Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 2501-2520 of 8943
  • Nevanlinna, Heikki (Ilmatieteen laitos & Sodankylän geofysiikan observatorio, 2014)
  • Saarnijoki, Sakari (Suomen metsätieteellinen seura, 1942)
  • Unknown author (1918)
  • Leinonen, Reima; From, Stella (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Jalopuita kasvavat ympäristöt ovat Suomessa yleensä pienialaisia, mutta niissä elää runsas niille omaleimainen eliölajisto. Luontaiset jalopuuympäristöt ovat kokeneet suuria muutoksia, niitä on raivattu pelloiksi, jäänyt rakentamisen jalkoihin tai niiden luonne on muuttunut umpeenkasvun ja kuusettumisen myötä. Jalopuita on myös kaadettu moniin käyttötarkoituksiin. Uusimmassa uhanalaisten lajien luettelossa on uhanalaisiksi arvioitu suuri määrä jalopuuympäristöjen lajeja, joista monilla on jäljellä vain yksittäisiä esiintymispaikkoja tai ne ovat alunperinkin esiintyneet hyvin rajoitetusti. Esiintymispaikat ovat usein niin suppeita, että pienetkin elinympäristön muutokset voivat uhata niiden vaativimpia lajeja. Jalopuuympäristöjen ja niiden lajiston säilyminen edellyttää suojelun lisäksi usein myös hoitoa. Tieto jalopuuympäristöjen uhanalaisesta lajistosta ja käytännön hoidossa tehtävät ratkaisut eivät aina kohtaa toisiaan. tilanteen parantamiseksi Hyönteistensuojelun neuvottelukunta järjesti syksyllä 2006 Karjaalla Mustion linnassa seminaarin ”Jalopuuympäristöjen hoito ja uhanalaiset lajit”. Seminaarin esitelmät käsittelivät sekä jalopuuympäristöjen uhanalaisia lajeja eliöryhmittäin että jalopuuympäristöjen rakennepiirteitä ja kohteiden hoitoa. Luontaisten jalopuuympäristöjen lisäksi esiteltiin myös ihmisen luomia jalopuuympäristöjä kuten kartanopuistoja ja kaupunkipuistoja. Puistot jalopuineen toimivat monien eliöryhmien lajeille merkittävinä korvaavina elinympäristöinä, joihin ne ovat voineet siirtyä luontaisten ympäristöjen vähetessä. Näitä kohteita hoidettaessa eliölajistoa ei yleensä ole otettu riittävästi huomioon. Tämä julkaisu on koottu seminaarissa pidettyjen alustusten pohjalta kirjoitetuista artikkeleista joita on täydennetty luontaisia ja rakennettuja jalopuuympäristöjä esittelevällä johdannolla. Julkaisun tavoitteena on esittää monipuolinen katsaus yhteen lajiston monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta merkittävään elinympäristökokonaisuuteen.
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1932)
  • Ollinmaa, Paavo Jaakko (Suomen metsätieteellinen seura, 1952)
  • Murto-Koivisto, Ville Matias (Svenska handelshögskolan, 2012)
  • Huotari, Jussi; Ketola, Mirva (Suomen ymäristökeskus, 2014)
    Kenttäkäyttöisten antureiden ja langattoman tiedonsiirron kehittymisen myötä jatkuvatoiminen, fluoresenssiin perustuva levämäärien mittaus on yleistynyt. Mittaustapaan liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, jotka on tunnettava luotettavien tulosten saamiseksi. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa jatkuvatoimista levämäärän mittausta suunnittelevia tai jo toteuttavia tahoja huomioimaan ne moninaiset seikat, joita mittaamiseen ja aineiston laadunvarmistukseen liittyy. Opas pyrkii antamaan lukijalle kuvan fluoresenssiin perustuvan jatkuvatoimisen levämäärien mittauksen perusteista, lähtien levien pigmenttikoostumuksesta ja fluoresenssista ilmiönä, edeten fluoresenssiin vaikuttaviin tekijöihin sekä mittaustavan rajoitteisiin. Opas antaa ohjeita mittauslaitteiston valintaan ja hankintaan, sekä sijoittamiseen, käyttöön ja huoltoon tuoden esille yleisimpiä ongelmakohtia. Lopuksi keskitytään aineiston laadunvarmistukseen ja annetaan ohjeita laitteiston ja aineiston kalibrointia sekä aineiston käsittelyä varten. Tämä opas on käyttäjiltä käyttäjille suunnattu teos, johon on koottu eri tavoin fluoresenssimittausten parissa työskennelleiden henkilöiden arvokkaita kokemuksia ensimmäistä kertaa yksiin kansiin.
  • Arola, Hanna (Suomen ympäristökeskus, 29.3)
    Jatkuvatoimiset mittalaitteet ovat yleistyneet ympäristönseurannassa lähinnä hanketasolla. Uusien menetelmien myötä ovat ennen kaikkea antureiden oikeaoppiseen käyttöön ja tuloksien laatuun liittyvät kysymykset nousseet esiin.Opas esittelee kolme erityyppistä ja yleisesti käytössä olevaa sameusanturia sekä erilaisia virtalähteitä ja tiedonkeräimiä. Lisäksi teoksessa esitellään eri antureille ja erilaisiin mittauspaikkoihin soveltuvia telineitä kuvien ja piirustuksien kera. Paikanvalinnan merkitystä tuloksien edustavuuteen on painotettu ja antureiden kalibroinnista annetaan huolelliset ohjeet aina näytteenotosta aineiston oikeaoppiseen käsittelyyn. Laadunvarmistus ja toimiva huolto takaavat aineiston korkean laadun ja tästä teoksesta löytyy esimerkkejä laadunvarmistusmenetelmistä sekä huollossa yleisimmin vastaan tulevista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lopuksi käydään läpi pääkohdat aineiston käsittelystä ja arkistoinnista.Jatkuvatoimisen sameusmittauksen oppaan tarkoitus on antaa vastauksia kysymyksiin, joita niin kokeneille kuin aloittelevillekin mittaajille voi tulla vastaan. Jatkuvatoimisen sameusmittauksen menetelmiä ei ole yleisesti standardoitu, eikä tämäkään teos ole standardi vaan mittaajilta mittaajille suunnattu opas, jossa on koottu asiantuntijoiden arvokasta kokemusta yksiin kansiin.
  • Mattila, Lauri (2015)
    Suurimpia omaa taidettani määrittäviä kysymyksiä tuntuvat olevan kysymys luottamisesta ja yhdessä olon kysymykset. Miten rakentaa luottamusta? Miten mahdollistaa yhdessä oloa? Minulle teatteri on mahdollisuus ja tekosyy yhdessä oloon, lähekkäin oloon. Yhteen kokoontuminen on sinällään valtava asia. Taide on suurta, teatteri on suurta, kummallakin on mahdollisuus avautua johonkin ihmistä suurempaan, iäiseen ja pyhään. Esityksen tekeminen on tunnun seuraamista, intuition ja vaiston varaista toimintaa. Kytkeytymistä sanomattomaan, tuntemattomaan, sitä vasten oloa, sitä liki oloa, kuulolla oloa, kuuntelua. Se on kerrosten läpi menemistä, uppoutumista tai antautumista. On päästettävä irti, päästettävä määritelmistä, tietämisestä aina uudelleen. Aina uudelleen heittäydyttävä. Taide on enemmän alttiiksi asettumista, valmistautumista, virittymistä, tilan tekemistä ja virittämistä jollekin tulla, mikä on tuloillaan, kuin keksimistä. Se suhdetta johonkin, mikä ei ole ihmisestä. Sen suhteen vaalimista. Sille avautumista ja antautumista. Mikä tuntuu tärkeältä, on tietty naiivius, älyvapaus ja ei-tietäminen tekemisessä samalla tosissaan ollen. Anarkistinen asenne, jossa ei anna kenenkään kävellä ylitseen, alentaa. Tekemisen kaavojen, vanhojen tottumusten ja sovinnaisuuksien vastainen asenne, niitä kysyvä, uusille alueille etsiytyvä tekeminen. Kai siksi tunnen nykyiselläni asettuvani teatterin ja esitystaiteen välimaastoon. Teatterin kieli tuntuu lukitulta, konventioiden kovettamalta ja luuduttamalta jo tunnetulta alueelta, jossa toimintaa voidaan arvioida vertaamalla sitä normiin. Minua kiinnostaa kohtaaminen noiden rakenteiden pettäessä, noiden rakenteiden varjossa, alla, salaa, huolimatta, varkain. Välitön, ei normitettu kohtaaminen. Oman työskentelyn ytimessä on esiintyjän ja katsoja-kokijan vuorovaikutus. Kaltaistuminen, tapahtuminen, herkistyminen. Esitys tapahtuu katsoja-kokijan ruumiilla, ruumis-mielessä tai yleisön muodostaman kollektiivin ruumiissa, ruumis-mielessä. Virittyneet, vakuttuvat, hengittävät ja huokoiset esiintyjät. Ilmavuus ja keveys. Iskevyys. Ajan ja tilan tekeminen. Kysymyksinä: Miten voisi elää yhdessä ja sovussa? Miten tehdä tiloja, joissa ihmiset voisivat olla toisilleen, luottaa, olla hauraina, olla kontaktissa, sietää toisiaan? Lopputyö sen artikuloitumisena, mitä on tuloillaan taiteessa, elämässä, koulussa, toimijuudessa. Auttaa esiin, auttaa kasvamaan, auttaa pariin. Auttaa asennetta, auttaa avoimuutta, auttaa liittoutumista, auttaa toimijuutta, auttaa työtapoja. Elävä, virtaava, vahva, verevä, voimakas, raivokas, hullu, tinkimätön, kirkas, rohkea, suuri, ennennäkemätön, -kokematon, inspiroiva, tajunnanräjäyttävä, taide
  • Unknown author (Jewish Socialist Labour Party, 1940)
  • Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa; Elo, Tiina (Ympäristöministeriö, 2012)
    Tornion kulttuuriympäristöohjelmassa luodaan katsaus kaupungin kulttuuriympäristön historialliseen kehitykseen ja esitellään perustiedot rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön nykytilanteesta. Ohjelmatyön päämääränä on tarjota tietoa kaavoituksen ja muun suunnittelun välineeksi sekä vahvistaa asukkaiden paikallisidentiteettiä ja tietoisuutta omasta ympäristöstään. Kirja toimii niin ympäristönhoidon opaskirjana, kotiseudun lukukirjana kuin Tornion kaupungin arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden tietopankkina. Tornion kulttuuriympäristöohjelma on tehty Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen alueidenkäyttöyksikön hallinnoiman Lapin kulttuuriympäristöohjelma -hankkeen toimesta yhdessä Tornion kaupungin kanssa. Hankkeen on rahoittanut EU:n aluekehitysrahasto EAKR siihen liittyvine kansallisine rahoituksineen.
  • Vehviläinen, Bertel (Vesihallitus, 1981)
  • Rautavaara, A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1951)
  • Räike, Antti; Koskela, Jarkko; Knuuttila, Seppo; Lehtoranta, Jouni; Pitkänen, Heikki; Risto, Maarit; Vuorinen, Jyrki (Finnish Environment Institute, 2015)
    The report describes the results of the joint Polish–Finnish sampling expedition aimed at estimating the possible effects of the two Polish phosphogypsum stacks located in Wislinka (Gdańsk) and Police on the loading of the Baltic Sea and the nearby watercourses. The joint expedition was based on the agreement between the Polish and Finnish Ministers of the Environment in June 2013. The results indicate a clear effect of the phosphogypsum stack on phosphate and total phosphorus concentrations in the Martwa Wisla. The physical nature of the basin with no permanent flow into the sea weakens mixing and dilution and may cause a local enrichment of pollutants from external sources, compared with a normal river having a constant water flow into the sea. Our suggestion is that a comprehensive study should be carried out in the stack area of Wislinka, as well as in the Martwa Wisla and its catchment area, to be able to calculate water and phosphorus mass balances in the area, and the magnitude of inputs of phosphorus to the Baltic Sea caused by the stack. The role of sediments as sinks and sources of phosphorus and other pollutants in the Martwa Wisla should be studied as well. In Police the effects of the phosphogypsum stack were less obvious. This could be expected as a result of effective mixing and dilution due to the high flow in the Oder River. Additionally, measures have been implemented to prevent leakage, by means of a hydraulic barrier and by collecting runoff water and directing it to the local wastewater treatment plant (WWTP). However, the results of the present expedition and also the results of the local monitoring programme from 2008 to 2012 indicate that the effects of the phosphogypsum stack on the quality of the recipient water cannot be ruled out. In order to estimate possible leakages in Police we suggest that an intensive monitoring programme for both groundwater and surface waters would be initiated. The sampling frequency for monitoring the leakage from the phosphogypsum stack should be increased to at least 12 annual samples at both the upstream and downstream stations. In addition, the water flow of the Oder between the stack and the nearby island should be continuously monitored. This would enable a reliable estimation of the potential phosphorus load into the Baltic Sea caused by the stack.
  • Viljanen, Pekka; Rautiainen, Anne (Ympäristöministeriö, 2007)
    Jokamiehenoikeudet ovat Suomessa laajat ja niillä on tärkeä osa ihmisten jokapäiväisessä elämässä, elinkeinoissa ja harrastuksissa. Jokamiehenoikeuksien käyttäminen liittyy maan omistukseen, omaisuuden suojaan, hallinnanoikeuteen ja kotirauhaan. Jokamiehenoikeuksien oleellisen merkityksen vuoksi ympäristöministeriö teetti selvityksen jokamiehenoikeuksien toteutumista Suomen Latu ry:llä yhteistyössä Ulkoilufoorumin kanssa. Vastaajien käsityksen mukaan jokamiehenoikeudet toimivat Suomessa varsin hyvin. Vastaajista 39 % oli sitä mieltä, että nämä toimivat erittäin hyvin ja 58 % katsoi niiden toimivan melko hyvin. Vain 1 % kyselyyn vastanneista piti jokamiehenoikeuksien toteutumista huonona. Olennaisia eroja vastaajaryhmien välillä ei ollut havaittavissa.
  • Tuunanen, Pekka; Tarasti, Markus; Rautiainen, Anne (Ympäristöministeriö, 2012)
    Julkaisu on tarkoitettu jokaiselle, joka tarvitsee syventävää tietoa jokamiehenoikeuksien sisällöstä. Julkaisu soveltuu erityisesti viranomaisten, yhdistysten ja yritysten käyttöön. Jokamiehenoikeuksia tarkastellaan nykyisen lainsäädännön valossa, eikä julkaisu vaikuta jokamiehenoikeuksien sisältöön. Jokamiehenoikeuksia käsitellään niiden käyttäjien ja ulkoiluharrastusten sekä maanomistajien ja maankäytön näkökulmasta.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela,tilastoryhmä, 2012)
  • Wartiovaara, Jyrki (Vesihallitus, 1975)
    Engl. summary: Amounts of substances discharged by rivers off the coast of Finland