Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 4734-4753 of 8444
  • Repo, K (Kela, 1997)
    Useimmissa maissa eläkkeellä olevien naisten taloudellinen asema jää heikommaksi kuin eläkeläismiesten. Tätä sukupuolten välistä eroa lähestytään tässä työssä tarkastelemalla naisten asemaa kolmen erilaisen hyvinvointivaltion, Suomen, Ison-Britannian ja Saksan, vanhuus- ja leskeneläkejärjestelmissä. Työ kartoittaa eläkejärjestelmiä naistutkimuksen näkökulmasta ja kysyy, kuinka erilaiset eläketurvajärjestelmät huomioivat naisten äitiyteen, avioeroon ja puolison kuolemaan liittyvät eläketurvariskit, missä määrin työmarkkina-asema heijastuu heidän eläketurvaansa ja kuinka hyvin eläkejärjestelmät mahdollistavat naisille yksilöllisen ja riippumattoman eläketurvan.
  • Heinonen, Riina; Peltola, Taru; Valve, Helena (Suomen ympäristökeskus, 2008)
  • Suomalainen, Susanna; Hakkarainen, Tero (Ympäristöministeriö, 2008)
    Nanoteknologiaa pidetään yhtenä tulevaisuuden lupaavimmista tutkimus- ja kehitysaloista, jonka varaan lasketaan suuria toiveita monen eri alan suunnalta. Nanoteknologiaan liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä, joita on tutkittava tarkemmin. Tässä selvityksessä kuvataan nanoteknologiassa tällä hetkellä tapahtuvaa toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä. Erityistä huomiota kiinnitetään nanoteknologiaan mahdollisesti liittyvien riskien tutkimukseen ja siihen liittyviin tarpeisiin. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa yleisellä tasolla nanoteknologian tutkimusta, nanoteknologian sovelluksia sekä niihin liittyviä riskejä. Tarkastelu keskittyy terveys- ja ympäristöriskien hallintaan liittyviin kysymyksiin. Selvityksessä pohditaan lyhyesti sitä, millaisia haasteita nanoteknologian kehitys tuo tämän sääntelyä ajatellen. Selvityksen tarkoituksena ei ole antaa täydellisen kattavaa kuvaa nanoteknologian tutkimus- ja kehitystyöstä sekä sovelluksista, vaan tarjota yleisluontoinen kuvaus nanoteknologiasta. Tämän selvityksen yhteydessä voidaan todeta, että ainakin tällä hetkellä riskitutkimus on suhteellisen vähäistä verrattuna nanoteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön. Kuitenkin samaan aikaan tiedostetaan, että nanoteknologian samaiset uudenlaiset ominaisuudet, joilla voidaan saavuttaa hyötyjä, voivat aiheuttaa myös uudenlaisia, ennalta arvaamattomia haittoja, mikäli riskien tutkimukseen ja hallintaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Ennakoivaan ja kokonaisvaltaisesti riskit kartoittavaan tutkimustyöhön onkin ryhdyttävä. Riskien hallinnassa on kuitenkin monia avoimena olevia kysymyksiä, jotka vaatisivat vastauksia mitä pikimmiten, jotta suunta eri maissa ja globaalisti harjoitettavalle riskitutkimukselle saataisiin selville. Yhteistyötä tarvitaan tietotaidon siirtämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi.
  • Autti-Rämö, I; Kippola-Pääkkönen, A; Valkonen, J; Tuulio-Henriksson, A; Härkäpää, K (Kela, 2015)
    Suomessa varauduttiin maailmanlaajuisesti levinneeseen sikainfluenssaan aloittamalla lokakuussa 2009 Pandemrix-rokotukset väestön suojaamiseksi. Helmikuussa 2010 diagnosoitiin ensimmäinen päiväaikaista nukahtelua aiheuttava narkolepsia lapsella, joka oli saanut Pandemrix-rokotuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Kelalle tehtäväksi järjestää narkolepsiaan sairastuneille lapsille ja nuorille sopeutumisvalmennuskursseja. Kelan tutkimusosasto, Lapin yliopisto ja Suomen Mielenterveysseura toteuttivat tutkimuksen, jonka päätavoite oli selvittää, mitkä olivat sairastuneiden ja heidän perheidensä tarpeet ja odotukset sekä miten hyvin kurssit pystyivät vastaamaan niihin. Aineiston keruu toteutui kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana. Narkolepsiaan liittyviä päiväaikaista nukahtelua, käyttäytymisen muutoksia ja keskittymisen vaikeuksia esiintyi lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla lapsilla ja nuorilla. Muistin ja oppimisen vaikeuksia sekä katapleksiaa oli yli puolella ja harha-aistimuksia noin kolmanneksella. Käyttäytymisen ja mielialan muutokset vaikuttivat koko perheen arkeen. Vanhemmat olivat huolissaan nuoren tulevaisuudesta, omien auttamiskeinojensa riittävyydestä, sisarusten voinnista ja omasta jaksamisestaan. Perheillä oli runsaasti psykososiaalisen tuen tarpeita. Perheiden odotukset painottuivat vertaistuen saamiseen, ja kurssit vastasivat näihin odotuksiin. Enemmistö koki saaneensa jonkin verran etäisyyttä arkisiin huoliin, tukea tunteiden käsittelyyn ja sairastuneen vahvuuksien tunnistamiseen. Asiantuntijatiedon ja ammatillisen psykososiaalisen tuen tarpeeseen kurssit eivät vastanneet. Sopeutumisvalmennuskurssien toimeenpanossa ilmeni useita kehittämisen kohteita. Kurssien tavoitteiden tarkentaminen, asiantuntijatiedon vahvistaminen, yksilöllisten työmenetelmien valinnan mahdollisuus, ennakkoinformaation lisääminen sekä Kelan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön vahvistaminen mahdollistavat kuntoutujalähtöisiin tarpeisiin vastaamisen.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (2013)
  • Mantere, Saku; Aula, Pekka; Schildt, Henri; Vaara, Eero (Hanken School of Economics, 2013)
    We examine how organizational stakeholders use narratives in their psychological processing of venture failure. We identify a range of “narrative attributions”, alternative accounts of failure that actors draw on to process the failure and their role in it. Our analysis provides a view of entrepreneurial failure as a complex social construction, as entrepreneurs, hired executives, employees and the media construct failure in distinctively different ways. Narratives provide means for both cognitive and emotional processing of failure through grief recovery and self-justification.
  • Ilvessalo, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Hämäläinen, Jyrki; Gustafsson, Juhani; Hellsten, Pasi; Nystén, Taina (Suomen ympäristökeskus, 2005)
  • Länsi-Suomen ympäristökeskus (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Kaikkien ympäristökeskusten alueille on laadittu nk. Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella suunnitelman laadinnasta vastasivat ympäristökeskus sekä Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Yleissuunnitelman tavoitteena on Natura 2000 -alueittain arvioida suunnittelutarpeet kuuden eri suunnitelmatyypin osalta. Suunnitelmatyypit ovat: hoito- ja käyttösuunnitelma, soiden ja metsien ennallistamissuunnitelma, perinnebiotooppien hoitosuunnitelma, palveluvarustuksen rakentamisen toimenpidesuunnitelma, vesistöjen ja kosteikkojen kunnostus- ja hoitosuunnitelma sekä uhanalaisten lajien elinympäristöjen hoitosuunnitelma. Yleissuunnitelma tulee jatkossa toimimaan ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen käytännön ohjenuorana suunniteltaessa, missä järjestyksessä Natura 2000-alueille laaditaan hoitoja käyttö- sekä muita suunnitelmia. Suunnitelma tullaan päivittämään vuosittain hoidon ja käytön suunnittelun työtilanteen ja siihen käytettävien resurssien tarkentuessa.
  • Natura 2000 hoito- ja käyttötyöryhmä (Ympäristöministeriö, 2002)
  • Airaksinen, Outi; Karttunen, Krister (Suomen ympäristökeskus, 2001)
    Natura 2000 on koko Euroopan yhteisön kattava ekologinen alueverkosto. Sen avulla pyritään turvaamaan yhteisön alueella uhanalaisten, harvinaisten tai alueelle luonteenomaisten lajien ja luontotyyppien säilyminen. Näiden yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien, joiden suotuisa suojelutaso EU:n jäsenmaiden tulee turvata, suojelu perustuu luontodirektiiviin, jonka liitteessä I ne on lueteltu. Natura 2000 -alueiden valinta perustuu osaltaan näihin luontotyyppeihin. Tässä oppaassa esitellään kaikki Suomessa tavattavat 69 erilaista ns. Natura-luontotyyppiä. Jokaisesta tyypistä annetaan lyhyt EU:n hyväksymä kuvaus ja suomalaisten asiantuntijoiden laatima boreaaliselle luonnonmaatieteelliselle alueelle sovellettu tarkempi ohje luontotyypin määrittämiseksi sekä luettelo sillä esiintyvistä tyypillisistä ja uhanalaisista lajeista. Lisäksi esitellään perusteita luontotyyppien edustavuuden ja luonnontilan arvioimiseksi, niiden levinneisyyttä koko yhteisön alueella ja Suomessa, yhtymäkohtia muihin kasvillisuuden ja ympäristön luokittelujärjestelmiin sekä kutakin luontotyyppiä käsittelevää kirjallisuutta. Luontotyypit on ryhmitelty 7 lukuun: meri ja rannikko; sisävedet; nummet, niityt ja pensastot; tunturit; suot; kalliot; ja metsät.
  • Sievänen, Tuija; Tervo, Kaarina; Neuvonen, Marjo; Pouta, Eija; Saarinen, Jarkko; Peltonen, Arvo (Finnish Environment Institute, 2005)
    Adaptation of outdoor recreation and nature-based tourism concerns majority of Finns. Adaptation may take place both in demand and supply: people will adapt by changing their recreation and travel behaviour, and supply of recreational and tourism services will be adjusted to new conditions either reactively or anticipatory. In this study, the impacts of climate change on recreation sector and nature-tourism entrepreneurs? readiness to adapt and attitude towards climate change were under study. The results showed that snow-based recreation and tourism activities are the most vulnerable ones, especially in southern Finland, and that warming may benefit summer activities. However, the decrease n environmental quality and the increasing occurrence of extreme weather conditions such as storms may diminish this positive impact. Attitudes towards climate change and its impacts varied among tourism entrepreneurs. The general opinion was, however, that climate change does not so far represent a serious threat to the tourism industry. Tourism operators also feel that they are prepared to changes in climate conditions because of their readiness to react on normal weather variation already today. Lack of exact data and uncertainty concerning climate change and its effects in different areas make adaptation more difficult. In the recreation sector, participation in winter activities, especially in cross-country skiing and snowmobiling will decrease in a long run. Possibilities for summer activities become better, but socioeconomic factors such as age-structure may weaken the positive impact. Several research needs related to recreation and tourism were identified. The Finnish tourism industry seems to need more detailed and spatially informed scenarios concerning climate change and more information on its impacts on the different activities in the tourism sector. Also communication channels seem to need more attention. More information is needed to monitor changes in recreational behaviour and trends. Also, there is a need for contingent behaviour studies to project recreationists' and tourists' reactions to changing conditions.
  • METSO-arbetsgruppen för urvalskriterier (Miljöministeriet, 2008)
    Syftet med handlingsprogrammet för åren 2008–2016 för att trygga mångfalden i skogarna i södra Finland är att förhindra tillbakagången för skogarnas naturtyper och arter, och att stabilisera en gynnsam utveckling för naturens mångfald före utgången av år 2016. Livsmiljöer som är betydelsefulla för mångfalden tryggas genom markägarnas frivilliga skyddsåtgärder inom ramen för METSO-handlingsplanen. De naturvårdsbiologiska urvalskriterierna underlättar identifieringen av de ur mångfaldssynpunkt viktiga livsmiljöerna och deras särdrag. De är till stöd när livsmiljöer bedöms och väljs ut till objekt som ska ingå i METSO-handlingsplanen. I rapporten presenteras de naturvårdsbiologiska urvalskriterierna för METSO som bearbetats av arbetsgruppen samt kompletterande urvalskriterier. Dessutom granskas den regionala förekomsten av olika livsmiljöer.
  • Lampimäki, Tauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1939)
  • Edvardsson, Bo; Kowalkowski, Christian; Strandvik, Tore; Voima, Päivi (Emerald Group Publishing Ltd., 2014)