Oikeudellistuva lapsuuden asiantuntijuus? : oikeudellisten ulottuvuuksien vaikutus lastenpsykiatrien työhön ja asiantuntijuuteen heidän omien kokemustensa pohjalta tarkasteltuna

Show simple item record

dc.contributor.author Aholainen, Anne
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:53:16Z
dc.date.available 2009-09-08T09:53:16Z
dc.date.issued 2001-11-07
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12277
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa tarkastellaan oikeudellisten ulottuvuuksien, oikeudellisen sääntelyn ja lainkäytön, vaikutusta lastenpsykiatrien työhön ja asiantuntijuuteen. Tutkimusongelma koostuu kolmesta kysymyksestä: minkälaiset ja missä määrin oikeudelliset ulottuvuudet esiintyvät lastenpsykiatrien työssä, miten oikeudelliset ulottuvuudet vaikuttavat lapsuuden asiantuntijuuteen ja missä mielessä niiden vaikutuksesta voi puhua lastenpsykiatrien asiantuntemuksen oikeudellistumisena. Tutkimusongelmaa lähestytään lastenpsykiatrien omakohtaisten kokemusten ja heidän ammattikuntansa kehityksestä tekemien havaintojen pohjalta. Näkökulmaa lastenpsykiatrien kokemuksille luodaan monivivahteisen ja -tasoisen oikeudellistumiskäsitteen ympärillä käydystä sekä erilaisten asiantuntijuuksien kohtaamisesta käydystä keskustelusta. Aineisto muodostuu kahdeksan lastenpsykiatrin teemahaastattelusta. Lisäaineistona on käytetty lastenpsykiatriaa koskevaa kansainvälistä artikkeliaineistoa sekä suomalaista keskustelua oikeuden ja psykiatrian välisistä suhteista. Analysointimenetelmänä on käytetty analyyttisen induktion yleisperiaatteita. Lastenpsykiatrien oikeudelliset kokemukset järjestyvät kolmen pääteeman alle. Ensimmäinen on arjen juridiikka. Sääntely on normaalisti sujuvassa arjessa näkymätöntä, mutta tänä päivänä se tulee yhä useammin esiin häiriötiloina. Arjen juridiset ongelmat liittyvät vanhempien ja lasten oikeuksien väliseen tasapainotteluun ja sosiaalityöntekijöiden monimutkaisuviin ongelmiin, jotka heijastuvat lastenpsykiatrienkin työhön. Tuloksena muodolliset menettelytavat ovat nousseet tärkeiksi, josta joissakin tapauksissa on ollut seurauksena lastenpsykiatrin ammatillisen intuition kärsiminen. Toisena teemana on asiantuntijatodistajuus oikeudellisissa prosesseissa. Ongelmallisiksi nousevat erot oikeudellisessa ja lastenpsykiatrisessa asiantuntijatiedossa, rooliongelmat ja prosessointihaluiset vanhemmat. Siitä, miten lastenpsykiatri kokee asemansa oikeudessa, löytyy mielenkiintoinen asetelma: onko hän todistaja vai asiantuntija. Edeltävä koetaan oikeuden juoksupoikana toimimiseksi. Jälkimmäisenä oltaisiin tasa-arvoisemmassa asemassa oikeuden kanssa. Kolmantena teemana on suurempi todennäköisyys joutua kanteen tai valituksen kohteeksi. Todennäköisyys on yhä melko pieni, mutta se herättää ajatuksia omasta oikeusturvasta ja sen toimivuudesta, ja tarpeesta suojata itseä ja työyhteisöä oikeudelliselta haavoittuvaisuudelta. Nämä tilanteet ovat usein myös mediajulkisuudessa muiden asiantuntijoiden arvioitavana. Teemoista nousee kuva oikeudellistuvasta lapsuuden asiantuntijuudesta ja sen haasteista. Haasteet näkyvät eettisessä keskustelussa, josta esille nousevat priorisoinnin, koventuvien rangaistusten vaatimusten ja vallanetiikan kysymykset. Oikeuden vaikutukset lastenpsykiatrien asiantuntijuuteen löytyvät oikeuden nostamista vasta-asiantuntijoista ja lastenpsykiatrien omasta asemasta oikeudessa erityistiedon haltijoina. Näiden kahden osapuolen välistä kommunikaatiota käydään lapsen etu -käsitteen kautta. Oikeuden vaikutus lastenpsykiatreihin on kaksitahoista. Arkityön puolella toimintakäytännöt ovat muodollistuneet ja sidottu enemmän ulkopuoliseen valvontaan. Tätä voi pitää oikeudellistumisena. Tunne-elämän normittaminen ja oikeusprosessien puolella lastenpsykiatrien käyttö asiantuntijatodistajina on vienyt lastenpsykiatrit oikeudelliselle reviirille. Tätä voi katsoa kahdesta näkökulmasta. Oikeuskehityksen näkökulmasta tätä voidaan pitää oikeuden materialisoitumisena. Lastenpsykiatrien näkökulmasta oikeus toisaalta nostaa heidän asiantuntijuutensa merkitystä, toisaalta oikeus taas alistaa sen omiin käytäntöihinsä. en
dc.language.iso fin
dc.subject lastenpsykiatria fi
dc.subject oikeus fi
dc.subject oikeudellistuminen fi
dc.subject asiantuntijuus fi
dc.title Oikeudellistuva lapsuuden asiantuntijuus? : oikeudellisten ulottuvuuksien vaikutus lastenpsykiatrien työhön ja asiantuntijuuteen heidän omien kokemustensa pohjalta tarkasteltuna fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu -tutkielma fi
dc.type.ontasot Pro gradu -avhandling sv
dc.type.dcmitype Text
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.format.content abstractOnly
dc.type.publication masterThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.48Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record