Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 8566
  • Rousi, Heta; Kankaanpää, Harri (Suomen ympäristökeskus, 8.1.)
    Öljyvahinkojen seurauksena mereen päässyt öljy aiheuttaa eliöissä ja elottomassa ympäristössä välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Tämä julkaisu on ensimmäinen kansallinen, yhtenäinen toimintasuunnitelma laajamittaisia öljyvahinkotilanteita varten. Raportissa tutkijoista, asiantuntijoista ja viranomaisista koostuva työryhmä on koonnut yhteen olennaisen nykytiedon öljyn meriekologisista vaikutuksista, tutkimuksesta ja näytteenotosta sekä jakaa selkeästi vastuualueet tutkimuksen toimintaketjussa. Tarkastelun kohteena ovat mineraaliöljyjen aiheuttamat vaikutukset.Öljyvahinkojen yhteydessä on havaittu, että öljy-yhdisteiden vaikutukset eliöstöön ulottuvat näkyvästi saastuneen alueen ulkopuolelle ja siksi tämä toimintasuunnitelma antaa ohjeet öljyn ekologisten vaikutusten tutkimukseen käytännössä kaiken suuruisissa öljyvahinkotilanteissa ja öljyvahingon päävaikutusalueen ulkopuolella. Akuuttivaiheen tutkimuksien lisäksi öljyn pitkäaikaisten vaikutusten ja pitoisuuksien seuranta on tarpeellista.Itämeri on erittäin herkkä merialue. Alusöljyvahinkojen määrä on alueella pienentynyt viime vuosikymmenten aikana muun muassa tiukentuneista alusten kuntovaatimuksista, koventuneista päästörangaistuksista, valvonnasta ja alusliikenteen reititysjärjestelmistä johtuen, samalla kun alusliikenteen määrä on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti. Suomenlahden öljykuljetusmäärä kasvoi vuosien 1995 ja 2010 välisenä aikana lähes kymmenkertaiseksi ja kasvun odotetaan jatkuvan yhä, kun Venäjä avaa uusia öljyterminaaleja ja kasvattaa olemassa olevien terminaaliensa kapasiteettia. Mereen saattaa joutua huomattaviakin määriä öljyä myös rannikolla sijaitsevasta kohteesta, kuten teollisuuslaitoksesta.Tämä toimintasuunnitelma on tarkoitettu oppaaksi öljyvahinkotilanteeseen niille viranomaisille, jotka vastaavat öljyn meriekologisten vaikutusten tutkimisesta Suomessa. Julkaisu jakautuu kolmeen osioon: taustatietoja sisältävässä osassa (osa A) tarkastellaan öljyvahingon seurauksia meriluonnossa ja vaikutusselvityksen vaatimia menettelyitä yleisellä tasolla, toimintaosiossa (osa B) kuvataan vaihe vaiheelta ne toimenpiteet, jotka käynnistetään öljyvahinkotilanteessa ja kolmannessa osiossa (osa C) tuodaan esiin tarpeet lisäselvityksistä koskien meriekosysteemissä olevan öljyn taustapitoisuuksia. Teoksen B-osaa voidaan käyttää yksinkertaisesti pelkkänä toimintaohjeena.
  • Salo, Markku; Hyvärinen, Susanna (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 3.4.)
    Raportissa tarkastellaan arviointitutkimuksella Tampereen A-kilta ry:n Härmälän asumisyksikköä pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille. Arviointitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, johtaako tehostetun tuen asumisyksikkö päihdekuntoutumiseen ja kuinka laadukasta asumispalvelua asumisyksikkö edustaa. Arviointitutkimus oli Tampereen kaupungin tilaama ja Tampereen kaupungin ja ARAn osarahoittama. Kokemusarviointiin liittyvä kokemusarvioijakoulutus järjestettiin Tampereella keväällä 2009. Koulutukseen osallistui yhteensä 21 koulutettavaa, ja heistä valmistui 15 mielenterveys- tai päihdekuntoutujaa tai pitkäaikaisasunnottomuuden kokenutta henkilöä. Kokemusarviointi toteutettiin vuonna 2010. Haastattelutulosten mukaan tehostetun tuen asumispalvelulle on selkeä tarve. Tutkimusta tehtäessä tehostetun tuen asumisyksikköön jonotti 40–50 henkilöä. Yli puolet asukkaista oli ohjautunut asumisyksikköön kaupungin ensisuojan tai seurakunnan päiväkeskuksen kautta. Monet asukkaista kokivat saavansa riittävästi apua ja tukea arjen hallintaan, ja he luottivat henkilökunnan ammattitaitoon. Koska osa asukkaista tarvitsisi tukea päihteiden käytön hallinnan tukemiseen, tarvittaisiin monipuolisempia toimia päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen. Kaupungin tavoitteena oli saada asukkaita itsenäiseen asumiseen. Asumisyksikön työntekijöiden mukaan suurin osa asukkaista ei tulisi selviytymään itsenäisesti arvioinnin tekohetkellä. Asukkaiden päihdekuntoutuksessa ei hyödynnetty riittävästi työntekijöiden ja päihteettömyyteen sitoutuneiden asukkaiden vertaiskokemuksia.
  • Himanen, Mervi (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 31.8)
    Vuonna 2006 aloitetun kolmevuotisen Kaupunkikylä-hankkeen tavoitteena oli kehittää S-Asunnot Oy:n ja Suomen Ässäkodit Oy:n asumistuotantokonsepteja ja Ässäkoti-brändiä. Kestävän ja vuorovaikutteisen vuokra-asumisen toimintamallin kehittäminen - Asumistietoisuudella asukaskeskeiseen toimintaympäristöön. 
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 31.5)
    Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi saamelaisten kotiseutualueella sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. Ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata.
  • Pitkänen, Sari (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 30.7)
    Selvityksessä kartoitettiin, millä tavoin ARAn asuntomarkkinakyselyssä ilmoitetut tiedot pitkäaikaisasunnottomuudesta on määritelty ja tilastoitu, sekä tutkittiin, millaisia tuki- ja palveluasumisen määritelmiä ja tuen muotoja kaupunkien asunnottomuuslaskennoissa olevissa yksiköissä on käytössä. Raportissa esitetään suosituksia pitkäaikaisasunnottomuuden määritelmän täsmentämiseen ja keinoja, joilla asuntomarkkinakatsauksessa esitettävien asunnottomuus- ja pitkäaikaisasunnottomuustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta voitaisiin parantaa.
  • Pehkonen-Elmi, Tuula; Kettunen, Aija; Pulliainen, Marjo (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 30.5)
    Suomessa on meneillään laitoshoidon purku ja siirtyminen palveluasumiseen. Tätä perustellaan asukkaiden elämänlaadun parantamisella, mutta myös sillä, että palveluasumisen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) toteutti yhdessä viiden kunnan ja kahden kuntayhtymän kanssa vuosina 2011–2012 hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää taloudellisia vaikutuksia siirryttäessä laitoshoidosta asumispalveluihin. Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskus teki ARAn toimeksiannosta huhti-marraskuussa 2012 hankkeeseen liittyvän kustannusselvityksen. Tavoitteena oli kehittää laskentamalli kustannusten arviointiin ja vertailuun siirryttäessä laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen sekä mallintaa kustannusten jakautumista asiakkaalle, kunnalle ja valtiolle. Kohderyhmiksi valittiin vanhukset ja kehitysvammaiset. Laskentamallin laadinnassa käytettiin terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannuksia, mikä mahdollistaa yleistettävyyden ja vertailtavuuden. Selvityksessä kehitettiin luonnos laskentamalliksi ja laskuriksi. Kehitetyn laskentamallin mukaan palveluntuottamisen kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu laitoshoidosta palveluasumiseen siirryttäessä jos asukkaat ovat samankuntoisia. Sitä, miten asumisolosuhteiden sekä hoito- ja toimintakulttuurin muutos vaikuttaa pitemmällä tähtäimellä muun muassa asukkaiden toimintakyvyn heikkenemistä hidastavasti, ei laskentamallissa pystytty ottamaan huomioon. Vaikka palveluntuottamisen kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu, malli toi esille eroja siinä, kuka kustannukset maksaa. Nykyisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisessa tilanteessa kunnan maksettaviksi jäävä osuus kustannuksista pienenee siirryttäessä palveluasumiseen ja valtio maksettavaksi jäävä osuus suurenee. ARAn investointiavustus ja korkotukilaina siirtävät osaltaan kustannusrasitusta kunnilta valtiolle. Myös asiakkaiden osuus kokonnaiskustannuksista suurenee. Kehitettyyn laskentamalliluonnokseen sisältyy joitakin epävarmuuksia, joita on syytä pohtia tarkemmin, ja testaamista sekä kehittämistä on syytä jatkaa. Laskentamallin käyttö edellyttää vastuutahon, joka huolehtii laskentamallin säännöllisestä päivittämisestä.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 30.1)
    Oppaan tarkoituksena korostaa riskien arvioinnin, ennakkosuunnittelun ja ennaltaehkäisevän työsuojelun merkitystä sähkökalastuksessa. Oppaassa on käsitelty vastuukysymyksiä, henkilöstölle, laitteistoille ja suojavarustukselle asetettavia vaatimuksia sekä sähkökalastuksessa tarvittavia lupia. Lisäksi oppaassa on tarkasteltu työsuojelutoimenpiteitä sähkökalastuksen eri vaiheissa sekä oikeaa toimintaa tapaturmatilanteissa.
  • Unknown author (Miljöministeriet, 30.1)
    Syftet med anvisningen är att framhäva betydelsen av förhandsplanering och förebyggande arbetarskydd i användningen av snöskoter och terränghjuling. I anvisningen behandlas arbetarskyddet med avsikt på användning, underhåll och inspektion av snöskotrar och terränghjulingar samt deras utrustning. Ytterligare fäster anvisningen uppmärksamhet på arbetarskyddets ansvarsfrågor på olika nivåer i organisationen. Anvisningen tar också upp den centrala arbetarskyddslagstiftningen.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 30.1)
    Oppaassa on käsitelty työsuojelun kannalta moottorikelkkojen ja mönkijöiden käyttöä, huoltoa, tarkastuksia, varusteita ja kiinnitetty huomiota työsuojelun vastuukysymyksiin organisaation eri tasoilla sekä käyty läpi keskeinen työsuojelun lainsäädäntö.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 30.1)
    Oppaassa kerrotaan pilaantuneiden maa-alueiden tutkimisen ja kunnostuksen tapaturma- ja terveysvaaroista ja neuvotaan niiden arvioinnissa ja ehkäisyssä. Siinä käsitellään myös hankkeen toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia. Pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustöissä on tärkeää suunnitella toimenpiteet huolellisesti etukäteen ja varautua yllättäviin vaaratilanteisiin asiamukaisin varotoimin ja henkilönsuojaimin. Työterveyshuollon kanssa tulee huolehtia työntekijöiden altistumisen seurannasta, terveystarkastuksista, rokotuksista ja toimenpiteistä tapaturmien varalta.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 30.1)
    Oppaan tarkoituksena on korostaa ennakkosuunnittelun ja ennaltaehkäisevän työsuojelun merkitystä ympäristöhallinnon maa- ja vesirakennustöissä. Oppaassa on käsitelty työsuojelun kannalta ympäristöhallinnon maa- ja vesirakennustöihin liittyviä työvaiheita ja työsuojelu vastuukysymyksiä organisaation eri tasoilla sekä käyty läpi keskeinen työsuojelun lainsäädäntö.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 30.1)
    Oppaan tarkoituksena korostaa ennakkosuunnittelun ja ennaltaehkäisevän työsuojelun sekä asiamukaisen kaluston ja riittävien vesilläkulkemistaitojen merkitystä käytettäessä veneitä ympäristöhallinnon tehtävissä. Oppaassa on käsitelty myös muita vesillä tapahtuvia ympäristöhallinnon tehtäviä, kuten hoitokalastusta, sukellustoimintaa ja vesikasvien niittoa.
  • Unknown author (Miljöministeriet, 30.1)
    Syftet med anvisningen är att framhäva betydelsen av förhandsplanering och förebyggande arbetarskydd samt lämplig utrustning och tillräckliga kunskaper om hur man rör sig till sjöss vid användningen av båtar i uppgifter inom miljöförvaltningen. I anvisningen behandlas också övriga uppgifter inom miljöförvaltningen som utförs till sjöss, såsom selektivt fiske, dykning och slåtter av vattenväxter.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 30.1)
    Oppaan tarkoituksena on korostaa ennakkosuunnittelun ja ennaltaehkäisevän työsuojelun merkitystä vesi- ja ympäristönäytteenotossa sekä hydrologisissa mittauksissa. Oppaassa on käsitelty työstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja sekä turvallista työn suoritusta eri olosuhteissa ja eri tehtävissä. Oppaassa on myös esitelty työssä tarvittavia pelastautumis- ja suojavarusteita ja kerrottu keskeisistä työsuojelun vastuukysymyksistä, työterveyshuollosta ja ensiapuvalmiudesta
  • Särssi, Pekka; Rönkä, Kimmo; Sainio, Kirsten (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 30.1)
    Käpytikka-yhdistys on helsinkiläinen, kehitysvammaisten nuorten vanhempien v. 2003 perustama yhdistys, joka toteutti perheen nuorille kehitysvammaisille heidän itsenäistymistä, turvallista elämää ja integraation jatkumista tukevan asuinyhteisön. Käpytikka-talo valmistui vuonna 2009 Helsingin Arabianrantaan. Aktiivisen käyttäjäyhteisön  organisoima lähes kuusivuotinen talohanke tuotti käytäntöön useita asumisen innovaatioita.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 29.8)
    Uusi jätelaki ja siihen liittyvät ympäristönsuojelulain muutokset tulivat voimaan 1.5.2012. Jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistettiin jätelain ja ympäristönsuojelulain jäteliitännäisiä toimintoja koskevat vakuussäännökset. Jätelain nojalla asianmukaisen jätehuollon turvaavaa vakuutta vaaditaan kotitalouksissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajilta, jätteen kuljettajilta ja välittäjiltä sekä jätteen kansainvälisiltä siirroilta. Ympäristönsuojelulain nojalla vakuutta vaaditaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajilta. Uudistuneella sääntelyllä on aiempaa tarkemmin rajattu hyväksyttävien vakuusmuotojen piiriä ja vakuudenantajatahoja. Oppaan tarkoitus on toimia sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten apuna uudistuneita vakuussäännöksiä sovellettaessa. Tavoitteena on myös hallintokäytännön yhtenäistäminen.
  • Arola, Hanna (Suomen ympäristökeskus, 29.3)
    Jatkuvatoimiset mittalaitteet ovat yleistyneet ympäristönseurannassa lähinnä hanketasolla. Uusien menetelmien myötä ovat ennen kaikkea antureiden oikeaoppiseen käyttöön ja tuloksien laatuun liittyvät kysymykset nousseet esiin.Opas esittelee kolme erityyppistä ja yleisesti käytössä olevaa sameusanturia sekä erilaisia virtalähteitä ja tiedonkeräimiä. Lisäksi teoksessa esitellään eri antureille ja erilaisiin mittauspaikkoihin soveltuvia telineitä kuvien ja piirustuksien kera. Paikanvalinnan merkitystä tuloksien edustavuuteen on painotettu ja antureiden kalibroinnista annetaan huolelliset ohjeet aina näytteenotosta aineiston oikeaoppiseen käsittelyyn. Laadunvarmistus ja toimiva huolto takaavat aineiston korkean laadun ja tästä teoksesta löytyy esimerkkejä laadunvarmistusmenetelmistä sekä huollossa yleisimmin vastaan tulevista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lopuksi käydään läpi pääkohdat aineiston käsittelystä ja arkistoinnista.Jatkuvatoimisen sameusmittauksen oppaan tarkoitus on antaa vastauksia kysymyksiin, joita niin kokeneille kuin aloittelevillekin mittaajille voi tulla vastaan. Jatkuvatoimisen sameusmittauksen menetelmiä ei ole yleisesti standardoitu, eikä tämäkään teos ole standardi vaan mittaajilta mittaajille suunnattu opas, jossa on koottu asiantuntijoiden arvokasta kokemusta yksiin kansiin.
  • Tulkki, Katri; Vehmas, Anne (Miljöministeriet, 27.3)
    Handledningen ”Deltagande i general- och detaljplanläggning” är skriven för kommunernas planläggare, för konsulter som utarbetar planer samt för kommunala och statliga myndigheter som deltar i planläggning. Även om handledningen i första hand är avsedd för myndigheter kan den också användas av invånare, företag och organisationer som deltar i planläggningen. Handledningen behandlar information, hur man anordnar deltagande och myndigheternas samarbete. Förutom tillämpningen av markanvändnings- och bygglagen lyfter man fram bra sätt att ordna deltagande på, ger förslag på metoder för deltagande som används vid planläggning och bedömer deras lämplighet i olika situationer.
  • Pajala, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 27.1)
    Tämä hankintaohje on laadittu öljyntorjuntaveneen hankintatyön avuksi sillä ajatuksella, että uudet veneet vastaisivat öljyntorjunnan tulevia tarpeita ja hankinnat tulisivat teknisesti ja taloudellisesti hyvin suoritetuiksi. Ohjeen tarkoituksena on myös kannustaa uusien ratkaisujen kehittämisen edistämiseen ja käyttöönottoon öljyntorjuntaveneissä.Tässä hankintaohjeen aiheita ovat: veneiden monikäyttöisyys, veneluokat ja luokkakohtaiset vaatimukset, kestävän kehityksen periaate ja veneen elinkaari, miehistön pätevyysvaatimukset, hankinnan vaiheet, säädökset ja ohjeet, tarkastukset ja hyväksynnät.
  • Hintsala, Susanna; Mietola, Reetta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 26.9)
    ARAn rahoittama ja koordinoima Arjen keskiössä -hanke käynnistettiin toukokuussa 2012. Kehitysvammaliitto toimi hankkeessa asiantuntijana ja suunnitteli hankkeen toteutuksen yhteistyössä ARAn kanssa Movense Oy:n toimiessa hankkeen konsulttina. Hankkeessa etsittiin uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (erityisesti kehitysvammaiset henkilöt) asumista ja elämää lähiyhteisöissä. Mukana hankkeessa oli neljä kaupunkia – Seinäjoki, Kotka, Lahti ja Turku – sekä kolme kuntayhtymää Carea kuntayhtymä Kymenlaaksosta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Hankkeen toteutus on osa kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen Suomessa ja yksilöllisten asuntojen sekä palvelujen turvaaminen niin laitoksista pois muuttaville kuin lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Hankkeessa sovellettiin yhteistoiminnallisen kehittelyn ja innovoinnin menetelmiä ja saatiin tuloksia näiden menetelmien soveltamisesta erityisryhmien asumisen suunnitteluun. Yhteistoiminnallinen suunnittelu toteutettiin kolmivaiheisena pajatyöskentelynä pilottikunnissa. Hankkeen yksi keskeisimmistä tuloksista on yhteistoiminnallisen asuntosuunnitteluprosessin mallinnus ja kokemukset yhteistoiminnallisesta oppimisesta, jossa kunnan asuntotoimi, sosiaalitoimi ja kaavoituksen ammattilaiset työskentelevät yhdessä tulevien asukkaiden ja heidän lähiyhteisöjensä kanssa. Keskeinen tulos hankkeessa on myös käyttäjien äänen kuulemisen vahvistuminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihmiset, joiden asumista suunnitellaan, ovat aktiivisesti mukana asuntosuunnittelun prosessin kaikissa vaiheissa. Hankkeen työpajoissa kehitysvammaiset ihmiset toimivat oman elämänsä ja arkensa asiantuntijoina ja toivat esiin sellaisia asumisen tarpeita ja toiveita, jotka suunnittelussa on huomioitava. Hankkeeseen osallistui runsaasti nuoria kehitysvammaisia henkilöitä, jotka asuivat tällä hetkellä joko laitoksessa, asumisyksiköissä tai lapsuudenkodeissaan. Hankkeessa selvisi, että palvelujen käyttäjien toiveena on mahdollisimman tavallinen asuminen tavallisella asuinalueella. Oma koti on tärkeä. Se voi olla omakoti-, rivi- tai kerrostalo. Asunnon sijainti ja asuinalueen tarjoamat mahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta asumisessa merkityksellistä ovat myös vapaa-aika, mahdollisuus työllistyä tai tehdä mielekästä muuta päiväaikaista toimintaa ja mahdollisuus ylläpitää ihmissuhteita. Haaveena on asuminen joko yksin tai itse valitun kumppanin kanssa. Jos asuminen toteutuu ryhmässä, tärkeänä pidettiin sitä, että voi valita asuintoverinsa ja että asuinryhmä on pieni. Koti mielletään yksityisenä paikkana ja mahdollisuutena tehdä itselle merkityksellisiä asioita. Yhteinen kokoontuminen ja harrastaminen koettiin myös tärkeäksi ja näiden toimintojen nähtiin luontevasti sijoittuvan esim. asuinalueen korttelitaloihin.