Teoista sanoihin : Suomen tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheiden asiakysymykset vuosina 1935–2006

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Hiltunen, Tiina Johanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:52:59Z
dc.date.available 2009-09-08T09:52:59Z
dc.date.issued 2008-05-07
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12257
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Suomessa tasavallan presidentti pitää vuosittain uudenvuodenpuheen. Uudenvuodenpuhe antaa mahdollisuuden presidentille kertoa kuluneen vuoden tapahtumat sekä pohtia tulevan vuoden tapahtumia. Tämän lisäksi presidentti voi uudenvuodenpuheellaan tuoda esiin omat tavoitteensa ja aloitteensa sekä ottaa osaa julkiseen keskusteluun. Tässä työssä aineistona on käytetty Suomen tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheita vuodesta 1935 vuoteen 2006. Aineisto on laaja käsittäen 67 puhetta. Puheet on jaoteltu presidentti-instituution ja suomalaisen yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaisiin periodeihin. Käytettävät periodit ovat muotoutumiskausi, kriisivaihe, vakiintuneisuuden kausi, irtaantumisvaihe sekä uudelleen muotoutumisen kausi. Työn taustalla oleva teoreettinen viitekehys rakentuu presidentti-instituution päätöksentekoaseman ympärille. Työn tutkimuskohde on retorinen presidenttiys. Presidenttiä on perinteisesti suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä pidetty asiajohtajana, jolloin presidentti on tosiasiallisesti toiminut myös päätöksentekijänä ja ongelmien ratkaisijana. Muodollisen valta-aseman muutokset ovat kuitenkin vaikuttaneet presidentin asiajohtajuuden mahdollisuuksiin, ja rinnalle on noussut muita johtajuuden keinoja. Työssä tarkastellaan, mitä puheiden asiasisältöjen kautta voidaan kertoa retorisesta presidenttiydestä ja puheiden merkityksestä johtajuuden tukena. Työssä on tutkittu mitä teemoja ja asiakysymyksiä presidentit ovat nostaneet uudenvuodenpuheissaan. Tutkimusaineiston käsittelyssä on sovellettu vertailevan puolueohjelmatutkimuksen perinnettä, ja tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen sisällönanalyysi. Menetelmän perusajatuksena on kvantifioida ja luokitella argumentteja siten, että ne ovat yhdenmukaisen koodausmallin avulla vertailtavissa ajasta riippumatta. Luodun koodausrungon avulla on eroteltu argumenttien lukumäärä sekä argumenttien luonne. Koodausyksikkönä toimii kvasilause, jolla tarkoitetaan ilmaisua poliittisesta asiakysymyksestä. Luotu koodausrunko muodostuu seitsemästä politiikkasektoreittain jaotellusta pääkategoriasta, joiden alle argumentit on jaoteltu. Kaiken kaikkiaan eri koodimahdollisuuksia on 192. Puheista on menetelmällä voitu nostaa kullekin presidentille sekä periodille keskeiset poliittiset argumentit. Uudenvuodenpuheista on nähtävissä, että kaikkien uudenvuodenpuheiden yleisimpänä teemana olivat talouden kysymykset (29 prosenttia) sekä kansainväliset suhteet (28 prosenttia). Ulkopolitiikan argumentit olivat eniten mainittuja kriisivaiheessa, irtaantumisvaiheessa sekä uudelleen muotoutumisen kaudella. Talouden argumentit taas olivat yleisimpiä muotoutumisvaiheessa sekä vakiintuneisuuden kaudella. Uudenvuodenpuheet myös osoittavat, että puheiden tasolla johtajuudessa on tapahtunut muutos. Retoriset keinot ovat tulleet merkittävimmiksi vallankäytön välineiksi. Tämän tutkielman kautta voidaan todeta, että presidentin johtajuus on tänä päivänä keskeisesti retorista, joskin retorinen presidenttiys on Suomessa muuttunut aikojen kuluessa eikä kehitys ole ollut lineaarista. en
dc.language.iso fi
dc.subject presidentit fi
dc.subject puheet fi
dc.subject uusivuosi fi
dc.title Teoista sanoihin : Suomen tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheiden asiakysymykset vuosina 1935–2006 fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.16Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record