Elinkaarimalli ja sen perusoletuksen toteutuminen kotitalouksien kulutuskäyttäytymisessä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Rautala, Anneli
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:52:40Z
dc.date.available 2009-09-08T09:52:40Z
dc.date.issued 2000-11-14
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12236
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tarkastelen tutkielmassani kulutuksen elinkaarimallia ja erityisesti sen perusoletuksen toteutumista kotitalouksien käyttäytymisessä. Nykyisen elinkaariteorian perustana oleva Modiglianin ja Brumbergin vuonna 1954 julkaisema elinkaarihypoteesi kuvaa kuluttajan elinaikaista optimaalista valintaa. Sen perussisältö on, ettei elinkaaren aikainen kulutus riipu väliaikaisista tuloista, vaan kulutus määräytyy kuluttajan preferenssien ja elinaikaisten kokonaisresurs- sien perusteella. Kun lainan ottaminen ja luoton antaminen on kuluttajan vapaasti määrättävissä, niin kuluttaja pyrkii tasoittamaan elinkaaren aikaista kulutuksen rajahyötyä. Selvitän perussisällön toteutumista kolmen tutkimuksen avulla. Työn tarjonnan ja kulutuksen elinkaarimallit yhdistä- vän tutkimuksen tulokset eivät tue johdonmukaisesti elinkaarimallin mukaista työn tarjontakäyttäytymistä, jonka mukaa työn tarjonta kasvaa, kun nykyinen palkkataso nousee suhteessa diskontattuun odotettuun palkkatasoon. Palkoilla on työn tarjontaan suurempi vaikutus suhdanne- kuin elinkaaritaajuudella, diskontatuilla elinkaaren aikaisilla palkoilla ei näin pystytä selittämään työn tarjontaa suhdannetaajuudella. Ei myöskään kulutusta ja työn tarjontaa pystytä selittämään samalla mallilla, koska saatujen tulosten perusteella työn tarjonnassa hyödykkeet ja vapaa-aika täydentävät toisiaan erikoisella tavalla ja kulutuksen kohdalla ne ovat toisiaan korvaavia. Perusoletusta tukevia tuloksia saadaan tutkimuksessa, jossa joustava preferenssien määrittely mahdollistaa monipuo- lisen työikäisten kotitalouksien kulutukseen vaikuttavien tekijöiden ja elinaikaisen kokonaisvarallisuuden huomioi- misen intertemporaalisessa substituutiojoustossa ja kulutusmenojen diskonttauksessa. Kulutuksen yliherkkys tulojen muutosten suhteen poistuu, kun elinvaihetekijät huomioidaan mallissa. Kolmannessa tutkimuksessa kyseenalaistetaan pysyväistulon hypoteeseihin perustuvan satunnaiskulkumallin pätevyys koko väestön kulutuskäyttäytymisen selittä- jänä ja osoitetaan väestön jakaantuvan kahteen lähes yhtä suureen ryhmään, joista toisen ryhmän käyttäytymistä satunnaiskulkumalli selittää hyvin, mutta ei ollenkaan toisen ryhmän, jossa kulutus perustuu juokseviin tuloihin. Tarkastelemieni tutkimusten perusteella elinkaariteorian perusoletus toteutuu selvästi työikäisten kotitalouksien kulu- tuksessa, kun käytetään mikrotason aineistoa ja prefererenssien määrittelyssä huomioidaan monipuolisesti kotitalouk- sien kulutukseen vaikuttavat tekijät. Mutta tarkastelemani tutkimukset myös osoittavat, etteivät kaikki voi, halua tai osaa suunnitella kulutustaan optimaalisesti preferenssien ja odotetun elinaikaisen varallisuuden puitteissa, vaan osan väestöstä kulutus perustuu käytettävissä oleviin tuloihin. Tutkielmani lähteinä ovat elinkaariteoriaa käsittelevät artikkelit ja kirjat. Käyttämistäni artikkeleista tärkeimpiä ovat Modigliani ja Brumberg (1954), Hall (Journal of Political Economy 1978), Browning et al. (Econometrica 53, 1985), Attanasio et al. (The American Economic Review 85, 1995) ja Campbell et al. (NBER Macroeconomics Annual 4, 1989) sekä tärkeimmät lähdekirjat Understanding Consumption (Deaton 1992) ja Economics and consumer behaviour (Deaton ja Muellbader 1980). en
dc.language.iso fi
dc.subject elämänkaari - kuluttajakäyttäytyminen fi
dc.subject mallintaminen - kulutus - kotitaloudet fi
dc.subject elinkaarimalli fi
dc.subject elinvaihetekijät fi
dc.subject työn tarjonta fi
dc.title Elinkaarimalli ja sen perusoletuksen toteutuminen kotitalouksien kulutuskäyttäytymisessä fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.29Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record