Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • (Vesihallitus, 1972)
  • Vilponen, Jaana (Svenska handelshögskolan, 2015)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, aktuaariryhmä, 2015)
  • Lindholm, Tapio; Jakovlev, Jevgeni; Kravchenko, Alexey (Finnish Environment Institute, 2015)
    Zaonezhye Peninsula (Zaonezhsky Peninsula; Заонежский полуостров in Russian transcription) is situated on the northwestern coast of Lake Onega in the Republic of Karelia, Russia. The territory of Zaonezhye is unique in that it contains nearly every type of terrain and unconsolidated sediment known in the vast expanses of northwest Russia. It is also eastern part of Fennoscandian shield. It is characterized by a high diversity of basic limestone and carbonate rocks that determine the fertility of local soils as well as the unique diversity of habitats, flora and fauna. Numerous rare calciphile plant and lichen species are found here, as well as rich, eutrophic wetlands. Long-term farming and animal husbandry have led to a large number of grassland communities in the area. As a result, a mosaic structure of diverse habitats has evolved here. Europe’s second largest lake, Lake Onega, with its clear and deep waters also affect the local climate, making it milder. This report provides for the first time detailed species lists of vascular plants, bryophytes, lichens, wood-growing fungi and insects covering the entire Zaonezhye Peninsula, Kizhi archipelago and other adjacent islands. The most important sites for protection were observed, and six new nature monuments in the southern and southerneast parts of Zaonezhye Peninsula are recommended to be established. This publication contents following articles characterizing nature of Zaonezhye area: 1. Geology and physical geography: 1.1.Geological description, 1.2. Geomorphology and Quaternary deposits, 1.3. Hydrological characteristics, 1.4. Soil cover, 1.5. Palaeogeography, 1.6. Existing and planned protected areas; 2. Landscapes and ecosystems: 2.1. Modern landscapes of Zaonezhye, 2.2. Landscape structure, 2.3. Structure of the forest covered land and forest stands, 2.4. Forest structures, 2.5. Mires, 2.6. Meadows; 3. Flora and fauna: 3.1. Vascular plants, 3.2. Bryophyte flora, 3.3 Species list of lichens and allied fungi, 3.4. Red listed and indicator lichens, 3.5. Aphyllophoroid fungi and 3.6. Insect fauna. 3.7. Localities in Zaonezhye area used in species lists of vascular plants, bryophytes, lichens, fungi and insects, and their toponyms.
  • Joensuu, Ilona; Myllyviita, Tanja; Vilppo, Teemu; Huttunen, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Järviruoko on rantojemme luontainen laji, jota ihminen on käyttänyt hyödykseen vuosisatojen ajan. Ilman ihmisen toimenpiteitä kasvava ja runsaan sadon tuottava kasvi kuulostaa hyödynnettävänä materiaalina hyvältä, mutta Pohjois-Karjalassa keskusteluissa on järviruo’on yhteydessä ollut lähinnä rantojen ruovikoituminen, sen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja haitta virkistyskäytölle. Hyvien jatkokäyttömuotojen löytäminen sekä jatkokäsittelyn kehittäminen järviruo’olle on ollut "Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)"-hankkeen keskeinen tavoite. Kokeiluita on tehty ja käyttötapoja sekä menettelytapoja on haettu yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun sekä yritysten kanssa. Tavoitteena on ollut suunnitelmallisen, luonnon monimuotoisuuden huomioivan järviruo'on niiton sekä sedimentin poiston myötä parantaa vesistöjen ja ympäristön tilaa, ja synnyttää sekä kehittää järvien kunnostukseen ja ruo’on hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa erityisesti Pohjois-Karjalassa.
  • Joensuu, Ilona; Korpelainen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Jos rantakiinteistön omistaja kokee, että rannalla kasvava järviruoko haittaa hänen rannan käyttöään on kunnostustarve olemassa. Lintuvesien suojelun ja hoidon tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä järvien virkistyskäyttäjien sekä rantakiinteistöjen omistajien kanssa. Käsissäsi olevassa suunnitelmassa on pyritty yhdistämään erilaisia näkökulmia järviruokoon, ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen Kiteen Ätäsköllä. Suunnitelma on osa ”Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)” –hanketta (2011-2014). Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen internet-sivujen raporteissa (mm. Joensuu ym. 2014).
  • Joensuu, Ilona; Korpelainen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Jos rantakiinteistön omistaja kokee, että rannalla kasvava järviruoko haittaa hänen rannan käyttöään on kunnostustarve olemassa. Lintuvesien suojelun ja hoidon tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä järvien virkistyskäyttäjien sekä rantakiinteistöjen omistajien kanssa. Käsissäsi olevassa suunnitelmassa on pyritty yhdistämään erilaisia näkökulmia järviruokoon, ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen Joensuun – Liperin –Rääkkylän Pyhäselällä, joka kuuluu Saimaan vesistöön. Suunnitelma on osa ”Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)” –hanketta (2011-2014). Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen internet-sivujen raporteissa (mm. Joensuu ym. 2014).
  • Joensuu, Ilona; Korpelainen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Jos rantakiinteistön omistaja kokee, että rannalla kasvava järviruoko haittaa hänen rannan käyttöään on kunnostustarve olemassa. Lintuvesien suojelun ja hoidon tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä järvien virkistyskäyttäjien sekä rantakiinteistöjen omistajien kanssa. Käsissäsi olevassa suunnitelmassa on pyritty yhdistämään erilaisia näkökulmia järviruokoon, ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen Saimaan vesistöön kuuluvalla Liperin Heposelällä. Suunnitelma on osa ”Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)” -hanketta (2011–2014). Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin.
  • Härus, Christoffer (Svenska handelshögskolan, 2015)
  • Kansaneläkelaitos Kela, Folkpensionsanstalten FPA, Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilastoryhmä, 2015)
  • Rantala, Raija-Sinikka (Helsingin yliopisto, 1975)