Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Naisena huipulla: Tutkielma pankki- ja vakuutusalan organisaatiossa johtotehtävissä työskentelevien nais- ja miesjohtajien sosioekonomisista eroista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Sociology en
dc.contributor Helsingfors universitet, Sociologiska institutionen sv
dc.contributor.author Moilanen, Eeva
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:48:43Z
dc.date.available 2009-09-08T09:48:43Z
dc.date.issued 2002-04-17 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12029
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Naisjohtajuuskeskustelu on virittynyt viime vuosikymmenen aikana useista eri syistä. Naisjohtajien osuudet ovat kasvaneet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; tilastollisessa tarkastelussa on kuitenkin havaittavissa eroja: naiset ovat edelleen vähemmistönä useilla toimialoilla. Useissa tutkimuksissa on myös väitetty, että nais- ja miesjohtajien väliltä voidaan löytää eroja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien nais- ja miesjohtajien sosioekonomisia eroja ja sitä, miten nämä mahdolliset erot liittyvät nais- ja miesjohtajien urakehitykseen. Sosioekonomisia muuttujia ovat perinteisesti olleet koulutus, tulotaso ja vanhempien sosioekonominen asema. Tässä tutkimuksessa sosioekonomiset tekijät on käsitetty laajemmin. Sosioekonomisilla tekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä sosiaalis-taloudellisia tekijöitä, jotka liittyvät yksilön elämänkokonaisuuteen. Sosioekonomiset tekijät on jaettu yksilöön ja perheeseen liittyviin tekijöihin. Yksilöön liittyviä tekijöitä ovat ikä, koulutus, tulotaso, työssäoloaika, työssäoloaika ensimmäisen johtajanimityksen ajankohtana sekä muuttovalmius. Perheeseen liittyviä tekijöitä ovat siviilisääty, lasten lukumäärä, työstä poissaolo lapsen syntymän takia sekä puolison sosioekonominen asema. Nais- ja miesjohtajien sosioekonomisia tekijöitä ja urapolkuja on tarkasteltu yhdessä pankki- ja vakuutusalan organisaatiossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkein. Aineiston pienen koon (N=80) vuoksi aineiston analysointiin on käytetty ristiintaulukointia ja keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella naisjohtajuutta tasa-arvonäkökulmasta. Keskeisimmät erot nais- ja miesjohtajien sosioekonomisissa tekijöissä liittyvät koulutustasoon ja johtajauralla etenemiseen. Naiset olivat tässä aineistossa miehiä heikommin koulutettuja. Naisten matalampi koulutustaso näkyy heidän sijoittumisessaan johtajatehtäviin; naiset työskentelevät miehiä useammin alemmissa johtotehtävissä. Miehet siirtyvät myös naisia nopeammin johtotehtäviin organisaatiossa. Tämä viittaa siihen, että miehillä työ- ja urakierto on nopeampaa kuin naisilla. Miehet tulevat myös naisia useammin suoraan johtotehtäviin organisaation ulkopuolelta. Naisilla uralla eteneminen tapahtuu yleensä pitkällä aikavälillä - askel askeleelta. Tässä tutkimuksessa nais- ja miesjohtajien sosioekonomisten tekijöiden erot liittyvät keskeisesti yksilöllisiin urapolkuihin liittyviin tekijöihin. Perheeseen liittyvät tekijät eivät osoittautuneet urakehityksen kannalta yhtä merkityksellisiksi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Nais- ja miesjohtajien avoimissa vastauksissa urakehityksen kannalta merkityksellisinä tekijöinä korostuivat persoonalliset ominaisuudet ja erilaiset verkostot, siksi myös näitä tekijöitä on tarkasteltu luvuissa neljä ja viisi. Tutkimuksen keskeisimpinä lähdeteoksina on käytetty Tilastokeskuksen tutkimuksia Naiset huipulla. Selvitys naisista elinkeinoelämän johtotehtävissä (1994), Huipulla tuulee. Selvitys naisista ja miehistä elinkeinoelämän johtotehtävissä (1996), Onko huipulla tyyntynyt (1999) sekä Sinikka Vanhalan tutkimusta Liikkeenjohtajien uraan vaikuttavat tekijät (1986). en
dc.language.iso fi en
dc.subject Naisjohtajuus en
dc.subject Naisjohtajat en
dc.subject Sukupuoli en
dc.subject Ura en
dc.subject Sosioekonomiset tekijät en
dc.subject Sosioekonominen asema en
dc.title Naisena huipulla: Tutkielma pankki- ja vakuutusalan organisaatiossa johtotehtävissä työskentelevien nais- ja miesjohtajien sosioekonomisista eroista en
dc.identifier.laitoskoodi 707 en
dc.identifier.laitoskoodi 707 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.41Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account