Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 5128-5147 of 9036
  • Ristimäki, Toini (Suomen metsätieteellinen seura, 1955)
  • Hagman, Anne-Marie (Uudenmaan ympäristökeskus, 2009)
    Uudenmaan ympäristökeskus aloitti vuonna 2007 yhteistyöprojektin Nurmijärven kunnan kanssa koskien Valkjärven kunnostusta. Projekti kuului kuntakohtaiseen järvikunnostusohjelmaan. Tässä työssä oli tarkoituksena pohtia jo tehtyjen kunnostustoimenpiteiden merkitystä järvelle ja valita tältä pohjalta Valkjärvelle sopivimmat kunnostustavat. Valkjärvi on pinta-alaltaan 152 ha ja kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 809 ha, josta 22 % on peltoa. Järven keskisyvyys on noin 7 m ja suurin syvyys 12 m. Valkjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuuksiensa perusteella keskireheväksi – reheväksi. Järvellä esiintyy alusveden vähähappisuutta kesäisin hapetuksesta riippumatta. Tämä johtaa kokonaisfosforin liukenemiseen sedimentistä ja levämäärää kuvaavan klorofylli-a-pitoisuuden nousuun. Valkjärvellä on esiintynyt leväkukintoja. Kasvillisuus on monipuolista ja paikoitellen runsastakin. Kalasto on särkikalavaltainen ja sen rakennetta on koetettu muuttaa tehokalastamalla.Sedimentin vesipitoisuus on alhainen, mikä johtuu pääasiassa sedimentin savisuudesta. Valkjärven pintavedestä mitattujen keskiarvoa korkeampien fosforipitoisuuksien ja tavanomaista alhaisempien sedimentin fosforipitoisuuksien perusteella voidaan olettaa, että sedimentti ei varastoi tehokkaasti ravinteita. Valkjärvi sietää suuren viipymänsä vuoksi enemmän ulkoista kuormitusta kuin kuormituksen sietomallit antavat olettaa. Järveen tulevaa ulkoista kuormitusta olisi hyvä vähentää, ja vähennykseksi saattaa riittää noin kolmannes. Valkjärven valuma-alueelle kannattaa perustaa kosteikkoja. Loppukesän heikkoa happitilannetta kannattaa koettaa parantaa tehostamalla hapetusta edelleen. Sedimentti voi alkaa vapauttaa ravinteita pohjanläheisen veden happipitoisuuden ollessa alle 2 mg/l. Kesäaikaiset happipitoisuudet ovat olleet liian alhaisia kahdeksan metrin syvyydessä. Tämä vastaa noin puolta järven pinta-alasta. Osuus on merkittävä, jos koko tältä alueelta vapautuu fosforia uudelleen vesimassaan. Kalasto on särkikalavaltainen, minkä vuoksi tehokalastusta suositellaan jatkettavan vuosittain. Toimenpide vähentää järven sisäistä kuormitusta ja levähaittoja. Valkjärven vedenlaatua, erityisesti happipitoisuutta ja levämääriä tulee seurata edelleen tiiviisti. Samoin kalaston rakenteen seuranta joko saalisotoksilla tai koekalastuksilla on tärkeää. Kasvillisuuden leviämistä voivat paikalliset asukkaat seurata itse, samoin kuin näkösyvyyttäkin. Ulkoisen kuormituksen seuranta on vaikeampaa, silmämääräisesti voidaan tarkkailla järveen johtavien ojien/purojen tilaa.
  • Pajunpää, K; Häkkinen, L (Ilmatieteen laitos, 2013)
    The magnetic yearbook of the magnetic recordings at the Nurmij¨arvi observatory contains tables, figures of hourly, monthly, and yearly means of the magnetic field components X, Y and Z as well as magnetic activity indices (K, Ak) in 2011. Magnetic isolines describing the distribution of geomagnetic field components in Finland 2012.0 are shown by a series of maps.
  • Pajunpää, K; Nevanlinna, H (Ilmatieteen laitos, 2011)
  • Pajunpää, K.; Nevanlinna, H. (eds) (2007)
  • Pajunpää, K.; Nevanlinna, H. (eds) (2007)
  • Pajunpää, K.; Nevanlinna, H. (eds) (2007)
  • Pajunpää, K.; Nevanlinna, H. (eds) (2008)
  • Pajunpää, K.; Nevanlinna, H. (2008)
  • Pajunpää, K.; Nevanlinna, H. (2009)
  • Pajunpää, Kari; Nevanlinna, Heikki (2010)
  • Pajunpää, Kari; Häkkinen, Lasse (Ilmatieteen laitos, 2014)
    The magnetic yearbook of the magnetic recordings at the Nurmij¨arvi observatory contains tables, figures of hourly, monthly, and yearly means of the magnetic field components X, Y and Z as well as magnetic activity indices (K, Ak) in 2012. Magnetic isolines describing the distribution of geomagnetic field components in Finland 2013.0 are shown by a series of maps.
  • Pajunpää, Kari; Häkkinen, Lasse (Ilmatieteen laitos, 2014)
  • Lilja, Arja; Lilja, Sakari; Kurkela, Timo; Rikala., Risto (The Finnish Society of Forest Science and The Finnish Forest Research Institute, 1997)
    The purpose of this article is to collate the literature on fungal diseases that occur on seedlings in forest nurseries. It describes the symptoms of the diseases, the infection pattern of each fungus and the possibilities of controlling the diseases. As background a short introduction is given on forests and nursery practices in Finland.
  • Ropponen, Janne; Arola, Hanna; Kiuru, Petri; Huttula, Timo (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    The City of Lappeenranta is considering options for its wastewater discharge sites in the future. One possibility is to release the treated wastewater into River Vuoksi, flowing through the City of Imatra, approximately 35 kilometres northeast from Lappeenranta. This report contains results from nutrient and fecal bacteria water quality modelling along River Vuoksi. The model endeavours to answer how the possible changes in wastewater discharge amounts and locations affect the river water quality near the freshwater intake at Svetogorsk, Russia. The river model was built using a river modelling system SOBEK from Deltares Systems. Calibration was done using data from the year 2010 and actual scenario simulations used 2011 data. According to the simulations there are no major water quality deviations compared to the current situation in normal operating scenarios, but there is some risk of water quality deterioration in certain catastrophic scenarios. The location of the discharge site might have some effect on the water quality due to the time required for the effluent to fully mix with the river water. Additionally a 3D research model of the southern Lake Saimaa was built to study passive tracer transport from two different sites near the City of Lappeenranta. The open source modelling software COHERENS was used to simulate scenarios during the open water period in years 2010 and 2011.
  • Myllymaa, Urpo; Saarelainen, Jouko; Hyvönen, Pirkko (Vesihallitus. National Board of Waters, 1985)
    Kitkajärvien sedimenttien pintaosien ravinne- ja metallipitoisuudet
  • Unknown author (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Lagström, H (Kela, 1999)
    Tähän STRIP-projektin osatutkimukseen osallistui 1 062 lasta perheineen (n = 1 054), jotka jaettiin 7 kuukauden ikäisinä satunnaistaen interventio- (n = 540) ja verrokkiryhmään (n = 522). Interventioryhmän perheitä neuvottiin vähentämään lasten tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin saantia. Interventiota on seurattu toistuvin ravitsemuskyselyin, seerumin lipidimäärityksin sekä kasvua ja kehitystä koskevin analyysein. Interventioryhmässä kokonaisrasvan, tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin saanti oli vähäisempi, mutta monityydyttymättömän rasvan saanti suurempi kuin verrokkiryhmässä. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroja vitamiinien ja kivennäisaineiden saannissa. Vähäinen tai runsas rasvan saanti ei myöskään heijastunut lasten vitamiinien tai kivennäisaineiden saantiin heikentävästi. Interventiolla pystyttiin myös vähentämään interventioryhmän lasten vanhempien kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan saantia, vaikka varsinainen neuvonta kohdistettiinkin lasten ravinnon rasvakoostumuksen muutokseen. Kuudessa eri aamupalaa koskevassa kysymyksessä interventioryhmän lapset valitsivat verrokkiryhmän lapsia useammin rasvattoman maidon juomakseen. Raportti englanniksi. Suomenkielinen yhteenveto s. 98-101.
  • Päivänen, Juhani (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)