Dementiakodin asukkaiden toimijuus ryhmätoimintatilanteissa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Virkola, Elisa
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:48:22Z
dc.date.available 2009-09-08T09:48:22Z
dc.date.issued 2007-03-26
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12005
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimukseni koskee dementoituneen ihmisen toimijuutta dementiakodin ryhmätoimintatilanteissa. Suurin osa dementoituneista ihmisistä viettää viimeiset vuotensa pitkäaikaishoidossa, ja suurin osa hoitolaitoksissa olevista on dementoituneita. Dementiakoti on dementoituneille ihmisille suunnattu, pitkäaikaishoitoa tarjoava asumismuoto. Ryhmätoiminta on suunniteltua tai spontaania toimintaa, joka tapahtuu tietyssä tilanteessa dementiakodin arjessa hoitajien ohjaamana. Tutkimukseni lähtökohtana on ikääntyneiden voimavaroja korostava, sosiokulttuurinen vanhusnäkemys. Sovellan tutkimuksessani sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämän (2007) kehittelemää mallia toimijuuden ulottuvuuksista. Malli sisältää ihmisen tekemisen ulottuvuudet: haluamisen, kykenemisen, täytymisen, osaamisen, voimisen sekä tuntemisen. Teoria toimijuudesta vastaa kritiikkiin, jonka mukaan ikääntymistä koskeva tutkimus on sivuuttanut ikääntyneen ihmisen tavoitteellisen toiminnan merkityksen. Tutkimukseni aineisto on kerätty etnografisella menetelmällä yhdestä Hämeessä sijaitsevasta suomalaisesta dementiakodista syksyn 2006 aikana. Tutkimukseni kohteena olevassa hoitokodissa ryhmätoimintaa toteutetaan päivittäin, ja se on yksi kehittämisen kohde. Tutkimukseni pääasiallinen aineisto on saatu havainnoimalla ryhmätoimintaa dementiakodissa. Tämän lisäksi on haastateltu hoitajia. Keskityn tutkimuksessani ensiksikin dementoituneen ihmisen toimijuuden ulottuvuuksien paikantamiseen ryhmätoiminnan aikana. Toiseksi tarkastelen hoitajan toiminnan merkitystä ryhmän ohjaajana asukkaan toimijuudelle. Kolmanneksi pohdin mitä erilaisia voimavaroja dementiakodin asukkailla on. Neljänneksi kysyn, voidaanko kyseistä dementiakotia, tai muitakaan hoitolaitoksia, tarkastella erillisinä yksikköinä yhteiskunnasta? Toimijuuden ulottuvuudet näyttäytyivät dementoituneiden ihmisten osallistumisessa ryhmätoimintatilanteisiin. Osallistujien erilaiset taidot, motivaatiot ja kyvyt tulivat yksilöllisesti esiin ryhmätilanteissa. Tuntemisen ulottuvuutta ei ollut aina helppoa havaita. Täytymisen ulottuvuutta ei pääasiallisesti esiinny ryhmätoiminnan yhteydessä, koska ryhmätoiminta perustuu osallistujien vapaaehtoisuuteen. Voimisen ulottuvuus liittyy tilanteeseen: mikä on ryhmätoiminnan sisältö, miten ohjaava hoitaja toimii ryhmää ohjatessaan. Hoitaja voi tukea toimintakyvyltään heikomman ihmisen toimijuutta huomioimalla hänen tarpeensa toiminnan aikana. Hoitajan toiminnan pohjalta rakentuu osin myös dementoituneen ihmisen toimijuus. Yhtenä toimijuuden ulottuvuutena voidaan nähdä myös tarvitseminen. Dementoivan sairauden edetessä ihmisen toimijuus ei enää tule esiin niin selkeästi. Osallistuminen ryhmätoimintaan voi näennäisesti vähentyä, mutta se ei silti vähennä dementoituneen ihmisen toimijuutta. Dementiakodin asukkailla on sekä ympäristöön liittyviä voimavaroja, kollektiivisia voimavaroja että psyykkisiä ja henkisiä voimavaroja. Vaikka dementoiva sairaus aiheuttaa vajeita ihmisen toimintakykyyn ja arkielämästä selviytymiseen, tulisi hänen jäljellä olevat voimavaransa kuitenkin tunnistaa. Dementiakodissa ei havaintojeni mukaan oltu yhteiskunnan ulkopuolella, vaan monin tavoin yhteiskunnan sisällä. Esimerkiksi yhteiskunnan ajankohtaiset tapahtumat näkyivät monesti ryhmätoiminnan sisällössä. Ikärakenteen muutos aiheuttaa myös paineita dementoituneiden ihmisten palvelujärjestelmälle. Tutkimukseni lopuksi pohdin myös voimavaralähtöistä dementiasosiaalityötä. en
dc.language.iso fi
dc.subject dementia fi
dc.subject toimijuus fi
dc.subject etnografia fi
dc.subject vanhustyö fi
dc.subject vanhustenhuolto fi
dc.subject vanhustenhuoltolaitokset fi
dc.subject vainhainkodit fi
dc.subject vanhustentaudit fi
dc.subject arkielämä fi
dc.subject dementiakodit fi
dc.title Dementiakodin asukkaiden toimijuus ryhmätoimintatilanteissa fi
dc.identifier.laitoskoodi 7051
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Social Work en
dc.subject.discipline Sosiaalityö fi
dc.subject.discipline Socialt arbete sv
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.38Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record