Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

"Koti ilman äitiä on kylmä ja iloton paikka" Äitiyden representaatiot 1920-luvun Suomen Naisessa ja Toverittaressa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Talous- ja sosiaalihistoria (Yhteiskuntahistorian laitos) fi
dc.contributor University of Helsinki, Economic and Social History (Department of Social Science History) en
dc.contributor Helsingfors universitet, Ekonomisk och social historia (Institutionen för samhällshistoria) sv
dc.contributor.author Haakana, Tiina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:52:44Z
dc.date.available 2009-09-08T09:52:44Z
dc.date.issued 2001-01-10 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12240
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkielma käsittelee 1920-luvun poliittisten naistenlehtien, Suomen Naisen ja Toverittaren käsityksiä äitiydestä ja äideille tarjotuista rooleista 1920-luvun Suomessa. Lähdeaineistona käytetyistä lehdistä Suomen Nainen oli vuonna 1919 perustetun Kansallisen Kokoomuspuolueen naisten äänenkannattaja. Toveritar puolestaan perustettiin vuonna 1922 Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton lehdeksi. Molemmat lehdet ilmestyivät katkoksitta koko 1920-luvun ajan. Lisäksi molemmat tunnustautuivat julkisesti edustavansa tiettyjä puolueita ja olivat täten selkeästi poliittisia naistenlehtiä. Keskeinen tutkimusongelma liittyy ennakko-olettamukseen, että Suomen Naisen ja Toverittaren välittämässä äitikuvassa olisi olennaisia eroja. Lehtien siis katsotaan edustavan kahta vastakkaista näkökantaa suhteessa äitiyteen. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että äitien merkityksestä kasvattajina ja kotien vaalijoina oltiin kokoomuslaisten ja sosiaalidemokraattien piirissä yhtä mieltä, mutta käsitykset hyvän äitiyden käytännön toteuttamisesta erosivat. Tämän voidaan ajatella vaikuttaneen myös siihen, millaisia käsityksiä äitiydestä lehdet sivuillaan esittelivät. Tutkimuskohdetta lähestytään representaation käsitteen avulla. Representaatio, joka etymologisesti merkitsee jonkin saattamista uudelleenläsnäolevaksi, voi käytännössä merkitä joko fyysistä edustamista tai jonkin asian kuvaamista. Näin ollen Suomen Naisessa ja Toverittaressa esitettyjen äitihahmojen voidaan katsoa representoivan eli edustavan suomalaisia äitejä. Toisaalta representaatio-termin toinen toinen merkitys - jonkin esittäminen jonkinlaiseksi - tuo esiin myös sen, että lehtien äitihahmot eivät välttämättä vastaa yksi yhteen oikeita äitejä vaan äidit esitetään lehdissä tarkoituksellisesti tietynlaisina. Tämä toinen representaatio-termin merkitys kertoo myös siitä, että representaatioihin liittyy yleensä vaikutuspyrkimyksiä. Representaatioilla on siis tarkoitus myös vaikuttaa niiden kuvaamaan ilmiöön. Voidaan ajatella, että Suomen Nainen ja Toveritar esittelivät sivuillaan juuri tietynlaisia äitihahmoja, koska näillä hahmoilla oli tarkoitus tavalla tai toisella vaikuttaa oikeiden äitien käyttäytymiseen ja mielikuviin hyvästä äitiydestä. Suomen Naisen ja Toverittaren representoima äitiys paljastuu ennakko-oletusten vastaisesti hyvin samanlaiseksi. Molemmista lehdistä on löydettävissä samat viisi äitiyden perustyyppiä, joissa kuitenkin lähemmin tarkasteltuna on havaittavissa myös selviä eroja. Sekä Suomen Naisessa että Toverittaressa nainen esitetään ensisijaisesti äitinä. Lehtien esittämät äitiyden representaatiot ovat kuitenkin keskenään ristiriitaisia, jopa toisensa pois sulkevia. Samankin julkaisun sisällä esiintyi siis tavallaan eri suuntiin vieviä linjoja. Lehtien esittämien representaatioiden perusteella näyttää siltä, että äitejä ei haluttu yksiselitteisesti asettaa pelkkään kotiäidin tai universaalin rakkauden symbolin rooliin. Lehdet esittelivät sivuillaan myös aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja työssäkäyviä naisia, jotka samalla olivat äitejä.Lisäksi sekä Suomen Nainen että Toveritar representoivat mielenkiintoisella tavalla ei-toivottua äiteyttä. Näiden antiäidin hahmojen avulla oli mahdollista osoittaa selvästi, mitkä piirteet ja ominaisuudet eivät missään tapauksessa kuulu hyvälle äidille. en
dc.language.iso fi en
dc.subject äitiys - representaatio en
dc.subject äidit - mielikuvat - naistenlehdet - Suomi - 1920-luku en
dc.subject Suomen Nainen en
dc.subject Toveritar en
dc.title "Koti ilman äitiä on kylmä ja iloton paikka" Äitiyden representaatiot 1920-luvun Suomen Naisessa ja Toverittaressa en
dc.identifier.laitoskoodi 7142 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.58Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account