Depressive symptoms and hostility in relation to socioeconomic status, smoking cessation, and obesity

Abstract

The aim of this study was to examine how depressive symptoms and cynical hostility are related to socioeconomic status (SES), smoking cessation, obesity. In spring 1992, randomly selected subjects (N=3404) aged 25 to 64, from four areas in Finland participated in a survey. Smokers from the annual Finnish health behavior surveys between 1989 and 1994 were used as another data source (N=4483).

Hostility and depression have been proposed as mediators between SES and poor health. It was found that cynical hostility was less prevalent among respondents in higher SES groups but that expression of anger was reported more often among higher SES groups. Divergent results with regard to socioeconomic status require more accurate hostility concepts. SES differences in smoking prevalence is a major cause for SES differences in health. No significant differences in motivation to quit smoking between smokers in different SES groups was found in this study. However, smokers in higher SES groups were more likely to believe that they were able to quit smoking. Negative emotions such as depression and anger play an important role in addiction to smoking. Here, a cognitive aspect of depression was also related to smoking cessation. Smokers of both genders with elevated depressive symptoms had lowered self-efficacy in smoking cessation but depressed female smokers were more willing to quit smoking than other female smokers. Cynical distrust was related to lower self-efficacy in cessation. In relation to weight, depressive symptoms had moderate association with obesity and central obesity. Higher cynical distrust scores were related to higher BMI except among well-educated females. However, cynical distrust scores were not related to weight gain or loss, but depressive symptoms predicted both weight gain and loss.

Increasing SES differences in smoking and obesity are important issues in public health. Psychosocial factors, such as depression and hostility, are not easy targets for the diminishment of SES differences in obesity and smoking. However, knowledge about these psychosocial factors contributes to our understanding about how to change health related behaviors. Furthermore, by examining SES differences in psychosocial factors we can increase our understanding of how psychosocial environments can influence health.

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin miten masentuneisuus ja kyyninen vihamielisyys ovat yhteydessä sosioekonominen asemaan, tupakoinnin lopettamiseen, sekä lihavuuteen. Tutkimusaineistoina käytettiin keväällä 1992 neljältä eri alueelta satunnaisotoksella valittuja 25-64 vuotiaita henkilöitä (N=3404). Tämän lisäksi tutkimusaineistona oli tupakoitsijoita vuosien 1989-1994 aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksesta (N=4483).

Vihamielisyyttä ja masentuneisuutta on esitetty välittäviksi psykososiaalisiksi tekijöiksi sosiaalisen aseman ja terveyden väliselle yhteydelle. Kyyninen vihamielisyys oli vähäisempää ylempien sosioekonomisten ryhmien jäsenille, kun taas suuttumuksen ilmaiseminen suuttuessa oli näissä ryhmissä yleisempää. Erilaiset tulokset lisäävät vaatimuksia käyttää tarkempia vihamielisyys käsitteitä. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat osoittautuneet tärkeäksi tekijäksi näiden ryhmien välisille terveyseroille. Tutkittaessa tupakoinnin lopettamiseen liittyviä asenteita havaittiin, ettei halussa lopettaa tupakointi esiintynyt merkittäviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Sitä vastoin usko tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen oli yleisempää enemmän koulutetuilla tupakoitsijoilla. Tupakoinnin yhtenä riippuvuutta ylläpitävänä tekijänä on pidetty tupakoinnin vaikutusta kielteisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja suuttumuksen hallintaan. Tutkimuksessa havaittiin myös masennusoireisiin liittyvien kognitiivisten tekijöiden heijastuvan tupakoitsijoilla heikompaan uskoon tupakoinnin lopettamisen onnistumisesta. Naistupakoitsijat, joilla oli masennusoireita olivat sitä vastoin halukkaampia lopettamaan tupakoinnin. Kyyninen vihamielisyys oli yhteydessä huonompaan uskoon lopettamisen onnistumisesta. Masennusoireet olivat yhteydessä sekä korkeampaan keskivartalolihavuuteen että painoindeksiin perustuvaan lihavuuteen. Kyyninen vihamielisyys oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin muissa ryhmissä paitsi eniten koulutetuilla naisilla. Seurantatutkimuksessa se ei kuitenkaan ennustanut painonmuutoksia, sitä vastoin masennusoireet ennustivat sekä painon nousua että laskua kolmen vuoden seurannassa.

Sosiaaliryhmien väliset erot tupakoinnissa ja ylipainossa ovat lisääntymässä ja tämä pitäisi ottaa huomioon terveyden edistämisessä. Psykososiaaliset tekijät, kuten masentuneisuus ja vihamielisyys, ovat vaikeita terveysinterventioiden kohteita näiden erojen vähentämiseksi. Ne tuovat kuitenkin tärkeää lisätietoa terveyskäyttaytymisen muutoksiin tai terveyttä ylläpitäviin tekijöihin. Samoin sosioekonomisten erojen tarkastelu psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden välisessä tutkimuksessa tuo merkittävää lisätietoa miten sosiaalinen ympäristö vaikuttaa terveyteen.