Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 5128-5147 of 8792
  • Lehtonen, Irja; Väisänen, Eero; Kellomäki, Seppo; Hari, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Ilonen, Pirkko; Kellomäki, Seppo; Hari, Pertti; Kanninen, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Pulliainen, Erkki; Salonen, Kalervo (Suomen metsätieteellinen seura, 1965)
  • Lehtinen, A-R (Kela, 1999)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, miksi jotkut opintovelalliset jättävät opintolainansa maksamatta ja keitä he ovat. Tutkimus perustuu opintovelallisille syksyllä 1998 lähetettyyn kyselyyn. Kysely kohdistui opintolainojensa kanssa maksuvaikeuksiin joutuneille ja opintolainoistaan suoriutuville. Maksuvaikeuksiin joutuneiden opintolainavelallisten koulutus oli ollut lyhytkestoisempaa kuin lainoistaan suoriutuvien. He olivat opiskelleet pääosin keskiasteella ja olivat joutuneet hakemaan usein toimeentulotukea selviytyäkseen niin opiskeluaikana kuin opintojen jälkeenkin. Oma tai puolison työttömyys oli vaikeuttanut talouden hallintaa olennaisesti. Perheen perustaminen, asuntolainan hoitaminen ja opintolainan takaisinmaksu ajoittuivat monilla velallisilla samaan aikaan. Muiden maksujen ja velkojen hoitaminen oli tärkeämmällä sijalla kuin opintolainan maksaminen. Opintolainoja oli siirtynyt takausvastuun piiriin, koska velallinen oli ollut tietämätön lainan hoitamisesta ja takaisinmaksusta eikä ollut neuvotellut pankin kanssa riittävän ajoissa maksuvaikeuksien ilmaannuttua.
  • Tuorila, Helena; Aalto, Kristiina (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Tutkimuksessa selvitetään kansalaisten kohtaamia ongelmia tietokoneiden, digiboksien ja muiden teknisten laitteiden hankinnassa, käyttöönotossa ja käytössä sekä näihin tilanteisiin liittyvien palvelujen tarvetta. Lisäksi selvitetään, millaisia palveluja on tarjolla. Tukipalvelujen tarjoajille pyritään antamaan myös suosituksia hyvistä toimintakäytännöistä. Tietoteknisten laitteiden myyjien tehtävänä on auttaa asiakkaita ostotilanteessa, sillä aina ei voida olettaa asiakkaan tietävän täsmälleen, minkälaisen laitteen hän tarvitsee ja haluaa ostaa. Kuluttajien näkemyksen mukaan myyjillä ei kuitenkaan ole riittävästi asiantuntemusta, minkä lisäksi he puhuvat outoa kieltä. Asiakkaan tarpeiden huomioimisen sijaan monille myyjille on tärkeintä nimenomaan kauppojen tekeminen. Kuluttajat joutuvatkin usein toimimaan omina asiantuntijoinaan. Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyy monenlaisia ongelmia laitteiden ja ohjelmien kehityksestä huolimatta. Lähitulevaisuudessa digitelevision käyttöönottoon tarvittavien tukipalvelujen tarve lisääntyy. Kuluttajilla on kuitenkin verraten vähän kokemuksia maksullisista tukipalveluista, sillä niitä pidetään kalliina ja saatavien neuvojen tasoa vaihtelevana. Tietokoneongelmista pyritään selviämään pääosin omatoimisesti perheenjäsenten tai sukulaisten ja tuttavien avulla. Tukipalvelujen vähäistä käyttöä edesauttaa se, ettei tiedetä, mistä palveluja voisi etsiä. Tietokoneista kiinnostuneet esittivät toiveita, että koneiden pitäisi kehittyä siihen suuntaan, että ongelmien ratkaisu onnistuisi helpommin. Tarvittaisiin hyviä ohjeita ja vian etsintäsysteemejä. Monia kuluttajia harmitti ja suorastaan ärsytti, että tehdään liian monimutkaisia ja nopeasti vanhenevia laitteita. Atk-tukipalvelujen käyttöä edistäisi, jos niistä saisi kotitalousvähennyksen. Tietoteknisten tukipalvelujen tarjoajat markkinoivat palvelujaan monin eri tavoin. Suosituin markkinointikanava on kuitenkin Internet. Useimmin kuluttajia autetaan, kun tietokoneiden ja niihin liittyvien oheislaitteiden toiminnassa ilmenee ongelmia. Toiseksi eniten ongelmia aiheuttavat virukset ja haittaohjelmat. Kolmanneksi eniten kysyntää tukipalveluille aiheuttavat ohjelmistojen ja laitteiden asennukset. Tukipalvelujen tarjoajien mielestä kullekin asiakkaalle tulee tarjota yksilöllistä, juuri hänen tarpeitaan parhaiten vastaavaa palvelua. Palvelun luotettavuus on tärkeää. Asiakkaiden luottamuksen herättämiseen nimetään kuusi tapaa: asiantunteva palvelu, oikeudenmukainen ja selkeä laskutus, rehellisyys, asiakkaan kuunteleminen, tasa-arvoinen kohtelu ja täsmällisyys.
  • Kellomäki, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Koistinen, Katri; Väliniemi, Jenni (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Tutkimus käsittelee päivittäistavarakaupan fyysistä saavutettavuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseutujen taajama-alueilla vuosina 1995-2003. Tutkimuksessa selvitetään, miten päivittäistavarakaupan palvelut ovat kävellen saavutettavissa taajama-alueilla. Lisäksi tarkastellaan päivittäistavarapalveluiden tarjontaa ja siinä tapahtuneita muutoksia alueilla, joilla asuu paljon eläkeläistalouksia, aikuistalouksia tai lapsitalouksia. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu myymälöiden saavutettavuutta taajama-alueilla erilaisten kotitalouksien näkökulmasta. Tutkimus perustuu Kuluttajatutkimuskeskuksen paikkatietojärjestelmässä oleviin A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin toimipaikkakohtaisiin tietoihin ja Tilastokeskuksen sosiodemografisia tietoja sisältäviin ruututietokantoihin tutkituilta kaupunkiseuduilta. Kaikilla tutkimusalueilla päivittäistavarakaupan palveluverkko on harventunut taajama-alueilla ja päivittäistavarakaupan palvelut keskittyneet yhä suppeammille alueille kaupunkien keskustoihin sekä muihin suuriin taajamiin, kuten kuntakeskuksiin. Yhä harvemmalla asukkaalla on päivittäistavarakauppa kävelymatkan etäisyydellä kodistaan. Vuonna 1995 tutkimusalueiden taajamaväestöstä asui 39-44 prosenttia enintään 500 metrin etäisyydellä myymälästä. Vuonna 2003 enintään 500 metrin etäisyydellä myymälästä asui enää 31-39 prosenttia taajamaväestöstä. Laajennettaessa tarkastelua enintään kilometrin etäisyydellä myymälästä asuviin kehitys on ollut samankaltaista. Taajaman koko toimii eräänlaisena "puskurina" päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuudelle, sillä mitä pienempi taajama on, sitä todennäköisemmin päivittäistavarakaupan palvelut puuttuvat. Eläkeläistaloudet ja aikuistaloudet hakeutuvat asuinalueille, joilla päivittäistavarapalvelut ovat kävelyetäisyydellä. Taajamien eläkeläistalouksista asui 48-59 prosenttia enintään 500 metrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä vuonna 1995. Vuoteen 2003 tultaessa osuus väheni lähes kymmenen prosenttiyksikköä, mutta edelleen tutkituista kotitaloustyypeistä eläkeläistalouksien osuus oli suurin kävelyetäisyydellä myymälöistä. Vuonna 2003 Turun ja Mikkelin seuduilla noin puolet taajamien eläkeläistalouksista asui enintään 500 metrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä ja Lahden seudulla osuus oli 41,6 prosenttia. Taajamien aikuistalouksien osuus kävelyetäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä väheni 1990-luvun lopulla, mutta kääntyi kasvuun kaikilla tutkimusalueilla vuosien 1999-2003 aikana. Turun seudulla puolet taajamien aikuistalouksista, Mikkelin seudulla 41,4 prosenttia ja Lahden seudulla 38,2 prosenttia asui enintään 500 metrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä vuonna 2003. Lapsitaloudet suosivat taajamien laidoilla sijaitsevia pientaloalueita, missä ei yleensä ole kaupan palveluita. Kun vuonna 1995 tutkimusalueiden taajamien lapsitalouksista noin kolmannes asui enintään 500 metrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä, niin vuoteen 2003 tultaessa osuus väheni entisestään ollen Turun seudulla 29,1 prosenttia, Mikkelin seudulla 28,2 ja Lahden seudulla vain 24,8 prosenttia. Suomen väestön ikääntyessä ja pienten kotitalouksien määrän kasvaessa päivittäistavarapalveluiden kävellen saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Hyvä yhdyskuntarakenne antaa kuluttajalle mahdollisuuden valita asiointitapansa tilanteen ja tarpeiden mukaan.
  • Takala, P; toim. (Kela, 2005)
    Kuinka todellista on suomalaisten vanhempien valinnanvapaus lastenhoidossa? Paljonko lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt siksi, että perhe-etuuksia leikattiin 1990-luvulla. Miksi päivähoito-oikeutta kuitenkin samanaikaisesti laajennettiin? Miksi isät eivät käytä enempää oikeuttaan vanhempainvapaaseen? Miten lapset kokevat vanhempien työkiireet ja työstä johtuvan väsymyksen? Mistä syistä erityisesti yksinhuoltajaperheet kärsivät ns. hoivaköyhyydestä? Mitä tälle asialle voitaisiin perhepoliittisin toimin tehdä. Näitä ja monia muita ajankohtaisia perhepolitiikan kysymyksiä pohditaan tässä kirjassa. Asioita pyritään tarkastelemaan lasten silmin. Onko meillä malttia sijoittaa tulevaisuuteen, lapsiimme, vai tyydymmenkö kvartaalitalouden lyhyen aikavälin tavoitteisiin? Kirja tarjoaa aineksia suomalaisen perhepolitiikan vaihtoehtoja koskevaan pohdiskeluun sosiologian, sosiaalipolitiikan, taloustieteen, kasvatustieteen, psykologian, oikeustieteen ja lääketieteen näkökulmasta.
  • Hujala, Maria (Hanken School of Economics, 2009)
  • Löyttyniemi, Kari (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Paetau, Patrik (Svenska handelshögskolan, 2005)
    Several researchers are of the opinion that there are many benefits in using the object-oriented paradigm in information systems development. If the object-oriented paradigm is used, the development of information systems may, for example, be faster and more efficient. On the other hand, there are also several problems with the paradigm. For example, it is often considered complex, it is often difficult to make use of the reuse concept and it is still immature in some areas. Although there are several interesting features in the object-oriented paradigm, there is still little comprehensive knowledge of the benefits and problems associated with it. The objective of the following study was to investigate and to gain more understanding of the benefits and problems of the object-oriented paradigm. A review of previous studies was made and twelve benefits and twelve problems were established. These benefits and problems were then analysed, studied and discussed. Further a survey and some case studies were made in order to get some knowledge on what benefits and problems with the object-oriented paradigm Finnish software companies had experienced. One hundred and four companies answered the survey that was sent to all Finnish software companies with five or more employees. The case studies were made with six large Finnish software companies. The major finding was that Finnish software companies were exceptionally positive towards the object-oriented information systems development and had experienced very few of the proposed problems. Finally two models for further research were developed. The first model presents connections between benefits and the second between problems.
  • Honkasalo, Antero; Alasaarela, Erkki (Ministry of the Environment, 2003)
  • Peng, Shikui (Suomen metsätieteellinen seura, 1987)
    A study of a 194.3 ha area of forest land dominated by Norway spruce and Scots pine in central S. Finland. A general procedure is presented and discussed for integrating data from permanent sample plots and from satellite images for continuous forest inventory of large areas and for compartment estimations. Methods for estimation, updating and statistical analysis are examined.
  • Lahtinen, Aatos (Suomen metsätieteellinen seura, 1988)
    A standard tree tapers off monotonically upwards. An algorithm is presented for constructing a monotony preserving taper curve using a quadratic spline. It is suggested that the resultant taper curve is better than the usual cubic spline.