potentials of the different chemical compounds. Risks posed by marine chemical spills depend on the accident scenario, prevailing environmental conditions, and the intrinsic properties of the spilled chemical. Chemicals can behave in a number of ways once spilled into the sea. Hazards to the environment can vary considerably depending on the chemical in question, and the impact can be acute or long-lasting. The occurrence of accidental chemical spills at sea requires an effective response that must include well-executed monitoring guidelines to assess environmental contamination and damage on the affected marine ecosystem. An impact assessment is crucial for the decision-making process concerning the selection and implementation of a prominent response plan. The objectives of the monitoring vary depending on the specific circumstances and environmental conditions related to the spill, and therefore they have to be set for each spill separately. The size of the spill, properties of the chemical, and the type of discharge (single or continuous spill) as well as the characteristics of the receiving environment are the main factors defining the monitoring requirements. Choosing of similar reference areas and/or comparisons with pre-existing baseline data are key components for post-spill monitoring. Finally, environmental monitoring can be used to demonstrate ecological damage and economic losses in the context of spill-related claims and compensations. The EKOMON report can be seen as the first step for the better preparedness for post-spill monitoring especially in Baltic Sea area. In the future these guidelines should be further developed to be more operational with the practical goal being a monitoring system, which in the event of an accident allows a rapid organization of the team responsible for monitoring and identification of its ecological consequences.
  • Johanson, Tanja; Luonila, Mervi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017)
    Sibelius-Akatemian julkaisuja
  • IM Programme Centre (ICP IM Programme Centre, Finnish Environment Institute, Helsinki, Finland, 1998)
  • Timonen, Maija; Wikström, Josefine (The Academy of Fine Arts at the University of the Arts Helsinki, 2017)
    Art theoretical writings from the Academy of Fine Arts
    The volume Objects of Feminism, edited by Maija Timonen and Josefine Wikström, Helsinki 2017, includes contributions by Hannah Black, Rose-Anne Gush, Lizzie Homersham, Nina Power, Hannah Proctor, Maija Timonen, Cara Tolmie and Josefine Wikström. Objects of feminism are the subject/object relations of contemporary capitalism; chunks of fleshed-out knowledge, dead and living bodies invested with ideologies and more. The contributors to this book approach feminism from a range of angles, relating to its artistic, philosophical and political significance. Their texts dislodge “the object” from some of its current moorings, putting it to various uses as a prism or vanishing mediator for the energies animating each text.
  • Leivuori, Merja; Koivikko, Riitta; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 22/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of elements in natural waters and soil in April-May 2018. The measurands for the synthetic, ground and lake water as well as soil samples were: Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mn, Ni, Pb, Se, Sr, Ti, V, and Zn. In addition to the aforementioned, also measurands Ca and Mg were analysed from the soil sample. In total 20 participants joined in the PT. In this proficiency test 88 % of the results were satisfactory when deviation of 10–35 % from the assigned value was accepted. Basically, either the metrologically traceable concentration, the calculated concentration, the robust mean, the mean or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z scores. In some cases the performance evaluation based on z scores was not possible e.g. due to the low number of the participant results or the high deviation of reported results. There, the evaluation of performance was carried out by En scores. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Lundell, Mis (2018)
    Tämän kvantitatiivisen tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvattajat käyttävät musiikkia työssään. Lisäksi tutkielma kartoittaa, minkälaisia musiikillisia tietoja ja taitoja varhaiskasvattajat kokevat tarvitsevansa työssään, minkälaista musiikinopetusta on kuulunut heidän koulutukseensa ja onko se ollut riittävää.
  • Peltola, Jarmo; Vasara, Erkki (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    29
    Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran siipien suojissa harrastettu historian tutkimus on ehkä parhaimmillaan ollut yhteiskuntahistoriallista, laaja-alaista tutkimusta, jossa ilmiöihin on pureuduttu niin talouden, sosiaalisen kuin poliittisenkin kautta sukupuolinäkökulmaa unohtamatta. Myös perinteisempääkin työväen sosiaalihistoriaa ja poliittista historiaa puolue- ja järjestö-historioineen on hyvin siedetty. Erityisesti seuran toiminnan viimeisten vuosikymmenten aikana työväen tutkimuksen piiriin on yhä vahvemmin tullut työväenkulttuurin monimuotoinen tutkimus. Tällä kentällä historian- ja perinteen tutkijat ovat kohdanneet toisensa, on kyse sitten ollut työväenurheilusta tai työväentaloilla tapahtuneesta toiminnasta. Myös työn historia, aherrus tehtaissa ja muissa työpaikoissa, ja elämä työväenluokan ihmisten kodeissa, arjessa teollistumisen alkuvaiheista nykypäivään on sitä tutkimuskenttää, jota Seuran historian- ja perinteentutkijat ovat pitäneet yhteisenä tutkimuskohteenaan.
  • Vänskä, Nea; Sipari, Salla; Pollari, Kirsi; Huisman, Annu (Kela, 2018)
    Kuntoutusta kehittämässä 2
    Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa (LOOK) – lapsen edun arviointi -hankkeen lähtökohtana oli kysymys siitä, miten lapsen etu toteutuu kuntoutuksessa. Tämän kysymyksen perusteella hankkeessa päätettiin vahvistaa lapsen aktiivista toimijuutta ja osallistumista hänelle mielekkäisiin toimintoihin arjessa. Kolmevuotisessa hankkeessa kehitettiin neljä uutta välinettä, jotka edistävät lapsen osallistumista ja aktiivista toimijuutta kuntoutumisprosessissa kiinnittyen lapsen omaan toimintaympäristöön. Perhe ja ammattilaiset käyttävät kehitettyjä välineitä yhdessä. LOOK-hanke oli Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyönä toteutunut hanke. Hankkeelle saatiin Kelan kehittämisrahoitusta (KKRL 12 §), vuosina 2014–2017. Hankkeen kehittäjäkumppaneina toimivat Fysios (entinen Resiinafysio), Terapiatalo Tonus ja Terapeija sekä HUS:n lasten ja nuorten kuntoutusyksikkö. Hankkeen aikana kehittäjäverkosto laajeni myös muihin yrityksiin ja toimijoihin pääkaupunkiseudulla. Hanketoimintaan osallistui valtakunnallisesti ja moniammatillisesti toimijoita lasten kuntoutusalalta sekä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavia lapsia ja heidän vanhempiaan. LOOK-hanke suunniteltiin näyttöön perustuvaksi kehittämisprosessiksi kuntoutuksen käytännössä. Hankkeesta ja sen tuloksista on julkaistu useita raportteja. Tämä raportti on hankkeen arviointiraportti. Arvioinnissa punnitaan tulosten suhdetta tavoitteisiin, saavutettuja vaikutuksia sekä prosessin kulkua. Julkaisussa tarkastellaan myös hanketoiminnan juurruttamissuunnitelman toteutusta ja tulosten levittämistä. Arviointiin perustuen on tehty päätelmiä siitä, miten ja mihin suuntaan lasten ja nuorten kuntoutusta tulisi tulevaisuudessa kehittää. Lasten ja nuorten kuntoutus ja sen kehittäminen ovat yhdessä kehkeytyviä oppimisprosesseja, jossa ammattilaiset ja perhe etsivät ratkaisuja ja mahdollistavat lapsen kuntoutumista hänen omassa toimintaympäristössä ja arjen rutiineissa.
  • Lintunen, Tiina; Heimo Anne (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    31
    Sisällissodan muistamisen kulttuurille luotiin pohja hyvin nopeasti taisteluiden laannuttua. Muistaminen oli hyvin monitahoista ja -tasoista: sotaa käytiin läpi virallisilla ja yksityisillä tahoilla sekä asianosaisten ja sivustaseuraajien näkökulmista. Yhteistä kuitenkin oli, että kokijoina olivat taustasta riippumatta ihmiset; miehet, naiset ja lapset. Jokaisella oli tapahtumista oma käsityksensä, joka oli sekoitus omia kokemuksia, lehdistä luettuja kirjoituksia, huhuja, oman lähipiirin kertomia tarinoita sekä niin kutsuttua virallista totuutta, jota voittajat ryhtyivät kanonisoimaan nopeasti sodan jälkeen. Kaikki nämä monitahoiset ja keskenään ristiriitaisetkin tiedonlähteet olivat vaikuttamassa aikalaisten käsityksiin siitä, mitä sisällissodan aikana tapahtui ja miksi. Seuraavina vuosikymmeninä historiatulkintojen määrä jatkoi kasvuaan lukuisten aikalaiskuvausten ja sotahistoriallisten teosten muodossa. Myös akateemiset historiantutkijat osallistuivat aktiivisesti historiatulkintojen tuottamiseen. Mutta kaikista voimakkaimmin suomalaisten käsityksiin sisällissodan luonteesta on vaikuttanut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian toinen, vuonna 1960 ilmestynyt osa. Kirja aloitti julkisen keskustelun sisällissodan syistä ja seurauksista ja arkistoihin tulvi tuhansia sivuja aikalaisten kirjoittamia muistoja kokemuksistaan. Kirjoittajilla oli valtaisa tarve tuoda julki kokemuksensa sekä vakuuttaa lukijat niiden aitoudesta, ja siksi samakaan ihminen ei kirjoittanut kokemuksistaan samoilla tavoin Työväen tai Kansan Arkistolle kuin hän kirjoitti Suomalaisen Kirjallisuuden silloisille arkistoille. Tulkintojen kirjosta ja moninaisuudesta johtuu, että samakaan ihminen ei koe, muista eikä arvota asioita samoin vuosina 1918, 1968 tai 2018.
  • Naukkarinen, Katri (2018)
    Tutkimus tarkastelee esitystaiteen tuottajien kokemuksia kentän työskentelyprosesseista ja niiden sisäisestä taiteellis-tuotannollisesta dialogista. Tuottajan ja taiteilijan välistä kommunikaatiota hankaloittavat alalle juurtuneet perinteet ja myytit. Työryhmien sisäiset jännitteet ovat moninaisia ja usein kytköksissä henkilökemioihin ja rahaan. Tuottajan työhön liittyy virheellisiä ennakko-odotuksia. Monille taiteilijoille tuottaja assosioituu rahaan ja tuotannollisen ymmärryksen puute lisää taiteen ja tuotannon vastakkainasettelua. Tosiasiassa taide on tuottajan suurin motivaation lähde. Raha on tuottajalle väline, jonka avulla taiteilijan työ mahdollistuu ja löytää yleisönsä. Teoreettisesti katsoen teatterityön perinteisiin kuuluva työn jakaminen taiteelliseen ja tuotannolliseen työhön on perinteistä poispyrkivän nykyesityksen työtapana ristiriitainen. Tutkimus kartoittaa millaisina tuottajan työ ja taiteilijan työ tällä hetkellä käsitetään, ja miten taiteellis-tuotannollinen dialogi voi mahdollistua osapuolten välillä. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi taidealalla vaikuttavat myytit kaiken osaavasta tuottajasta ja taiteelleen uhrautuvasta taiteilijasta. Tutkimusongelmaa lähestytään laadullisen tutkimuksen keinoin. Esitystaiteen kentällä työskentelevien tuottajien haastatteluiden avulla tutkimuksessa pyritään avaamaan tuottajan työn ominaislaatua ja tuottajan roolia työskentelyprosessin aikaisessa taiteellistuotannollisessa dialogissa. Tuotannollisen työn ja taiteellisen työn yhteensulauttamisen sijaan tärkeämmäksi seikaksi nousee kommunikaation syventäminen ja tuottajan yksilöllisen erityisosaamisen ymmärtäminen. Esitystaiteen tekemiseen vaikuttavien valtarakennelmien avaaminen helpottaa niiden tunnistamista. Toimiva taiteellis-tuotannollinen dialogi on edellytys tuottajan työlle. Dialogin avulla tuottaja ymmärtää taiteilijan pyrkimykset ja tavoitteet, ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut niiden toteuttamiseksi.
  • Aakala, Eero (2018)
    Tämä laadullinen tapaustutkimus käsittelee syksyllä 2016 Hämeenlinnan vankilassa järjestettyä ryhmälähtöistä vankilateatteriprojektia. Pääasiallisena tutkimustehtävänä on selvittää projektiin osallistuneiden vankien kokemuksia projektista. Tutkimus tarkastelee näitä kokemuksia terapeuttisen musiikkikasvatuksen ja kriittisen pedagogiikan tiimoilta rakentuvassa teoreettisessa viitekehyksessä. Samalla sivutaan myös maailmalla saatuja kokemuksia vankilateatterista. Ryhmälähtöisessä projektissa esityksen teemat ja sisältö, kuten myös musiikki, nousevat valmiin käsikirjoituksen tai suunnitelman sijaan itse ryhmältä. Ryhmälähtöisyys tuo taideprojektia lähemmäs soveltavaa taidetoimintaa, jolle ovat osallistavuutensa lisäksi usein tyypillisiä jonkinlaiset hyvinvointia edistävät tavoitteet. Samoin oli oman projektimme kohdalla, mutta samalla rajanveto muodollisen terapian ja pedagogisen taidetyöskentelyn välillä oli selvä. Työryhmällämme ei ollut muodollista terapeuttista koulutusta, ja projektin päämäärä oli alusta lähtien kirkas: taiteellisesti korkeatasoisen esityksen aikaansaaminen. Lopulta syntyi Vierailija -näytelmä, joka esitettiin kolmesti vankilan ulkopuoliselle kutsuvierasyleisölle. Lyhyellä aikataululla ja taiteellisella kunnianhimolla tehty projekti osoittautui haastavaksi ja paikoin stressaavaksi. Tämä herätti toisinaan kysymyksiä toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa vankilassa tehtävään työhön ja esimerkiksi vankilayhteisössä vallitsevaan alakulttuuriin. Osa henkilökunnasta antoi myös kriittistä palautetta. Osallistuneiden vankien kokemukset kuitenkin paljastavat palkitsevaa itsensä ylittämistä, uusia oivalluksia ja hyvältä tuntunutta kiitosta ja luottamusta. Haasteellinen projekti toi suuria onnistumisen kokemuksia ja vahvisti myönteistä suhtautumista vastaavaan toimintaan. Tähän liittyy tälle tutkimukselle olennainen transformaation käsite. Transformaatiolla tarkoitetaan ihmisessä heräävää eheyttävää sosiaalista muutosta, jossa tämä ryhtyy aktiivisesti ja vastuullisesti ottamaan elämäänsä omiin käsiinsä. Tällöin ihminen, joka Paulo Freiren sanoin on ”sorretussa” asemassa, saa myös äänensä kuuluviin. Tämä saattaa vankilateatterin kohdalla johtaa myös radikaaleihin vivahteisiin näytelmän kohtauksissa, teemoissa ja musiikissa.
  • Demozay, Annie May (2017)
  • Jalava, Kristian (2017)
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sarkkinen, Mika; Kovru, Olga; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 21/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorophyll a, oxygen, salinity, SiO2, TIC, and TOC in natural waters in May-June 2018. In total, 29 participants joined in the proficiency test. Either the calculated concentration, the robust mean, the mean or the median of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The mean of the salinometry results was used as the assigned value of the salinity in the synthetic sample. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 82 % of the results were satisfactory when the deviation between 3.5–30 % from the assigned value was accepted. Warm thanks to all the participants!

Näytä lisää