Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 5128-5147 of 8444
  • Jern, Benny (Svenska handelshögskolan, 2002)
    People saving in mutual funds often look at historical performance before they decide which funds to invest in. The implicit assumption made is that superior performance is likely to be repeated in the future. The findings presented in this study, which investigates funds sold on the Swedish market, support such an approach provided that the time horizons are limited to one year. International stock funds that have performed strongly one year are likely to outperform their peers also the following years. But if the historical and future time horizons are extended to two or three years, the positive relationship between past and future performance vanishes in most cases. Persistence tests focusing on the aggregated performance of fund companies were also carried out. These tests produced results rather similar to those on the individual fund level.
  • Arlander, Annette (2012)
  • Arlander, Annette (DREX Project, Centre for Practice as Research in Theatre Univ Tampere, 2012)
  • Linnakangas, R; Lehtoranta, P; Järvikoski, A; Suikkanen, A (Kela, 2010)
    Kelan moniammatillisen perhekuntoutuksen tavoitteena oli lapsen ja nuoren toiminta- ja opiskelukyvyn parantaminen ja turvaaminen sekä yhteistyön tiivistäminen paikallisten tahojen, kuten päivähoidon, koulujen, perheneuvoloiden ja sairaanhoitopiirien, kanssa. Lapsilla ja nuorilla tuli olla lääkärin toteama psykiatrinen sairaus sekä hoitosuhde ennen kuntoutuksen aloitusta. Yhteensä 1 514 lasta ja nuorta perheineen 12:sta eri perhekuntoutushankkeesta osallistui kuntoutukseen vuosina 2005–2008. Lapset olivat hyvin heterogeeninen ryhmä iältään ja diagnooseiltaan. Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö vastasivat kehittämishankkeen ulkoisesta arvioinnista. Arvioinnin tehtävänä oli kuntoutuksen kohderyhmän kuvauksen ohella tutkia, millaisia muutoksia lasten tilanteissa tapahtui kuntoutusintervention myötä. Tarkoitus oli selvittää, kokivatko lapset ja vanhemmat saaneensa tukea kuntoutuksesta. Tehtävänä oli myös selvittää, mitkä tekijät ennustivat lapsissa tapahtuneita myönteisiä muutoksia tai lasten ja vanhempien saamaa tukea sekä millaiset kuntoutuksen toimintamuodot osoittautuivat perheille hyödyllisiksi. Tiedot kerättiin kuntoutuksen alussa ja lopussa lapsille ja vanhemmille sekä perhekuntoutushankkeille suunnattujen kyselyiden avulla. Vanhempien arvioiden perusteella lasten oireet vähenivät lähes kahdella kolmesta, pysyivät ennallaan viidesosalla ja lisääntyivät vajaalla viidenneksellä. Vanhempien huoli lapsesta, perheen koherenssi ja kuntoutuksen kesto ennustivat lapsen oireilun vähenemistä. Kuntoutuksen kesto ja toimintamuoto puolestaan ennustivat vanhempien ja lasten kuntoutuksesta saamaa tukea. Lapset hyötyivät yksilö- ja perhepainotteisesta kuntoutuksesta ja vanhemmat perheterapeuttisesti ja ryhmätoimintaan painottuneesta kuntoutuksesta. Lähipiiristä saatu apu lisäsi vanhempien voimavaroja. Lasta auttoi se, että vanhemmat saivat kuntoutuksesta voimavaroja.
  • Hämäläinen, U; Kangas, O; toim. (Kela, 2010)
    Mikä on perhe? Miten sosiaaliturva määrittelee perheen? Saako avoleski eläkettä? Kuka perheeseen tuo rahat ja kuka päättää niiden käytöstä? Miten käy lasten ja lähivanhemman taloudelle, kun perhe hajoaa? Perhe on voimavara, mutta joskus tuo voimavara ehtyy, ja lastensuojelun on tultava apuun. Mitä tapahtuu huostaanotetuille lapsille ja heidän vanhemmilleen? Kuka vastaa lääkehoidon aloittamisesta lasten ja nuorten mielenterveyden horjuessa? Miten lapsuuden vaikeat tapahtumat heijastuvat terveyteen ja hyvinvointiin aikuisena? Perhepiiri on suojaverkko, mutta joskus siitä voi tulla synkkä muuri, joka kätkee ja peittää. Perhepiirissä on monitieteinen tutkijoiden puheenvuoro suomalaisen perheen arjesta. Kirja liittyy hallituksen Lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan ja se on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
  • Pykälä, Juha; Alanen, Aulikki; Vainio, Maarit; Leivo, Anneli (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1994)
  • Seppälä, Sirkka-Liisa (Ympäristöministeriö, 2006)
    Perinteisen niitto- ja laiduntalouden muovaamat perinnemaisemat ovat tärkeä osa kulttuuriympäristöä, mutta niiden yhteyttä varhaiseen asutushistoriaan ei juuri tunneta. Julkaisussa esitellään miten perinnemaisemien synty- ja varhaisvaiheita voidaan tutkia paikkatietomenetelmiä hyödyntävän arkeologisen ja historiallisen kartta-analyysin avulla. Uudeltamaalta valittujen esimerkkien perusteella voidaan osoittaa, että perinnemaisemia hoitamalla säilytetään myös maamme vanhinta maataloushistoriaa. Perinnemaisemien sisältämä ainutkertainen agraarihistoria on osa maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta, mikä tulisi ottaa entistä enemmän huomioon myös niiden tutkimusta ja hoitoa koskevassa keskustelussa.
  • Langenskiöld, Jan (Svenska handelshögskolan, 2012)
  • Päivinen, Risto; Yli-Kojola, Hannu (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Vauhkonen, Marko (Uudenmaan ympäristökeskus, 2007)
    Pernajanlahden pohjoisin osa, Gammelbyviken, on linnustollisesti ja maisemallisesti arvokas alue, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Lahdella 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet muutokset ovat olleet alueen maisemakuvan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta pääosin haitallisia. Sekä Gammelbyvikenin nykyisten erityisarvojen säilyminen että jo kadonneiden arvojen palauttaminen edellyttävät suunniteltuja hoito- ja kunnostustoimia. Gammelbyviken on melko matala, rehevän ilmaversois- ja kelluslehtiskasvillisuuden sekä ruokoluhtien luonnehtima lahti. Alueella pesii monilajinen ja runsas linnusto, johon kuuluu useita vaateliaita ja harvinaisia lintuvesien lajeja. Pesivistä vesilinnuista runsaslukuisimpia ovat silkkiuikku, sinisorsa ja nokikana. Harvalukuisista lajeista alueella pesivät säännöllisesti ruskosuohaukka, kaulushaikara, kurki, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä ja rastaskerttunen. Alueella pesii myös naurulokkiyhdyskunta. Gammelbyvikenin pohjoisosaa reunustavilla laajoilla rantaniityillä pesivät mm. kuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja pensastasku. Muutonaikana Gammelbyvikenillä levähtää runsaasti vesilintuja, joista runsaimpia ovat laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, isokoskelo ja telkkä. Rantaniityillä säännöllisesti levähtäviä kahlaajalajeja ovat mm. liro, valkoviklo ja suokukko. Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaisesti toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kosteikko- ja rantalinnuston elinolojen parantamiseen sekä kulttuuribiotooppien suojeluun ja ennallistamiseen. Myös virkistyskäyttötarpeet sisältyvät suunnitteluun.
  • Tryland, Morten; Handeland, Kjell; Bratberg, Anna-Marie; Solbakk, Inge-Tom; Oksanen, Antti (BioMed Central, 2006)
  • Suutari, Anniina; Hallikainen, Anja; Ruokojärvi, Päivi; Kiviranta, Hannu; Nieminen, Mauri; Laaksonen, Sauli (2012)
    Background: The aim of this study was to determine 17 Polychlorinated Dibenzo-p-dioxin and Dibenzofuran (PCDD/F) and 12 Dioxin-like Polychlorinated Biphenyl (DL-PCB) concentrations in the tissues of Finnish terrestrial herbivore species, semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus L.), and wild moose (Alces alces), investigate transfer and accumulation of PCDD/Fs and DL-PCBs in milk of the lactating reindeer hinds, and explore contaminant concentrations in stillborn reindeer calves exposed via placental transfer to PCDD/Fs and DL-PCBs. Methods: Reindeer and moose tissue sampling was focused in Finnish reindeer herding region. Reindeer milk samples were sampled in summer and autumn from reindeer hinds in experimental reindeer station in northern Finland. PCDD/Fs and DL-PCBs were analyzed using HRGC/HRMS method. The results are reported here as WHOTEQ upper bound concentrations and congener-specific lower bound concentrations. Results: WHO-PCDD/F- and PCB-TEQs in reindeer muscle and liver were generally higher in the calves than in adults. Concentrations in moose calves were lower than in reindeer calves, while in adult reindeer and moose the levels were equal. General PCDD/F congeners in reindeer muscle and liver were 23478-PeCDF, 123678-HxCDD and OCDD. In reindeer milk, the highest PCDD/F detected was OCDD, and it was common also in the moose muscle samples. A strong contribution of non-ortho-PCBs to WHO-TEQ was detected in all studied samples. The most dominating non-ortho-DL-PCB congener was PCB-126 in reindeer muscle, liver and milk. In moose muscle samples PCB-77 was the most abundant congener. Species-, individual- and tissue-specific accumulation of PCDD/Fs and DL-PCBs may be the result from varying extent and quality of exposure, and to some extent from different metabolic potential. Conclusions: PCDD/Fs showed partly similar profiles in reindeer and moose muscle, reindeer liver and milk samples - indicating equal mode of bioaccumulation. A strong contribution of non-ortho-PCBs to WHO-TEQ was detected, although there were some differences in frequency of particular congeners in these species. Due to the harmonized sampling method the study offers the way to determine and compare the levels of PCDD/Fs and DLPCBs in reindeer and moose tissues and examine the transfer and dynamics of dioxins and dioxin-like compounds in northern terrestrial food web.
  • Koskinen, Ilpo; Repo, Petteri (National Consumer Research Centre, 2006)
    Personal consumer technologies such as personal stereos and mobile telephones typically disturb the social situations in which they are used. In this article, we use Goffman's concept of "face" to study how people manage streaming video to mobile phones in public places. We describe three management strategies. First, users avert disturbance by avoiding the irritation of others. Second, users negotiate appropriate behavior by adjusting to signaled disapproval. Third, users may combine the previous strategies in a deliberate, aggressive effort to invite attention and create "thrills". By studying streaming mobile video in public places, we provide elements for understanding the social psychology of future, multimedia rich mobile telephony.
  • Hiillos, Minna (Svenska handelshögskolan, 2004)
    This study focuses on personnel managers in crisis situations. The interviewed personnel managers referred to emotions as a central element to be dealt with in a crisis. However, until recently, the exploration of emotions in organisational life has been de-emphasised or ignored. This study aims to bring to the surface aspects of personnel work that have so far been neglected or remained invisible. It specifically examines how personnel managers handle employees’ and their own emotions in a crisis. Based on the interviews, a number of emotional episodes were constructed. They describe the type and context of the crisis and the person(s) whose emotions are handled. The main findings of the study are the five emotion-handling strategies that could be constructed from the data. The negotiation-like manner in which personnel managers handled emotions in crisis situations proved especially interesting. They were actually negotiating emotional value for their organisations. Further, they handled their own emotions within the frame of two logics of appropriateness labelled mothering and guide-following. The episodes described also enabled identification of the values enacted by the personnel managers in handling emotions. The study provides descriptive information on emotion handling, a current and relevant feature in the practice of personnel management. It seeks to offer a frame for developing practical principles that can be helpful in a crisis. It also offers the opportunity to consider a variety of difficult situations that personnel managers may confront in their work.