Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Leppälä, Laura; Honkala, Salomon; Ferrara, Giorgia; Kirkko-Jaakkola, Martti; Kuusniemi, Heidi; Miettinen-Bellevergue, Seija (IEEE, 2019)
    European Navigation Conference (ENC)
    This paper underlines the challenges of navigation in the Arctic from the user perspective by means of an online survey. The main target of the survey was to find out the users' views and real-life experiences on the challenges in navigation and geospatial information-based services in the Arctic region. The paper studies relations between the represented industry, encountered challenges and areas of operation. Navigation in the Arctic area and similar circumstances in high latitudes is known to be challenging in terms of weather conditions, lack of services and infrastructure. As the novel technologies, e.g., intelligent transport systems mature, the need for exact and timely geospatial information will increase. According to the results, the most significant challenges are uneven coverage of positioning, untimely weather information, and telecommunication issues. Although the number of respondents was lower than expected (83 complete responses), the results indicate the differences in navigation and location-based services between countries and public versus commercial actors. We found two major dependent variables (nationality and market segment), which are analyzed further. The results suggest guidelines for the future developments of the navigation and positioning services in the high latitudes.
  • Salminen, Jani M.; Veiste, Pekka J.; Koskiaho, Jari T.; Tikkanen, Sarianne (2019)
    Water Resources and Economics
    This paper introduces a novel procedure for the compilation of highly disaggregated water accounts by using Finland as a case example. The procedure is based on combining the use of existing standard economic statistics and other registers and databases with a dataset on water supply and use collected in the present study. As an outcome, water supply and use accounts are presented for 195 industries in the Finnish economy in 2010. The water accounts presented are based primarily on actual water supply and use rates and distinguish between various raw water sources and uses: groundwater, fresh surface, brackish water self-abstracted for own use, and mains-water supply and use. Separate accounts for cooling water are presented. The paper covers flow accounts from the environment to the economy and within the economy excluding all return flows. Data coverage issues and potential sources of error are reported in detail and discussed together with the applicability of the procedure in other countries. Implications for the System of Economic-Environmental Accounting for Water (SEEA-Water) framework are assessed.
  • Latvala, Pekka; Lehto, Lassi; Kytö, Samuli (Stichting AGILE, 2019)
    Cascading download services combine various background services together so that their contents can be queried via a single service. A common problem with cascading services in a multinational setting is that the features coming from the services of different countries often do not match across border areas. Usually, edge-matching is executed iteratively as an off-line process between the neighbouring countries where adjustments and tests can be made during the matching process. On-the-fly edge-matching process is carried out during the service request and it leaves no room for modifications or negotiations. We present in this paper a method for performing on-the-fly edge-matching for linear features in a multinational cascading service environment. The proposed algorithm uses a country boundary lines data set and a connecting feature points data set that contains pre-determined locations on the boundary lines where the features should be matched. The results show that the proposed approach is suitable for most edge-matching situations where the connecting feature points are available. Problematic cases include situations, where the features are alternating across the border and cases where the features don’t reach near enough to the border line. In the proposed approach, the edge-matching is executed simply by moving selected line end points to the locations of connecting feature points. In future, the process could be improved by adopting conflation methods that produce visually smoother results and extending the edge-matching functionality to cover also polygonal features.
  • Mäkinen, Ville; Oksanen, Juha; Sarjakoski, Tapani (Stichting AGILE, 2019)
    The digital elevation model (DEM) is an invaluable product in numerous geospatial applications from orthorectification of aerial photographs to hydrological modelling and advanced 3D visualisation. With the current aerial laser scanning methods, superior quality digital elevation models can be produced over land areas, but surfaces over water bodies are visually problematic, especially for streams in 3D. We present a method to generate smooth, monotonically decreasing elevation surfaces over water bodies in DEMs. The method requires the point cloud data and the polygons delineating the water bodies as input data. We show how DEM visualisations improve by applying the presented method.
  • Kela (Kela, 2019)
    Suomen virallinen tilasto
  • Rossow, Heidi; Joutsen, Suvi; Tuominen, Pirkko (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston tutkimuksia 2/2019
    Koiran hankinta ulkomailta on yhä suositumpaa. Tuontimäärien kasvaessa on herännyt myös kysymys koirien mahdollisesti kantamista taudinaiheuttajista. Tässä riskinarvioinnissa kartoitetaan, aiheuttaako koirien tuominen Suomeen tautiriskiä ihmisille tai eläimille Suomessa. Tutkimuksessa on arvioitu erityisesti rabieksen ja myyräekinokokin maahantulon ja maassa leviämisen riskiä tuontikoirien kautta. Projektia varten tehtiin tutkimus, jossa maahan tulevista koirista otettiin laboratorionäytteitä. Näytteistä tutkittiin koirien rabiesrokotevasta-ainetasot, Brucella canis, Echinococcus multilocularis (myyräekinokokki) sekä ESBL:n ja MRSA:n kantajuus. Lisäksi koirien näytteitä on tutkittu seuraavien loisten varalta: Dirofilaria immitis, Dirofilaria repens ja Leishmania infantum (leishmanioosi). Tuontikoirista otetuista näytteistä saatujen tietojen ja julkaistun tieteellisen tutkimuksen lisäksi perustamme arviomme asiantuntijahaastatteluihin. Tutkimuksessa todettiin puutteita koirien rabiesrokotevasta-ainetasoissa. Lisäksi ESBL-kantajuus oli yleistä tietyistä maista tuoduilla koirilla. Koiran alkuperämaa ja olosuhteet, joista koira on lähtöisin, vaikuttavat tautiriskiin.
  • Linty, Nicola; Dovis, Fabio (MDPI, 2019)
    Applied Sciences
    The quality of positioning services based on Global Navigation Satellite Systems (GNSS) is improving at a fast pace, driven by the strict requirements of a plethora of new applications on accuracy, precision and reliability of the services. Nevertheless, ionospheric errors still bound the achievable performance and better mitigation techniques must be devised. In particular, the harmful effect due to non-uniform distribution of the electron density that causes amplitude and phase variation of the GNSS signal, usually named as scintillation effects. For many high-accuracy applications, this is a threat to accuracy and reliability, and the presence of scintillation effect needs to be constantly monitored. To this purpose, traditional receivers employ closed-loop tracking architectures. In this paper, we investigate an alternative architecture and a related metric based on the statistical processing of the received signal, after a code-wipe off and a noise reduction phase. The new metric is based on the analysis of the statistical features of the conditioned signal, and it brings the same information of the S4 index, normally estimated by means of closed-loop receivers. This new metric can be obtained at a higher rate as well as in the case of strong scintillations when a closed-loop receiver would fail the tracking of the GNSS signals.
  • Karhula, Maarit; Heiskanen, Tuija; Seppänen-Järvelä, Riitta (Kela, 2019)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (ns. tule-sairaudet) aiheuttivat vuonna 2016 eniten sairauspoissaoloja, ja ne ovat toiseksi yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen. Tämä tutkimus tuottaa moninäkökulmaista tietoa Kelan järjestämien Tules-kuntoutuskurssien toteutuksesta ja toimivuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja kuntoutujan roolista sekä kuntoutujien kokemuksista kuntoutuksen vaikutuksista arkeen. Tutkimus toteutettiin vuosina 2016–2018. Monimenetelmällisen tutkimuksen aineistoina olivat kuntoutujille ja palveluntuottajille suunnatut kyselyt, kuntoutujien ja palveluntuottajien ryhmähaastattelut sekä kuntoutujien Omat tavoitteeni -lomakkeet. Kuntoutujien kyselyyn vastasi 1 839 kuntoutujaa, joista laitosmuotoiseen kuntoutukseen oli osallistunut 1 441 kuntoutujaa ja avomuotoiseen kuntoutukseen 398 kuntoutujaa. Palveluntuottajien kyselyyn vastasi 26 palveluntuottajaa. Kuntoutujien ja palveluntuottajien ryhmähaastatteluja toteutettiin molempia 10. Kuntoutujien omat tavoitteet -lomakkeita analysoitiin 75, ja niissä oli yhteensä 161 tavoitetta. Tulosten perusteella Tules-kuntoutuksessa kuntoutujia ohjattiin liikkumaan ja fyysiseen aktiivisuuteen monipuolisesti ja ammattitaitoisesti. Kuntoutujat ja palveluntuottajat kokivat positiivisena kuntoutuksen ryhmämuotoisuuden ja vertaistuen. Kuntoutus auttoi hallitsemaan kipua arkielämässä sekä paransi kuntoutujien kokemaa työkykyä. Palvelukuvaus mahdollisti kuntoutuksen toteuttamisen asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti. Kehittämiskohteita Tules-kuntoutuksessa olivat kuntoutukseen ohjautuminen, pienryhmien käyttö, arjen ympäristöissä tehtävä harjoittelu sekä sen ohjaus, yhteydenpito ja harjoitteluun sitouttaminen. Kuntoutujat ja palveluntuottajat pitivät tavoitetyöskentelyä tärkeänä, mutta kuntoutujien omien tavoitteiden tulisi ohjata nykyistä selkeämmin kuntoutujien toimintaa koko kuntoutusprosessin ajan. Lisäksi työelämäyhteyttä tulisi vahvistaa ja kuntoutujien tavoitteet tulisi kiinnittää työelämään nykyistä paremmin.
  • Kela (Kela, 2019)
    Suomen virallinen tilasto
  • Kela (Kela, 2019)
    Suomen virallinen tilasto
  • Holma, Anne; Pitkänen, Kati; Kaljonen, Minna; Myllyviita, Tanja; Rönkkö, Reeta; Karjalainen, Linda (Suomen ympäristökeskus SYKE, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2019
    Tämä raportti perustuu vuosina 2016–2019 toteutettuun ”Kohti vähähiilisiä kyliä” (KVK) -hankkeeseen, jossa käynnistettiin paikallisia kokeiluja ja kannustettiin kyliä ottamaan käyttöön hiiliviisaita eli hiilipäästöjä vähentäviä tai hiiltä varastoivia ratkaisuja. Hanketta toteutettiin 19 pohjoiskarjalaisella kylällä ja sitä rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma. Raportissa esitellään Kohti vähähiilisiä kyliä hankkeessa ja jo aikaisemmin Pohjois-Karjalan maakunnan kylissä toteutettuja kokeiluja ja arvioidaan millaisia vaikutuksia niillä on ollut hiilipäästöjen vähenemisen kannalta. Lisäksi arvioidaan kokeilujen yhteisöllisiä vaikutuksia, sekä vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen kylällä. Kokeilut liittyvät uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuden edistämiseen, kimppakyyteihin, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, lähiruokaan ja ruokahävikin välttämiseen sekä hiilensidontaan tähtääviin toimiin. Kokeilujen valinta tapahtui kyläsuunnitteluprosessin kautta. Kokeilujen ilmastovaikutukset arvioitiin elinkaariarviointimenetelmällä. Muiden yhteisöllisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin yhteisöjen toimintakykyä ja pääomia tarkastelevia arviointikehikkoja, joiden pohjalta arvioitiin lisäksi kokeilun positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kyläyhteisön sosiaaliseen, inhimilliseen, kulttuuriseen, rakennettuun ja luonnon ympäristöön sekä poliittiseen pääomaan. Kehikkoa voidaan hyödyntää jatkossa yhteisö- ja kyläkohtaisten kokeilujen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja suunnitteluun. Päästövähennyksiä saatiin aikaan erityisesti energiaratkaisuihin liittyvissä kokeiluissa. Uusiutuvilla aurinko- ja tuulienergialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat. Vastaavasti liikkumiseen ja jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen liittyvissä kokeiluissa positiiviset ympäristövaikutukset syntyvät vähentyneinä henkilö- tai jäteauton ajokilometreinä, kun erilaisia matkasuoritteita yhdistetään tai ihmiset käyttävät kimppakyytejä. Usean kokeilun osalta suorat ilmastopäästövähennykset jäivät vaatimattomiksi, mutta kun huomioidaan kokeilujen vaikutukset yhteisön toimintakykyyn, voivat vaatimattomammatkin kokeilut saada aikaan merkittäviä vaikutuksia ja positiivisen kehityskierteen. Yhteiset kokeilut tuovat konkretiaa abstraktiin ilmastokysymykseen ja keinoja, joiden kautta kaikki voivat osaltaan vaikuttaa. Parhaimmillaan pilottikohteet ja kokeilut voivat tarjota oppia myös muille ja innostaa kokeilemaan ja kehittämään toimia eteenpäin. Ympäristötoimilla voidaan edistää myös muita kyläyhteisölle tärkeitä asioita ja tukea kylän toimintakykyä. Erilaiset kimpparatkaisut toivat kustannussäästöjä esimerkiksi jätemaksuihin ja autoilun aiheuttamiin kuluihin. Suuremmissa energiainvestoinneissa kylälle saattoi koitua kokeilusta ylimääräisiä kuluja. Mikäli kokeilujen vaikutuksia arvioidaan laajemmin paikallistalouden näkökulmasta ja yhteisön taloudellisen pääoman näkökulmasta, on monen kokeilun saama Leader-tuki tarkoittanut suoraa tulonsiirtoa paikallistalouteen. Erilaisilla maisemanhoidollisilla sekä kylän yhteisiin rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä voi olla positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön kytkeytyvään pääomaan. Monissa kokeiluissa yhteisön kyky hyödyntää sosiaalista ja inhimillistä pääomaa olivat ratkaisevassa roolissa kokeilujen käynnistämiseen, mutta kokeilut myös paransivat yhteisön verkostoitumista ja osaamista.
  • Mattila, Hannu (Kela, 2019)
    Työpapereita
    Perustoimeentulotukea hakevat henkilöt jakautuvat asioinnin suhteen kahteen suureen ryhmään. Hieman yli puolet asiakkaista hakee tukea täysin omin avuin ilman mitään kontaktia Kelan asiakaspalveluun. Hieman alle puolella perustoimeentulotukea hakevista asiakkaista asioinnin koko kaareen sisältyy hakemuksen toimittamisen lisäksi jokin muukin kontakti Kelaan. Useimmiten kyse on neuvonnasta, vireillä olevan hakemuksen täydentämisestä tai käsittelyssä olevaa hakemusta koskevasta tiedustelusta. Neuvonnassa ja hakemuksen käsittelyä koskevissa tiedusteluissa yhteydenottaja on yleensä asiakas, hakemuksen täydentämisasioissa yhteydenotto voi tulla Kelastakin. Suurin osa toimeentulotukiasioista selvitetään soittamalla Yhteyskeskukseen tai käymällä palvelupisteissä. Joka kymmenennessä perustoimeentulotukihakemuksessa tuen hakemista koskevia asioita selvitetään verkkoasiointipalvelussa lähetettävillä viesteillä. Asiointitarve ei juurikaan ole yhteydessä asiakkuushistoriaan: perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvien asioiden selvittelytarvetta on samassa määrin uusilla tuen hakijoilla ja tukea jo ennen hakeneilla. Kolmella neljäsaosalla yhteyttä ottavista asiakkaista yhteydenottoja on kolmen viikon aikana yksi tai kaksi, neljäsosalle kontakteja kertyy tätä enemmän.
  • Sirén, Lauri (2019)
    Tässä teatteritaiteen maisterin taiteellisen opinnäytetyön kirjallisessa osiossa pohdin valosuunnittelijan ideoiden syntytapoja ja sitä, miten tuotantojen erityispiirteet vaikuttavat ideoiden syntymiseen sekä miten niiden syntytavat vaikuttavat suunnitteluprosessin etenemiseen. Avaan omia työprosessejani tapahtumasuunnitteluun kytkeytyvien esimerkkien kautta, sekä käsittelen opinnäytetyöni taiteellista osaa, eli valosuunnittelua Coco ei oo enää täällä (2016) -näytelmään. Olen monipuolinen esittävien taiteiden valo- ja visuaalinen suunnittelija, jolla on vahva tekninen pohja. Olen työskennellyt visuaalisena suunnittelijana sekä esitysteknikkona hyvin laajalla kentällä erilaisia tuotantoja. Yli kymmenvuotisen urani aikana olen suunnitellut muun muassa teatteri-, tanssi- ja esitystaideteoksia, konsertteja ja kiertueita, festivaaleja sekä monenlaisia muita tapahtumatuotantoja. Teknisen osaamiseni pohja on saatu teatteri- ja esitystekniikan ammatillisessa koulutuksessa jo ennen teatteritaiteen maisterin korkeakouluopintoja valosuunnittelun koulutusohjelmassa. Pohdin opinnäytetyössäni sitä, miten valosuunnitteluideani syntyvät joko sisältä ulos tai ulkoa sisäänpäin eli miten yleensä suunnittelutyöni rakentuvat joko valotilanne tai valosetti edellä. Valotilanne edellä rakentuvassa valosuunnittelussa valosetti muodostuu valotilanteet mahdollistavien elementtien yhdistelmästä, kun taas valosetti edellä etenevässä suunnittelussa valotilanteet muodostuvat valosetin mahdollistamista valoelementeistä. Käyn esimerkkinä sisältä ulos suuntautuvasta valosuunnittelusta läpi konserttikiertueiden suunnitteluprosessejani ja esimerkkinä ulkoa sisäänpäin suuntautuvista suunnitteluista musiikkifestivaalien valosettien suunnittelua sekä niiden valo-ohjelmointia. Pohdin lisäksi näiden suunnittelutöiden erityispiirteitä ja tapahtumatekniikka-alan työtehtäviä yleisesti. Konserttikiertueiden suunnittelussa minulla on yleensä käytettävissäni suhteellisen runsaasti pohjamateriaalia konsertissa esitettävän musiikin muodossa. Tämä synnyttää minussa voimakkaan musikaalisena henkilönä suoraan paljon mielikuvia ja suunnitteluideoita, jotka mahdollistavat valosuunnittelun luomisen valollinen idea ja mielikuva edellä kohti valotilanteita, valotilanteet edellä kohti näyttämökuvia, ja näyttämökuvat edellä kohti teknisiä ratkaisuja ja lopulta valmista valosettiä. Konserttikiertueilla valo-ohjelmointi on lisäksi erittäin merkittävässä asemassa konsertin visuaalisen sisällön luomisessa. Festivaalien suunnittelussa en yleensä ennakkoon tiedä, mitkä artistit suunnittelemallani festivaalilavalla tulevat lopulta esiintymään, saati että tietäisin mitä nämä esitykset sisältävät. Festivaalivalosetit on siis suunniteltava kokonaan ulkoa sisäänpäin, nojaten melko erilaisiin suunnittelutapoihin kuin konserttikiertueita suunnitellessa. Festivaalilavojen suunnittelussa minulle erityisen tärkeää on luoda niille selkeä ja tunnistettava visuaalinen ilme, mutta samalla tarjota vierailevien esitysten käyttöön mahdollisimman helppokäyttöinen ja toimiva valosetti. Festivaalien luonne laadultaan vaihtelevien esitysten tapahtumapaikkana asettaa omia vaatimuksiaan ja haasteitaan niiden valosuunnittelulle.
  • Pohjola, Olivia (2019)
    Käsittelen opinnäytteessäni paljastamista esityksen estetiikkana sekä työskentelymetodina. Toive paljastamisesta esityksessä, näyttämöllä, kumpuaa muutoksista omassa käsityksessäni esitystaiteesta. Toiselta puolelta katsottuna on kyse myös kysymyksestä esitystaiteen merkityksestä ekokatastrofin kohdanneessa maailmassa. Opinnäytteeni jakautuu kahteen osioon. Avaan paljastamisen käsitettä, sen merkitystä itselleni esitystaiteen tekijänä sekä paljastamiseen liittyviä aihealueita ja kysymyksiä otsikon "Maailmanlopun esitys" alla. Syvennyn aiheeseen tutkimalla illuusion merkitystä tämän hetken esitystaiteessa, ja pureudun pohtimaan tiedon ja tiedon välittämisen mahdollisuuksia esityksen keinoin. Läpi näiden teemojen, etsin vastauksia kysymykseen paljastamisen mahdollisuuksista esityksen kokonaisestetiikkana. Viimeiseksi tutkin esityksen luonnetta kappaleessa "Esitys vai esitelmä?". Etsin vastauksia kysymyksiin: Mikä on esitys? Milloin esitys muuttuu esitelmäksi? Miksi näyttämö yhä uudelleen hämmentää ja herättää kysymyksiä? Vaihdan näkökulmaa suhteessa paljastamiseen seuraavassa osiossa otsikon "Laajentuva rooli" alla. Tässä osiossa pureudun paljastamiseen roolien muodostumisen, niiden ymmärtämisen ja sanallistamisen kautta. Pohdin myös roolien tutkimisen merkitystä itselleni tekijänä. Tutkin aluksi oman roolini muodostumista ja sanallistamista, jonka jälkeen tutkin laajemmin roolien merkitystä työryhmätyöskentelyssä. Viimeisessä kappaleessa "Ehdotelmia" kudon yhteen kysymyksiä ja vastauksia, ja niiden liitoksia toisiinsa. Käsittelemäni teemat sulautuvat yhteen monimutkaiseksi verkostoksi, jonka eri osat ruokkivat toinen toisiaan. Ajattelen tässä verkostomaisessa rakenteessa paljastuvan sekä esitystaiteen monialaisen luonteen tämän hetken taidekentällä, että ihmismaailmamme rakennettujen systeemien pirstaleisuuden. Paljastan lopussa myös tämän hetkisen haaveeni esityksestä, jossa paljastamisen estetiikka läpivalaisisi koko esityksen. Lopulta päätän opinnäytteeni keskustelureferaattiin, jonka kävin eri alojen suunnittelijoiden kanssa joulukuussa 2018. Ajattelen keskustelun summaavan roolien kokemisen monimuotoisuuden sekä niistä puhumisen tärkeyden esitystaiteen työprosesseissa, ja maailmassa ylipäänsä. Käytän paljastamisen teeman käsittelyssä keskustelukumppaneina eri taiteenalojen tekijöiden ja toimijoiden artikkeleita, esseitä, keskusteluja ja haastatteluja. Lisäksi sovellan taustatietona filosofian ja estetiikan teoriaa, tärkeimpänä Maurice Merleau-Pontyn fenomenologia. Läpi tekstin on myös omia Kotiesityksen sekä kirjallisen osuuden kirjoittamisen aikaisia työpäiväkirjamerkintöjäni. Ajattelen merkintöjen avaavan aiheita rehellisesti omasta näkökulmastani, ja toivon niiden vahvistavan lukijan ymmärrystä käsiteltävistä teemoista. Opinnäytteeni taiteellinen osuus koostui valosuunnittelusta ja esiintymisestä työryhmälähtöisessä esityksessä Kotiesitys -Kun oikeat soturit nousivat satulaan oli jonkun jäätävä kukkia kastelemaan. Esitys sai ensi-iltansa 5.10.2018 Teatterikorkeakoulun Studio 2:ssa. Avaan tässä opinnäytteessä myös taiteellisen osuuden työskentelyprosessia sekä esitystilannetta paljastamiseen liittyvien teemojen osalta ja pyrin peilaamaan tätä esimerkin omaisesti kirjoittamaani.
  • Paananen, Ilmari (2019)
    Teatteritaiteen maisterin opinnäytteeni Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun maisteriohjelmassa käsittää taiteellisen työn sekä tämän kirjallisen osion. Taiteellinen työni oli esitys High Definition Earth Viewing Experience (HDEVE), jonka tein yhteistyössä dramaturgi Emil Uutun kanssa. Teos sai ensi-iltansa 14.2.2018 Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa, ja se esitettiin myös Hango Teater Träff -festivaalilla 8.6.2018. Kirjallisessa osisossa Tila uhkaa paikkaa tarkastelen videon käyttöä ja kokemuksellisuutta esittävän taiteen kontekstissa. Pyrin havainnollistamaan kokemusta mediaalisesta näyttämöstä, jossa fyysinen- ja medioitu tila limittyvät tilalliseksi hybridiksi. Pohdin, kuinka videokuva on yhtä tärkeä osa esitystä kuin elävä keho ja miten se laajentaa esityksen taiteellisia mahdollisuuksia. HDEVE-esitys oli itsessään tutkimuksellinen teos, jolle tämä kirjallinen osio on eräänlainen jatkotutkimus. Erittelen esityksessä löytämiäni havaintoja sekä tulkitsen niitä aikaisemman tutkimuksen pohjalta. HDEVE-esityksen päämateriaali oli Kansainväliseltä avaruusasemalta lähetettävä reaaliaikainen videokuva maapallosta. Esityksen tutkimuskysymys oli: Kuinka kokea etäisyys videokuvasta? Tarkastelen vastausta ruumiillisen havaitsemisen lähtökohdista. Oleellista videokuvan kokemiselle on se, mistä käsin ja missä tilassa sitä katsotaan. Etsin fenomenologian kautta vastauksia apukysymyksiin: Mikä on tila ja missä on paikka? Medioitu tila on muuttanut oleellisesti tapaamme ymmärtää itseämme sekä maailmaa ympärillämme. Medioitu tila ei ole palautettavissa tiettyyn sijaintiin, eikä se sisällä kosketuksen potentiaalia, jolloin kokemus siitä jää aistillisesti epätäydeksi. Etäisyyden kokeminen videokuvasta on probleema, jota tässä opinnäytteessä selvitän. Analysoin videokuvan tilaa kinesteettisen kokemuksen kautta ja havainnollistan videokuvaa näyttämöllisenä voimavarana. Videokuvan potentiaali näyttämöllä perustuu kehon jatkeena olemiseen, niin katseen kuin kinestesian, ja näin se mahdollistaa muuten ruumiillisesti mahdottomien kokemusten synnyttämisen. Samalla medioitu tila koukuttavana katseen vangitsijana on vaara, joka uhkaa katsojan mentaalista- ja fyysistä paikkaa. Käyn läpi HDEVE-esityksen rakenteen ja sen syntyvaiheet. Pohdin videokuvaa esityksen ontologisena lähtökohtana ja havainnollistan, kuinka esitys loppuen lopuksi kokemuksellisti videokuvassa näkyvän etäisyyden. Tarkastelen yksityiskohtaisesti HDEVE-esityksen viimeistä osaa ja pohdin sen synnyttämää kokemusta katsojassa. Päätelmät-luvussa nivon yhteen esittämiäni teoreettisia viitepisteitä HDEVE-esityksen kanssa. Pohdin esityksen luomaa intermediaalista tilaa ja katsojan paikkaa tuossa tilassa.
  • Pasonen, P.; Ranta, J.; Tapanainen, H.; Valsta, L.; Tuominen, P. (2019)
    International Journal of Food Microbiology 2019: Vol. 304, pp. 97 - 105
    Listeria monocytogenes causes severe consequences especially for persons belonging to risk groups. Finland is among the countries with highest number of listeriosis cases in the European Union. Although most reported cases appear to be sporadic and the maximum bacterial concentration of 100 cfu/g is not usually exceeded at retail, cold smoked and salt-cured fish products have been noted as those products with great risk especially for the elderly. In order to investigate the listeriosis risk more carefully, an exposure assessment was developed, and laboratory results for cold smoked and salt-cured salmon products were exploited. L. monocytogenes exposure was modeled for consumers in two age groups, the elderly population as a risk group and the working-age population as a reference. Incidence was assessed by estimating bacterial growth in the food products at three temperatures. Bayesian estimation of the risk was based on bacterial occurrence and product consumption data and epidemiological population data. The model builds on a two-state Markov chain describing repeated consumption on consecutive days. The cumulative exposure is probabilistically governed by the daily decreasing likelihood of continued consumption and the increasing bacterial concentrations due to growth. The population risk was then predicted with a Poisson distribution accounting for the daily probabilities of purchasing a contaminated product and the cumulative total probability of infection from its use. According to the model presented in this article, elderly Finns are at a greater risk of acquiring listeriosis than healthy adults. The risk for the elderly does not fully diminish even if the products have been stored at the recommended temperature (between 0 and 3 °C). It can be concluded that the stage after retail, i.e. food handling and storage by consumer or professional kitchens, is essential to protection against listeriosis. The estimation model provides means for assessing the joint impacts of these effects.
  • Siukola, Anna; Pursio, Hannu; Liukkonen, Paula; Vänni, Kimmo; Uitti, Jukka; Liukkonen, Virpi; Kosonen, Hanna; Nygård, Clas-Håkan (Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 2018)
    TSR 115082
  • Järnefelt, Heli; Härmä, Mikko; Lapveteläinen, Nina; Leivategija, Terje; Martimo, Kari-Pekka; Paajanen, Teemu; Sallinen, Mikael; Velin, Riitta; Virkkala, Jussi; Hublin, Christer (Työterveyslaitos, 2018)
    TSR 114391
  • Lindström, Irmeli; Pallasaho, Paula; Vasankari, Tuula; Luukkonen, Ritva; Remes, Jouko; Heliövaara, Markku (2018)
    TSR 114095
  • Kaila, M.; Marjoniemi, I.; Nokireki, T. (2019)
    Acta Veterinaria Scandinavica 2019: Vol. 61, No. 15
    Seventy-two canine serum samples were analyzed for post-vaccination serum titers of rabies antibodies. The samples were divided into two groups: Group 1 dogs (n = 36) were imported dogs from the Russian Federation (n = 31) or Romania (n = 5), with a mean serum antibody titer value of 1.54 IU/mL. Group 2 dogs (n = 36) were Finnish dogs vaccinated in Finland, with a mean titer of 4.19 IU/mL. Altogether, 14 (39%) dogs (CI 95% 23–56) were without detectable antibodies (≤ 0.1 IU/mL) in Group 1, whereas in Group 2, all dogs had an antibody titer greater than 0.1 IU/mL. A statistically significant difference was observed between these groups when comparing the proportions of dogs with antibody levels less than or exceeding 0.5 IU/mL. In Group 1, 19 out of the 36 dogs (CI 95% 36–70) had serum titer values < 0.5 IU/mL, while in Group 2, only 2 dogs had serum titer values < 0.5 IU/mL. Despite the small sample size, this raises concern over the imported dogs having insufficient antibody levels required for international travel and implies that these dogs had perhaps not been vaccinated, even though they had documentation of vaccination upon arrival.

View more