Työtehtävän, tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistavan merkitys työntekijän työtyytyväisyydelle

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12280
Title: Työtehtävän, tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistavan merkitys työntekijän työtyytyväisyydelle
Author: Mannio, Aino Helena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology
Date: 2008-05-09
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12280
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tarkastelin tässä opinnäytetyössä omasta työtehtävästä, tiimityöskentelystä ja esimiehen johtamistavasta annettujen arvioiden merkitystä työntekijän työtyytyväisyydelle. Tarkemmin ottaen selvitin sitä, kuinka hyvin näistä näkökulmista käsin työtyytyväisyyttä voidaan selittää, ja miten näkökulmat järjestäytyvät toisiinsa nähden työtyytyväisyyden selittäjinä. Tämän lisäksi tarkastelin onko työtyytyväisyydessä eroavuutta sukupuolen, iän ja organisaatioaseman kautta tarkasteltuna. Teoreettisesti tutkielma asemoituu työtyytyväisyyden prosessiteorioiden tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineisto (N = 2067) koostuu soveltuvin osin hyödynnetystä Psycon Oy:n asiakasyrityksessä vuonna 2006 toteutetusta henkilöstötutkimuksen aineistosta. Aineistoa analysoitiin erilaisilla tilastollisilla menetelmillä, joista tärkein oli lineaarinen regressioanalyysi. Työtyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä koskevan teorian pohjalta muodostin teoreettisen mallin kuvaamaan sitä, kuinka työtyytyväisyyttä tässä työssä pyritään ennustamaan. Kyseisen mallin testaamiseksi muodostin vielä tarkemman mallin työtyytyväisyyttä selittävistä tekijöistä. Tässä empiirisessä mallissa oman työtehtävän, tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistavan näkökulmat jaoteltiin seuraavasti nimettyihin työn ulottuvuuksiin: 1) työn sisäinen palkitsevuus, 2) tavoitteet ja ura, 3) työn kuormittavuus, 4) tiimin toimivuus, 5) tiimin yhteishenki, 6) esimiehen tehtävä- ja tavoitekeskeisyys ja 7) esimiehen huomaavaisuus. Locken (1976) esittämää työtyytyväisyyden lähteitä kuvaavaa jaottelua mukaillen ensimmäiset kolme työn ulottuvuutta edustivat työhön liittyviä tapahtumia ja olosuhteita, ja neljä muuta ulottuvuutta edustivat työhön liittyviä toimijoita. Työn ulottuvuudet, organisaatioaseman ja iän sisältävä regressiomalli selitti 37 prosenttia työtyytyväisyyden vaihtelusta. Oletusten mukaisesti oman työtehtävän arviointia koskeneet työn ulottuvuudet ennustivat työtyytyväisyyttä paremmin kuin tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistavan arvionnin ulottuvuudet. Näin ollen tässä aineistossa työhön liittyvät tapahtumat ja olosuhteet olivat merkittävämpiä tekijöitä työtyytyväisyyden kannalta kuin tarkastelussa olleet työhön liittyvät toimijat. Muodostamani malli toimi kohtuullisen hyvin työtyytyväisyyden ennustamisessa, niin sisällöllisesti kuin tilastollisestikin. Oletusten mukaisesti voimakkain työtyytyväisyyden ennustaja oli omasta työstä suoraan saatavaa mielihyvää ja tyydytystä kuvaava työn sisäisen palkitsevuuden ulottuvuus. Myös työn kuormittavuus, tavoitteet ja ura, tiimin yhteishenki sekä esimiehen huomaavaisuus selittivät työtyytyväisyyttä merkitsevästi. ANOVA:n tulokset osoittivat, että sukupuoli ei vaikuttanut työtyytyväisyyden kokemiseen, ja että esimiesasemassa olevat työntekijät olivat keskimäärin tyytyväisempiä työssään kuin ei-esimiesasemassa olevat työntekijät. Nämä tulokset olivat asetettujen hypoteesien suuntaiset. Sen sijaan nuoremmat työntekijät olivat vastoin oletuksia tässä aineistossa tyytyväisempiä työssään kuin iäkkäämmät työntekijät. Organisaatioasemalla ei ollut moderoivaa vaikutusta työn sisäisen palkitsevuuden ja työtyytyväisyyden väliseen yhteyteen. Suomeen on ennustettu työvoimapulaa, kun suuret ikäluokat jäävät lähivuosina eläkkeelle. Työtyytyväisyydestä tulee tällöin entistäkin tärkeämpi kysymys työnantajille, kun työntekijöillä on todennäköisesti enemmän valinnanvaraa työpaikkojen suhteen. Tämän tutkielman tulokset tarjoavat suuntaviivoja sille, minkälaisiin asioihin työtyytyväisyyden kohottamiseen tähtääviä toimenpiteitä olisi perusteltua kohdistaa. Oman työn koettu mielekkyys, kiinnostavuus, innostavuus ja sopiva haasteellisuus vaikuttavat olevan avainasemassa työtyytyväisyyteen nähden. Keskeisimmät työssä käytetyt lähteet: työtyytyväisyysteorian osalta Furnham, A. (2006); Locke, E. A. (1976) ja Muchinsky, P. M. (1990). Tilastollisten menetelmien osalta Nummenmaa, L. (2004).
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: työtyytyväisyys
työn sisältö
tiimityö
johtaminen


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.60Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record