Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 6867-6886 of 8943
  • Melanen, Matti (Vesihallitus, 1980)
  • Antikainen, Janne; Hämäläinen, Timo; Holstila, Eero; Jalasto, Petri; Tolonen, Satu; Vartiainen, Perttu (Ympäristöministeriö, 2015)
    Työ on keskittynyt erityisesti metropolipolitiikkaan toimintatapana. Selvitystyön tavoitteena on metropolipolitiikan vaikuttavuuden parantaminen. Työssä on selvitetty muun muassa valtion ja seudun kuntien kumppanuuspohjaisen toimintatavan hyötyjä, vaikuttavimpia metropolipolitiikan välineitä sekä metropolipolitiikan organisointitapaa. Selvityksen mukaan metropolipolitiikka on myötävaikuttanut Helsingin seudun kehitykseen koko Suomen hyväksi, ja sitä tarvitaan myös jatkossa. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan kuitenkin aiempaa tarkemmin määriteltyjä tavoitteita, rajatumpia valintoja, sitovampia sopimuksia, täsmällisempiä välineitä sekä tehokkaampaa organisoitumista. Selvityksen mukaan metropolipolitiikka on sijaiskärsinyt suurista rakenteellisista uudistusprosesseista, eivätkä toimijat ole olleet riittävän sitoutuneita yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Onnistumisina selvitys nostaa esille erityisesti MAL-yhteensovittamisen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman. Selvityksen mukaan sisällöllisesti ei ole tarvetta tehdä radikaaleja muutoksia, mutta metropolipolitiikan ytimeksi kannattaisi asettaa kaksi asiaa: MAL-kysymykset sekä kasvu. Kasvuun liittyy olennaisesti kansainvälistyminen. Selvitys korostaa riittävän johtajuuden ja linjaamiskyvyn merkitystä metropolialueen keskeisissä kehittämiskysymyksissä, ja ehdottaa metropolipolitiikalle jatkossa tiiviimpää organisatorista ydintä, jossa on mukana korkein virkamies- ja poliittinen johto. Selvityksen on laatinut tammi-maaliskuussa 2015 MDI Public Oy Janne Antikaisen johdolla. Työ perustuu kirjalliseen aineistoon ja metropolipolitiikan neuvottelukunnan ja sihteeristön jäsenten sekä asiantuntijoiden haastatteluihin.
  • Arposalo, Eerika (2013)
    Moving the Silence on taiteellis-pedagogisen opinnäytetyön kirjallinen osio taiteen ja spiritualiteetin välisestä dialogista. Työn pyrkimyksenä on löytää meditatiivisia tapoja toimia taiteen kentällä. Ilman sanallista ohjausta luotu taidepedagoginen Moving the Silence -teos käsittelee meditaation ja esityksen rajapintaa. Esitys kysyy voiko meditaatio olla esitys ja esitys meditaatio. Työtapoina ovat monet hiljaisuutta hyödyntävät ja tarkastelevat metodit, kuten zen-, mindfulness- ja kristillinen ignatiaaninen meditaatio, T’ai Chi, japanilainen kukkiensidontataide ikebana sekä erilaiset liikelähtöiset menetelmät. Näiden avulla työryhmä tutki meditatiivista lähestymistapaa taiteeseen, ja toisaalta pyrki säilyttämään luovan otteen harjoittamassaan meditaatiossa. Teos rakentui yhteistyössä teatteripedagogiikan opiskelijan Gabriele Gorian ja yliopistopappi Henri Järvisen kanssa. Pyrimme löytämään taiteellisia keinoja ylläpitää henkistä harjoitusta. Lähtökohtanani henkisessä harjoituksessa on mennä kohti yhteyden kokemista. Tässä työssä tutkin hiljaisuutta taiteellisena oppimisympäristönä. Tarkastelen kuinka aito demokratia toteutuu ja millaisena vallankäyttö luomassamme kontekstissa näyttäytyy. Alun tapaamisten ja viikoittaisten meditaatioaamujen jälkeen työ käynnistyi marraskuussa 2013 kahden viikon työpajalla, johon osallistui 15 henkilöä. Siitä jatkoimme työskentely eteenpäin kymmenen hengen ryhmällä kohti ensi-iltaa, joka oli 9.2.2013. Työskentelimme hiljaisuudessa, mutta pidimme tilaisuuksia suulliselle reflektiolla kuusi kertaa prosessin aikana. Harjoitustunteja kertyi yli 200. Tutkimuksessa lähdekirjallisuuden ohella aineistona ovat kolmen kuukauden prosessin aikana pitämäni työpäiväkirja, kirjoittaen tallennetut ryhmäkeskustelut, kahden osallistujan kokemuspäiväkirjat sekä esityksen kirjallinen analyysi, kritiikki sekä palaute. Rakentaen hiljaisen kulttuurin pedagogi vaikenee jättäen tilaisuuden itseoivallukselle. Hiljaisuus osoittautui dialogiseksi tilaksi, joka antaa paikan hiljaisemmillekin ihmisille. Ketään ei voi pakottaa kurinalaiseen harjoitteluun, vaan henkisyyden elonehto on vapaassa tahdossa. Puhumattomuus esti joidenkin kiinnostavienkin seikkojen työstöä pidemmälle. Toisaalta hiljaisuuteen sitoutuminen karsi rönsyilyä ja piti meidät tiellä. Ryhmätyöskentelyssä tulee antaa aidosti painoarvoa ihmisten ehdotuksille. Hiljaisuudessa työskentely vaatii jatkuvaa keskittymistä, itsensä haastamista, kykyä odottaa ja sietää tietämättömyyttä sekä kykyä harjoittaa ongelmanratkaisutaitoa. Hiljaisuudessa työskennellessä tulee ottaa huomioon kuinka ylläpitää leikkisyyttä, iloa ja keveyttäkin pitkin prosessia kantavana voimana. Prosessin aikana maailmankatsomus siitä, että kaikilla on oikeus tanssiin toteutui. Kokemus jaetusta suunnitteluprosessista ja fasilitoinnista oli kannattelevaa ja voimaannuttavaa. Opettajuudesta ja siihen liittyvästä vastuusta ja onnistumisenpaineesta luopuminen oli vallankumouksellista. Sain kokemuksen siitä, kuinka koollekutsujana voi myös levätä ryhmäprosessin pyörteessä ja luottaa, että oikeat asiat ovat tapahtuakseen. Pystyin syventymään itsenäisesti niin meditaatioon kuin liikkeellisiin harjoitteisiin. Tunnin meditaatio jokaisen tapaamiskerran aluksi loi keskittyneen ilmapiirin ja loi tilaa pyhyydelle. Hiljaisuus hioi ryhmän yhteen ja kokemani mukaan antoi jokaiselle tilaa olla itsensä. Ymmärrän löytäneeni yhden itselleni läheisen ja soveliaan tavan toimia taiteen kentällä toteuttaen henkistä puolta.
  • Yli-Vakkuri, Paavo; Räsänen, Pentti; Hilli, Asko (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)
  • Harstela, Pertti; Tervo, Leo (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Heikinheimo, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Ahola, V. K. (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Ivalo, Santeri (Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1918)
  • Luhtala, Sanna (2014)
    Opinnäytetyöni Taiteet sekaisin – Tanssinopettajan tutkimusmatka taiteidenväliseen työskentelyyn pohtii taiteidenvälisyyden mahdollisuuksia tanssinopetuksen osana ja tanssinopettajan työvälineenä. Tutkin ja kokeilin taiteidenvälistä taideopetusta kahdessa opetusprojektissa lukuvuodella 2013-2014. Ensimmäinen projekti oli nimeltään Ihmebussi X, jossa Taideyliopiston musiikinopettajaopiskelijat sekä tanssin- ja teatteriopettajaopiskelijat yhdessä ohjasivat työpajoja peruskouluikäisille lapsille Kainuun seudulla viikon ajan marraskuussa 2013. Lisäksi työstimme yhteistyössä esityksen, joka esitettiin kiertueella peruskoululaisille. Toinen taiteidenvälinen projekti oli keväällä 2014 Vantaalla Lumon lukiossa toteutettu Taiteidenvälisyys tanssinopetuksessa – kurssi, jossa yhdistelin muita taideaineita kokeellisesti tanssin ja liikkeen opetuksen kanssa. Kiinnostus taiteidenvälisyyden tutkimisesta osana tanssinopetusta lähti liikkeelle kokemuksestani tanssinopetuksen painottuvan useasti liikaa pelkästään tanssitekniikan opettamiseen. Taide- ja tanssinopetuksen tulisi olla kokonaisvaltaista ja ihmisen kaikki aistit huomioon ottavaa opetusta. Koen myös taiteidenvälisyyden tärkeäksi, koska esittävässä taiteessa ja nykytaiteessa taiteidenvälisyys on ajankohtainen ja pinnalla oleva ilmiö. Tanssinopetuksen tulisi olla myös kiinni taiteenkentän ajankohtaisuudessa. Taiteidenvälisyys määritellään opinnäytetyössä taiteelliseksi toiminnaksi, jossa yhdistyvät eri taidealat kuten musiikki, kuvataide, sanataide, teatteritaide ja tanssitaide. Taiteilla on paljon yhteisiä pintoja ja risteymiä; taiteidenvälisessä toiminnassa ne sekoittuvat toisiinsa, auttavat toisiaan jonkin asian ilmaisussa ja esille tuomisessa. Omien käytännön kokeilujen ja projektien tuomien kokemuksien kautta esittelen kaksi tapaa lähestyä taiteidenvälistä taideopetusta. Ensimmäinen tapa on taiteidenvälisyyteen tutustuminen kehollisuuden kautta, jolloin ihmiskehon liike on avaimena ja ymmärtämisen ytimenä eri taiteita lähestyttäessä. Toinen tapa lähestyä taiteidenvälistä taideopetusta on taideopettajien yhteistyö. Tällöin taiteenlajia ei tarvitse määritellä opetuksessa etukäteen vaan keinot ja toteutumistavat taiteen tekemiselle tulevat taideopetuksen sisällön ja tavoitteiden kautta opettajien suunnitellessa ne yhdessä. Uusi taiteidenvälinen lähestymistapa tanssiin ja liikkeeseen saattaa olla haastavaa oppilaille, koska ennakkokäsitykset siitä, mitä tanssi on ja voi olla, voivat lukita oppilasta. Taiteidenvälisessä taideopetuksessa on erittäin tärkeää luoda oppimistilanteeseen sellainen ilmapiiri, missä yhteistyö, luovuus ja heittäytyminen ovat mahdollisia. Ilman näitä voi taiteidenvälisyyden tuominen osaksi tanssiopetusta olla hankalaa ja vain hämmennystä nostattavaa. Mahdollisuudet hienolle tanssi- ja taidekäsityksen kasvamiselle ja laajentumiselle kuitenkin löytyvät taiteidenvälisestä opetuksesta. Parhaimmillaan tällainen opetus voi tarjota oppilaalle uusia näkemyksiä avaavaa, kokonaisvaltaista ja taiteellista ajattelua laajentavaa taideopetusta.
  • Seppänen, Marjaana; Haapola, Ilkka; Puolakka, Kalle; Tiilikainen, Elisa (Ympäristöministeriö, 2012)
    Julkaisussa analysoidaan lahtelaisen lähiön, Liipolan, asukkaiden suhdetta asuinalueeseensa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Kyseessä on vuonna 1999 tehdyn kyselyn uusintatutkimus, joten keskeisen teeman muodostaa kymmenessä vuodessa tapahtuneiden muutosten tarkastelu.  Tarkasteltavina ovat sekä lähiön suhteellinen asema alueellisen eriytymisen näkökulmasta että asukkaiden omat arviot fyysisestä, sosiaalisesta ja toiminnallisesta elinympäristöstään. Mitä Liipolaan kuuluu nyt kymmenen vuoden jälkeen? Minkälaiseksi liipolalaiset alueensa kokevat ja mihin suuntaan asukkaat kokevat alueen kehittyneen kuluneen vuosikymmenen aikana? Muutoksen tarkastelun ohella tutkimus nostaa esille lähiöiden kehittämisen ajankohtaisia kysymyksiä esimerkiksi asukkaiden ikääntymisen vaikutuksista ja alueen monikulttuurisuudesta. Tutkimusaineistoina käytetään tilastotietoja ja postikyselyä alueen asukkaille.
  • Kangas, O; Niemelä, M; Raijas, A (Kela, 2013)
    Yksi 2000-luvun keskeisimmistä sosiaalipoliittisista keskusteluista on koskenut perusturvaa ja sen riittävyyttä. Käsitykset siitä, mitä on perusturva, mihin se riittää ja missä määrin perusturvaa tulisi parantaa, kuitenkin vaihtelevat ja perustuvat usein tutkitun tiedon sijaan mielikuviin. Mikä on kohtuullisena pidettävä toimeentulon taso, joka perusturvan tulisi taata kaikille kansalaisille? Millaisia vastauksia tähän kysymykseen saadaan subjektiivisin ja objektiivisin mittarein? Millä tavoin perusturva ja sen riittävyys määritellään lainsäädännössä ja millaisia poliittisia kamppailuja perusturvan määrittelemiseen on ajan saatossa liittynyt? Tämä monitieteinen teos tarjoaa työkaluja perusturvan – ja laajemmin toimeentuloturvan – riittävyyden arviointiin. Teoksessa esitellään kotitalouksien kulutukseen perustuvia arviointimenetelmiä perusturvan riittävyyden ja kohtuullisen kulutuksen mittaamiseksi. Lisäksi kirjassa tarkastellaan perusturvaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja poliittisia kytkentöjä. Kulutuksen ja perusturvan välisiä yhteyksiä tutkitaan niin laadullisilla kuin määrällisilläkin menetelmillä sekä näiden yhdistelmillä. Kirja muodostaa monipuolisen kokonaiskuvan niistä keinoista, joilla perusturvan riittävyyttä voidaan tarkastella.
  • Alvarez, Luis H. R.; Stenbacka, Rune (Hanken School of Economics, 2004)
    We design a compound real options model, which determines the timing of takeovers and characterizes the distribution of the associated surplus. We delineate a relationship between the imperfections in the market for corporate control and the takeover incentives. We character- ize a critical bargaining power below which the compound takeover option is never exercised. This critical threshold is a decreasing function of the expected primary takeover gain and the embedded divestment gain and an increasing function of the implementation uncertainty. With implementation uncertainty the relationship between volatility and takeover timing depends on the functional form of the pro¯t °ow.
  • Vaara, Eero (Herce, 2010)
    Although we have seen a proliferation of studies examining the discursive aspects of strategy, the full potential of the linguistic turn has not yet been realized. This paper argues for a multifaceted interdiscursive approach that can help to go beyond simplistic views on strategy as unified discourse and pave the way for the new research efforts. At the meta-level, it is important to focus attention on struggles over competing conceptions of strategy in this body of knowledge. At the meso-level it is interesting to examine alternative strategy narratives to better understand the polyphony and dialogicality in organizational strategizing. At the micro-level, it is useful to reflect on the rhetorical tactics and skills that are used in strategy conversations to promote or resist specific views. This paper calls for new focused analyses at these different levels of analysis, but also for studies of the processes linking these levels.
  • Galkina, Tamara; Kock, Sören (Hanken School of Economics, 2014)
    As a growing market, Russia holds great economic interest and potential opportunities for international companies, especially Finnish SMEs. Due to their geographic proximity, Russia and Finland have a long history of established business and trade relations. Finland’s major economic institutions were formed during the period when the country was under Russian rule. Also, the two countries had bilateral trade relations for approximately forty years. Nowadays, Russia is acknowledged as one of Finland’s biggest trading partners and the most important direction for internationalisation of small and medium-sized Finnish companies. Finland has a strategic geopolitical position as a gateway between East and West; hence, there is great potential for the growth of trade, investment, technology transfer and other cooperation between Russian and Finnish businesses. The present book is a result of a long collaborative research project between the Hanken School of Economics, Finland, and St. Petersburg State University, Russia. The book is a response to two calls: one from Finnish business practitioners to develop practical guidelines on how to establish and operate small businesses in Russia and the other from the academe to conduct more research on Russia as a turbulent market with high potential for small entrepreneurial firms. What makes this book different from existing guide books on how to conduct business in Russia? First, it targets a very specific audience; namely, Finnish entrepreneurs and business practitioners who plan to establish their businesses in Russia or who already have companies operating there. We believe our target audience will benefit from this narrow focus as it addresses concrete problems typical for Finnish business people in Russia. We also hope that the results of our research will be employed for teaching purposes in business schools across Finland as, nowadays, many of them offer special courses on Russian business. Second, our research team comprises scholars from both Finland and Russia, which offers a dual perspective on this phenomenon. Third, the empirical part of this research is based on qualitative case studies, not on broad statistical analyses. This approach enabled us to go deeply into specific business cases and to perceive the challenges of running businesses in Russia through the eyes of entrepreneurs and managers.