"Some Chiefs Are 'More Under' than Others". Kinship, ritual and the concept of political hierarchy

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12339
Title: "Some Chiefs Are 'More Under' than Others". Kinship, ritual and the concept of political hierarchy
Author: Kallinen, Timo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Date: 2004-12-11
URI: http://hdl.handle.net/10138/12339
Thesis level: Doctoral thesis
Abstract: This is a study of how political hierarchy is constructed among the Asante. It explores the principles that legitimate chieftaincy and hierarchies among chiefly offices. Furthermore, it shows how the institution of chieftaincy is connected to certain aspects of social structure and belief system and how it is precisely because of this connectedness that chieftaincy continues to be viable despite major changes in Asante (or Ghanaian) society. The study is based on one-year fieldwork in Ghana (2000-2001). In addition to that, some archival materials have been used. The Asante people belong to a large ethnic and language group called the Akan. The Akan people live in the coastal and forest areas of Ghana and Côte d'Ivoire. The social and political organisation of all Akan groups is more or less uniform. It is often said that the Akan political order provides a classic example of a chiefdom or segmentary state. The best known of the Akan polities is the kingdom of Asante (Ashanti), which is a union of a number of autonomous chiefdoms under one king. Every Asante chiefdom is a distinct territorial unit centred on the chief's capital town or village. Today the Asante kingdom coexists with the Republic of Ghana. In terms of modern anthropology, the classical definition of Asante social and political structure is by Meyer Fortes. His theory on Asante as a hierarchical, centralized polity, which coexists with a segmentary lineage system, is the starting point of this study. The study begins by discussing the Asante kinship and marriage systems in Chapter 2, and particularly how the ideas of hierarchy and political relations relate to them. This discussion is linked to Fortes' view of the matrilineal descent group as the primary political unit among the Asante. Fortes' idea of the hierarchy of offices in the Asante kingdom and its component chiefdoms approximated the idea of graduated authority or a chain of command, and hence he saw the structure of the kingdom as similar to that of a modern nation state. In the disseratation, a different kind of concept of hierarchy is introduced. In addition to the chain of command, the chiefs are also connected through the segmentary lineage system, bilateral kinship, friendship, and spatial cohabitation. These relations are also hierarchical, but they are based on the concept of seniority and not authority. These matters are discussed in Chapter 4. Since these relations are also a matter of political competition, they also become subject to complicated processes of reordering. These processes, which also involve a reconnection of the present time to the founding past through genealogies and historical narratives, are discussed in detail in Chapter 5. Chapter 6 shows how both relations of authority and seniority are thought and discussed by reference to kinship terminology. Chapter 7 discusses how in the Asante thought power in seen to transcend human agency. Chiefs are considered to obtain power from the supernatural through sacrifice, but this requires recognition of deities, ancestors, subordinate officeholders, and subjects as exchange partners. Supernatural agencies receive sacrifices for power and subordinates are given jural rights for providing victims for sacrifice. These ritual exchanges shape the relations between the offices of chiefs as well as between the chiefs and the people. Chapter 8 shows how authority is shared and exercised in ritual and the commonplace Western notion that authority is always vested in formal office-centered structures is questioned. Chapter 9 discusses the position of the institution of chieftaincy in Asante (and Ghana) today and how it has endured the challenges of colonial and post-colonial times. It is concluded that Asante chieftaincy is a specific type of non-western political institution deep-rooted in the Asante society and culture, and thus it has not been replaced by the colonial or later post-colonial governments.Väitöskirjatyö käsittelee sitä, kuinka poliittiset hierarkiat rakentuvat Asantessa. Se tutkii niitä periaatteita, jotka legitimoivat päällikkyyttä ja päällikkövirkojen välisiä hierarkioita. Lisäksi se osoittaa, kuinka päällikköinstituutio on sidoksissa asantejen sosiaalisen rakenteeseen ja uskomusjärjestelmään ja juuri siksi se on edelleen elinvoimainen huolimatta merkittävistä historiallisista muutoksista. Tutkimus perustuu yhden vuoden kenttätyöhön Ghanassa (2000-2001). Lisäksi lähteenä on käytetty myös arkistomateriaaleja. Asantet kuuluvat laajempaan Akan-kansojen ryhmään, jotka asuttavat nykyisen Ghanan ja Norsunluurannikkon rannikko- ja metsäalueita. Akan-kansojen sosiaalinen ja poliittinen organsaatio on paljolti yhtenevä. Akanien poliittisen järjestelmän on usein katsottu olevan malliesimerkki päällikkökunnasta tai segmentaarisesta valtiosta. Kaikkein tunnetuin Akan-valtio on Asanten kuningaskunta (vanh. Ashanti), joka on useampia autonomisia päällikkökuntia käsittävä liitto, jota kuitenkin hallitsee kuningas. Jokainen asante-päällikkökunta on erillinen alueellinen yksikkö, jonka keskuksena on sen päällikön hallintokaupunki tai -kylä. Asanten kuningaskunta sijaitsee Ghanan tasavallan alueella. Merkittävin Asantea tutkinut moderni antropologi on Meyer Fortes. Hänen teoriansa Asantesta keskitettynä hierarkisena valtiona, jonka perustana on kuitenkin segmentaarinen linjasukujärjestelmä, on tutkimuksen lähtökohta. Luku 2 käsittelee asantejen sukulaisuus- ja avioliittojärjestelmiä sekä etenkin sitä, miten ne liittyvät poliittisiin ja hierarkisiin suhteisiin. Luvussa 3 tämä keskustelu liitetään Fortesin näkemyksiin matrilineaalisesta linjasuvusta asantejen primaarisena poliittisena ryhmänä. Fortesin näkemys päällikkövirkojen välisistä suhteista vastasi pitkälti länsimaista käsitystä komentoketjusta tai virkatiestä. Siksi hänen luomansa malli kuningaskunnan hallinnollisesta rakenteesta ei poikennut kovinkaan paljoa länsimaisesta byrokraattisesta valtiosta. Luvussa 4 esittellään toisenlainen käsitys arvojärjestyksestä, joka vallitsee päälliköiden välillä, jotka ovat keskenään sukulaisuus-, ystävyys tai naapuruussuhteissa. Nämä hierarkiat eivät perustu porrastettuun käskyvaltaan vaan vanhemmuuden käsitteeseen. Luvussa 5 osoitetaan, kuinka vanhemmuuteen perustuva arvojärjestys on usein kiistanalainen ja kuinka se muuttuu jatkuvasti. Luvussa 6 perehdytään siihen, kuinka sekä auktoriteetti- että vanhemmuussuhteita päälliköiden välillä artikuloidaan sukulaisuuteen liittyvin käsittein. Luku 7 käsittelee asantejen käsitystä vallasta ja sen yliluonnollisesta alkuperästä. Päälliköiden katsotaan hankkivan valtaa uhraamalla jumalille ja esi-isille. Alemmat päälliköt ja alamaiset avustavat uhraamisessa ja heidät palkitaan arvoasemilla ja/tai poliittisilla oikeuksilla. Täten rituaalinen vaihto muokkaa myös hierarkisia suhteita. Luku 8 kyseenalaistaa länsimaisen käsityksen auktoriteetistä keskitettynä oikeutuna perehtymällä niihin tapoihin, joilla asantet jakavat tai levittävät auktoriteettiä rituaalisissa tilanteissa. Luku 9 keskittyy päällikköinstituution asemaan nykypäivän Ghanassa ja kuinka se on selvinnyt siirtomaa-ajan ja modernisaation tuomista haasteista. Tutkimuksessa asante-päällikkyys nähdään spesifinä ei-länsimaalaisena poliittisena instituutiona, jonka juuret ovat syvällä asantejen yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Siksi sen ei katsotakaan olevan korvattavissa ns. moderneilla poliittisilla instituutioilla.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: leadership - political anthropology - Ghana
kinship - social structure
authority - rituals
Asante
Meyer Fortes
johtajuus
poliittinen antropologia
Ghana
sukulaisuus
sosiaalinen rakenne
asantet
auktoriteetti
rituaalit
Discipline: Social and Cultural Anthropology
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social- och kulturantropologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 49.61Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 49.49Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record