Neofunktionalismi Euroopan unionin kriisinhallinnan kehityksen selittäjänä : hallinnollinen funktio, yliläikkymisen seuraus vai jotain muuta?

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Iskanius, Anniina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:51:05Z
dc.date.available 2009-09-08T09:51:05Z
dc.date.issued 2008-03-17
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12195
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Euroopan unionin (EU) turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut yhteisen valuutan jälkeen nopeiten kehittynyt ja integroitunut politiikan lohko. Tällä osa-alueella EU on kyennyt luomaan lyhyessä ajassa itsenäisen kriisinhallintakyvyn ja ottamaan vastuun useiden kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden johtamisesta. Institutionalisoituminen on edennyt myös puolustustarviketeollisuuteen ja yhteisten puolustusmarkkinoiden synnyttämiseen. Kehitys on huomattavaa, koska kylmän sodan aikana integraatiokehitys ei edennyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Tutkielmassa tutkitaan neofunktionalistisen ja funktionalistisen teorian mahdollisuuksia selittää Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittymistä. Valitut teoriat lisäävät tieteellistä relevanssia tarjoten tuoreen lähestymistavan. Tutkielmassa testataan valitun sotilaallisen kriisinhallintaoperaation avulla funktionalismin ja neofunktionalismin soveltuvuutta turvallisuuspolitiikan tutkimukseen. Lisäksi tutkielmassa käytetään realistista ja neorealistista teoriaa, konstruktivismia sekä institutionalismia ja selvitetään, millaisen vastauksen ne antavat tutkimuskysymykselle. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus. Tärkeimmät lähteet teorioiden osalta ovat David Mitranyn ja Ernest B. Haasin teokset. Kriisinhallinnan osalta tärkeimpiä lähteitä ovat Ranskan ja Ison-Britannian antama St. Malon julistus vuodelta 1998 sekä Eurooppa-neuvoston tekemät päätökset Helsingissä vuonna 1999 sekä Thessalonikissa vuonna 2003. Päätösten ja teosten lisäksi tutkielmassa on käytetty runsaasti myös muuta kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleja. Tapaukseksi on valittu Euroopan unionin ensimmäinen itsenäinen sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio Artemis Kongon demokraattisessa tasavallassa. Hypoteesina esitetään, että taloudesta alkanut integraatio on yliläikkynyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja johtanut kriisinhallintakyvyn kehitykseen. Tutkimustulosten valossa hypoteesi osoittautui oikeaksi. Lisäksi todistetaan, että jäsenvaltioita motivoi kriisinhallintakyvyn kehittämiseen myös Euroopan unionin koheesion lisääminen sekä unionin vaikutusvallan kasvattaminen globaalina toimijana. Tutkimustulokset osoittavat neofunktionalismin selittävän hyvin kriisinhallintakyvyn kehittymisen. Se selittää hyvin myös Euroopan unionin päätöksen käynnistää operaatio Artemis. Tutkimustulokset myös osoittavat, ettei EU halua erottaa puolustuspolitiikkaa taloudesta, johon se on läheisesti yhteydessä. Funktionalismin osalta tutkimustulokset osoittavat, ettei se sovellu erityisen hyvin selittämään Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittymistä. Myös realismin ja neorealismin, konstruktivismin sekä institutionalismin tarjoamat selitykset ovat puutteellisia eivätkä tarjoa yhtä uskottavaa vastausta tutkimuskysymykseen kuin neofunktionalismi. en
dc.language.iso fi
dc.subject Euroopan unioni fi
dc.subject kriisinhallinta fi
dc.subject funktionalismi fi
dc.subject neofunktionalismi fi
dc.subject ulkopolitiikka fi
dc.subject turvallisuuspolitiikka fi
dc.subject puolustuspolitiikka fi
dc.subject hallinto fi
dc.subject Eurooppa fi
dc.title Neofunktionalismi Euroopan unionin kriisinhallinnan kehityksen selittäjänä : hallinnollinen funktio, yliläikkymisen seuraus vai jotain muuta? fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.05Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record