Kannustaako Euroopan talous- ja rahaliitto EMU työmarkkinareformeihin?

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Newby, Elisa
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:49:39Z
dc.date.available 2009-09-08T09:49:39Z
dc.date.issued 2001-01-09
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12094
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Euroopassa työttömyys on tyypillisesti ollut pitkäkestoista rakenteellista työttömyyttä, joka ei alene taloudellisen tilanteen parannuttua. Rakennetyöttömyys on johtunut jäykistymästä (hysteris), jonka vaikutuksesta suhdannetyöttömyys on muuttunut rakennetyöttömyydeksi. Lisäksi mikrotaloustieteelliset tarkastelut tukevat näkemystä, että rakennetyöttömyyttä lisäävät työmarkkinainstituutiot kuten tehoton työn verotus tai korkeat työttömyyskorvaukset. Työmarkkinainstituutioiden rakenteellinen reformi on tehokkain keino alentaa rakenteellista työttömyyttä mutta niiden toteuttamista ovat estäneet reformien korkeat kustannukset. Tässä Pro gradu ?työssä tarkastellaan muodostaako Euroopan talous- ja rahaliitto EMU sellaisen instituution, joka kannustaa päättäjiä ja työmarkkinaosapuolia toteuttamaan reformeja. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miten rahapoliittisen yhteistyön tiivistäminen vaikuttaa reformeihin. Tutkielman ensimmäisessä osassa käsiteltävän Barron ja Gordonin (1983) malliin perustuvan tarkastelun mukaan rahaliiton kaltainen inflaatiota alentava instituutio vähentää kannustusta reformeihin. Taloudessa on työmarkkinoista johtuvia vääristymiä, joiden seurauksena toteutuva tuotanto tai työllisyys on sosiaalista tuotantoa ja työllisyyttä alhaisempi. Päättäjä voi tilapäisesti parantaa tuotantoa ja työllisyyttä inflaatiolla, jota yksityinen sektori ei voi ennustaa eli päättäjällä on inflaatioharhaa. Korkeasta inflaatiosta aiheutuva tehottomuus lisää reformeja, jotka pienentävät inflaatioharhaa vähentämällä työmarkkinoiden vääristymiä. Alentamalla inflaatiota ja inflaatioharhaa EMU ei kannusta päättäjiä reformeihin. Samasta syystä Maastrichtin sopimuksessa mainitut rahaliiton pääsyehdot, esimerkiksi inflaatioehto, eivät lisää reformeja. Vaihtoehtoinen malli tarkastella rahaliiton vaikutusta reformeihin on työn toisessa osassa käsiteltävä Lucasin kritiikki (Lucas Critique of Economic Models), jonka mukaan politiikkaregiimin muutos muuttaa talouden toimijoiden odotuksia ja käyttäytymistä. EMUssa Lucasin kritiikin mukainen käyttäytymisen muuttuminen näkyy esimerkiksi siten, että yksityinen sektori alentaa inflaatioennustettansa Euroopan keskuspankin (EKP) uskottavan rahapolitiikan myötä. Lisäksi taloudellisen integraation syventyminen lisää pääoman liikkuvuutta työvoimakustannusten suhteen, jolloin yritykset voivat siirtää tuotantoaan jäsenmaihin, joissa kustannukset ovat alhaisimpia. Kilpailun kiristyminen ja itsenäisen rahapolitiikan menettäminen EMUssa tekee reformit jäsenmaille houkuttelevimmiksi kuin rahapolitiikan ollessa itsenäistä Työn tulosten tulkinnan tekee mielenkiintoiseksi se, että EMUn vaikutus reformeihin riippuu EKP:n politiikasta. Jos keskuspankki ei noudata ensisijaista tavoitettaan hintatason vakautta ja tukee rahapolitiikalla talouskasvua, kannustus reformeihin vähentyy. Reformit toteuttavat kansalliset päättäjät valitsevat aina reformeja vähemmän kustannuksia aiheuttavan keinon alentaa työttömyyttä tai lisätä tuotantoa. Jos taas EKP pysyy tavoitteessaan, EMU kannustaa reformeihin. Reformeilla jäsenmaa varmistaa kilpailukykynsä ylläpitämisen ja parantaa talouden sopeutumista sokkeihin. Viime kädessä vastuu reformien toteuttamisesta on kuitenkin jäsenmaiden hallituksilla, eikä EMUlla ole kuin välillisiä vaikutuksia reformeihin. en
dc.language.iso fi
dc.subject Euroopan talous- ja rahaliitto fi
dc.subject vaikutukset fi
dc.subject työllisyysvaikutukset fi
dc.subject integraatio fi
dc.subject Eurooppa fi
dc.subject työmarkkinareformit fi
dc.subject rakenteellinen työttömyys fi
dc.subject inflaatio fi
dc.title Kannustaako Euroopan talous- ja rahaliitto EMU työmarkkinareformeihin? fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.34Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record