Browsing by Author "Aalto, A-M"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Aalto, A-M (Kela, 2013)
    Työpapereita 43
  • Aalto, A-M; Klaukka, T; Rissanen, P; Hakola, R; Kerppilä, S (Kela, 1999)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 43
    Yli puolet astmaa sairastavista on työikäisiä. Vuoden 1998 lopussa heitä oli Kelan lääkeoikeusrekisterissä noin 100 000, ja kyseisenä vuonna heitä tuli rekisteriin yli 8 000 henkeä. Työikäisiä astmapotilaita on suhteessa väestöön eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Itä-Savossa, ja vähiten Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Astma on työiässä yleisempi naisilla kuin miehillä. Stakesin ja Kelan vuonna 1996 kokoaman kyselyaineiston perusteella astma muuttuu työikäisten keskuudessa iän myötä vaikeammaksi. Potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu on heikompi kuin muulla samanikäisellä väestöllä lukuun ottamatta lievää astmaa sairastavia. Tupakointi vaikeuttaa astmaa, mutta silti paljon oireilevista miehistä useampi kuin joka kolmas tupakoi säännöllisesti. Työikäisille astmapotilaille kertyi sairaudestaan itse maksettavia kustannuksia yhteensä noin 300 miljoonaa markkaa vuonna 1996. Kolmasosa meni kodin saneeraukseen. Vaikea astma aiheutti 61 % ja lievä 12 % sairaanhoidon kustannuksista. Kuntoutusta mielestään tarvitsevia oli selvästi enemmän kuin kuntoutuksessa olleita.
  • Seppänen-Järvelä, R; Aalto, A-M; Juvonen-Posti, P; Laaksonen, M; Tuusa, M; toim. (Helsinki, 2015)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 139
    Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeeseen (TK2-hanke) kohdistuneen arviointitutkimuksen tehtävä oli arvioida kuntoutusmallin toteutumista ja toimivuutta sekä sen vaikutuksia ja hyötyjä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmista. Tutkimus oli monimenetelmällinen: tutkimuskysymyksiin vastaaminen ja tutkimuksen tulokset perustuivat useasta näkökulmasta kerättyihin aineistoihin, joilla hankittiin tietoa valituista arviointikohteista. Määrällisiä ja laadullisia aineistoja kerättiin kuntoutujilta (N = 233), heidän esimiehiltään, työpaikkojen henkilöstöltä, työterveyshuollon edustajilta, työpaikkojen henkilöstöasiantuntijoilta (HR) sekä kuntoutuksen palveluntuottajan edustajilta. Aineisto koostui kyselyistä, yksilö- ja ryhmähaastatteluista sekä työpajakeskusteluista. TK2-kuntoutus kohdentui tarpeenmukaisesti, sillä siihen valikoitui työntekijöitä, joilla oli muuta henkilöstöä enemmän sekä työhön liittyviä muutoksia ja kuormitustekijöitä että terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Kuntoutujat olivat aktiivisia toimijoita: he olivat kuntoutukseen motivoituneita ja kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työhönsä. Enemmistö kuntoutujista piti kuntoutuksen ajoitusta oikea-aikaisena. Kuntoutuksen kytkemisessä työhön onnistuttiin. Kuntoutujilla, jotka kokivat tuen tarpeita työolosuhteisiin ja omaan työuraan liittyen, ilmeni työhön liittyviä myönteisiä vaikutuksia erityisesti niissä tekijöissä, joissa heidän tilanteensa oli huonompi verrattuna muuhun henkilöstöön. Esimiehen aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutukseen oli tärkeä kuntoutumista edistävä tekijä. Kuntoutuksen myönteiset vaikutukset tulivat esille kuntoutujien arvioissa omasta työkyvystään. Kuntoutusmallin joustavuus, yksilöllinen räätälöinti ja tiivis työpaikka- ja työterveysyhteistyö oli sekä vahvuus että haaste käytännön toteutuksen kannalta.