Valuuttakriisien tartuntavaikutus kehittyvissä maissa

Abstract

Esityksessä tarkastellaan valuuttakriisien tartuntavaikutusta kehittyvissä maissa. Esityksen tarkoituksena on selvittää, mitä valuuttakriisin tartuntavaikutuksella tarkoitetaan, miten sitä on pyritty mallintamaan, ja mikä ilmiön merkitys kansainväliselle talousjärjestelmälle mahdollisesti on. Valuuttakriisin tartuntavaikutus määritellään "puhtaaksi", jolloin keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, puhkeaako tarkasteltavassa maassa kriisi sen seurauksena, että jossain toisessa maassa on ensin puhjennut kriisi, ilman, että tätä valuuttakriisin puhkeamista voidaan selittää talouden muuttuneilla perustekijöillä. Kun tartuntavaikutus määritellään tällä tavoin, tarkastelun ulkopuolelle voi jättää esimerkiksi kriisin leviämisvaikutuksen. Leviämisvaikutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kriisi siirtyy maasta toiseen olemassa olevien talouksien perustekijöiden yhteyksien välityksellä, esimerkiksi kauppayhteyksien kautta. Esityksen pääpaino on valuuttakriisin tartuntavaikutuksen teoreettisessa käsittelyssä. Esityksessä esitellään kaksi valuuttakriisimalleihin perustuvaa tartuntavaikutusmallia. Sekä Choueirin että Massonin malleissa on niin kutsutun monikäsitteisen tasapainon mahdollisuus. Tällöin sijoittajien toiminnalle muodostuu keskeinen rooli. Molemmissa malleissa sijoittajien odotuksista riippuu, puhkeaako valuuttakriisi tarkasteltavassa maassa sen jälkeen, kun kriisi on ensin puhjennut muualla. Jos sijoittajat odottavat kriisiä, kriisi yleensä myös puhkeaa, jolloin sijoittajien odotukset "toteuttavat itsensä". Kriisi ei mallien mukaan voi puhjeta milloin tahansa, vaan talouden perustekijöiden tulee olla ainakin jossain määrin heikossa kunnossa, jotta kriisin puhkeaminen olisi mahdollista. Nämä mallit eivät pysty selittämään, miksi monikäsitteisen tasapainon alueella siirrytään tasapainopisteestä toiseen. Epätäydelliseen informaatioon perustuvat mikroperusteiset mallit ovat hyödyllisiä kuvaamaan sijoittajien odotusten muutosten syitä myös Choueirin ja Massonin malleissa. Tällaisia malleja ovat esimerkiksi rationaalisen laumakäyttäytymisen mallit, joissa sijoittajat imitoivat muiden sijoittajien toimintaa. Ääritapauksessa muiden reaktioiden seuraaminen saattaa johtaa jopa hallussa olevan informaation hylkäämiseen. Viimeisimpien, 1990-luvulla puhjenneiden valuuttakriisien vakavimmat vaikutukset kohdistuivat kehittyviin maihin. Myös pääomaliikkeet, joiden uskotaan osin olevan valuuttakriisin tartuntavaikutuksen taustalla, ovat lisääntyneet erityisesti kehittyviin maihin. Esityksessä esimerkkinä mahdollisesta tartuntavaikutuksesta käytetään Meksikon vuoden 1994 pesokriisiä seurannutta Tequila-vaikutusta. Tartuntavaikutuksen systemaattinen tutkimus on vasta aluillaan. Ilmiöstä käydään edelleen hyvin vilkasta keskustelua taloustieteilijöiden keskuudessa. Esityksessä tuodaan esille käydyn teoreettisen ja empiirisen keskustelun keskeiset piirteet. Esityksen tärkeimmät lähteet ovat: CALVO, G. A. - MENDOZA, E. (1999): Rational Contagion and the Globalization of Securities Markets. CHOUEIRI, N. (1999): a Model of Contagious Currency Crisis with Application to Argentina. MASSON, P. (1999a): Contagion: Macroeconomic Models with Multiple Equilibria.