Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12027
Title: Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen
Author: Kauppinen, Timo M.
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Date: 2004-12-04
URI: http://hdl.handle.net/10138/12027
Thesis level: Doctoral thesis
Abstract: Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka asuinalueen ja perheen ominaisuudet vaikuttivat nuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen Helsingissä 1990-luvulla. Lisäksi selvitettiin koulumenestyksen ja eräiden koulun ominaisuuksien vaikutuksia. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua yksilötason rekisteriaineistoa sekä alueita kuvaavia tilastotietoja. Pääasiallinen yksilöaineisto kuvasi vuosina 1991 - 95 peruskoulun päättöiässä olleita helsinkiläisiä nuoria, ja siinä oli 10906 havaintoa. Selitettävänä olivat keskiasteen tutkinnon suorittaminen ja suoritetun tutkinnon tyyppi, jossa vaihtoehtoina olivat ylioppilastutkinto ja muu keskiasteen tutkinto. Tutkimusmenetelmänä oli tilastollinen mallintaminen ja mallityyppinä monitasoinen logistinen regressio. Perhetaustalla oli vahva vaikutus keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja etenkin suoritetun tutkinnon tyyppiin. Vanhempien koulutustaso oli erityisen merkittävä taustatekijä. Suuri osa perhetaustan vaikutuksesta tutkintoihin selittyi sen vaikutuksella peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvoon, jolla puolestaan oli vahva vaikutus tutkintoihin. Sekä perhetaustalla että keskiarvolla oli myös itsenäistä vaikutusta keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja tutkinnon tyyppiin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ja ylioppilastutkinnon osuudessa tutkinnoista oli selviä alueellisia eroja. Keskiasteen tutkinnon suorittamista selitettäessä nämä alue-erot selittyivät nuorten erilaisilla perhetaustoilla eri alueilla. Asuinalueella ei havaittu olleen vaikutusta siihen, suorittavatko nuoret keskiasteen tutkinnon. Sen sijaan suoritetun tutkinnon tyyppiä selitettäessä alueiden välinen vaihtelu ei selittynyt täysin perhetaustojen erojen huomioon ottamisella. Tutkituista asuinalueen ominaisuuksista väestön koulutusrakenne osoittautui voimakkaimmaksi vaikutuksiltaan. Korkean koulutustason alueilla ylioppilastutkintojen osuus tutkinnoista oli keskimääräistä suurempi perhetaustan alue-erojen huomioon ottamisen jälkeenkin. Matalan koulutustason alueet eivät sen sijaan poikenneet vaikutuksiltaan keskimääräisistä alueista, eli koulutusrakenteen vaikutus oli epälineaarinen. Koulumenestykseen asuinalueella ei ollut vaikutusta. Asuinalueen väestön koulutusrakenteen selitysvoima oli yksilöiden välistä vaihtelua selitettäessä selvästi vähäisempi kuin perhetaustan selitysvoima, mutta perhetaustan erojen huomioon ottamisen jälkeen jäljelle jääneen alueiden välisen vaihtelun ylioppilastutkintojen osuudessa koulutusrakenne selitti hyvin. Koulun ominaisuuksien vaikutuksia tutkittaessa havaittiin yläasteen koulun oppilaiden sosioekonomisella taustalla olleen vaikutusta vuosina 1995 - 98 peruskoulun päättäneiden helsinkiläisten nuorten peruskoulun jälkeen aloitetun opiskelu-uran tyyppiin. Tämä kouluvaikutus välitti havaittua asuinalueen väestön koulutusrakenteen vaikutusta. Myös kouluvaikutuksen selitysvoima yksilöiden välisen vaihtelun selittäjänä oli selvästi heikompi kuin perhetaustan selitysvoima. Tulokset osoittavat aiempien tutkimusten tapaan koulutustulosten olevan yhteydessä perhetaustaan. Myös asuinalueella ja koulun oppilasrakenteella on tämän tutkimuksen perusteella Helsingissä jonkin verran merkitystä peruskoulun jälkeisen uran kannalta. Huono-osaisimmilla alueilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta, mikä saattaa osaksi johtua Helsingissä harjoitetusta alueellisen segregaation ehkäisemiseen tähdänneestä asuntopolitiikasta, jonka avulla on voitu välttää huono-osaisuuden äärimmäinen keskittyminen alueellisesti.Neighbourhood and family background effects on the secondary education of young people in Helsinki The objective of this study was to find out, how neighbourhood and family characteristics affected young people's completion of secondary education in Helsinki in the 1990's. In addition, effects of school grades and of a number of school characteristics were analysed. Individual-level register-based data compiled by Statistics Finland and neighbourhood-level statistics were used as data. The main individual-level data set represented the young people in Helsinki being in the age of finishing the comprehensive school in the years 1991 - 95, and it had 10,906 cases. The completion of secondary education and the type of completed education were under explanation, the types being upper secondary school and vocational school. Statistical modelling was used as the method of the study, multi-level logistic regression being the type of model applied. Family background had strong effects on the completion of secondary education and especially on the type of completed education. Parental education was a particularly strong background factor. A large share of the family-background effect was mediated by the grades of the final report of the comprehensive school, which had strong effects. Both the family background and the grades also had independent effects on completion of secondary education and on the type of completed education. There were clear differences between neighbourhoods in the proportion of young people who completed secondary education and in the proportions of different types of education. When explaining the completion of secondary education, these differences were explained by differing family backgrounds of young people. Neighbourhoods were not found to have effects on the completion of secondary education. However, when explaining the type of completed education, the between-neighbourhood variation was not explained completely when the differing family backgrounds were taken into account. Of the neighbourhood characteristics under analysis, the educational structure of the neighbourhood population had the strongest effects. In neighbourhoods with a high educational level, the finishing of upper secondary school was more common than in average neighbourhoods also after taking the neighbourhood differences in family backgrounds into account. In contrast, neighbourhoods with a low educational level did not deviate from the average neighbourhoods in their effects. Therefore, the effect of the educational structure was nonlinear. On school grades neighbourhoods did not have effects. The explanatory power of the neighbourhood's educational structure was much weaker than that of the family background in regard to the individual-level variation, but it explained well the between-neighbourhood variation remaining after taking the family backgrounds into account. Effects of school characteristics were analysed with data representing those young people in Helsinki who finished the comprehensive school in the years 1995 - 98. It was found that the socioeconomic composition of the comprehensive school affected the type of educational career that was started. This school effect mediated the observed effect of the educational structure of the neighbourhood population. Also the explanatory power of the school effect was much weaker than that of the family background. The results show, in accordance with earlier studies, that schooling outcomes are associated with family background. This study showed also, that the neighbourhood and the pupil composition of the school have some significance regarding the post-comprehensive school career. The most disadvantaged neighbourhoods were not found to have effects, however. This may be partly because of the housing policy practiced in Helsinki, which has aimed to prevent spatial segregation and has therefore contributed in preventing extreme spatial concentration of disadvantage.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: asuinalueet
vaikutukset
koulutus
perhetausta
keskiasteen koulutus
nuoret
alueelliset erot
Helsinki
neighbourhoods
family background
young people
secondary education


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_fi.pdf 49.27Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 49.27Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record