Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Naapurilähiöstä Kotikadulle

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Talous- ja sosiaalihistoria (Yhteiskuntahistorian laitos) fi
dc.contributor University of Helsinki, Economic and Social History (Department of Social Science History) en
dc.contributor Helsingfors universitet, Ekonomisk och social historia (Institutionen för samhällshistoria) sv
dc.contributor.author Svensson, Outi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:54:44Z
dc.date.available 2009-09-08T09:54:44Z
dc.date.issued 2000-03-01 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12374
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan kahden suomalaisen televisiosarjan, Naapurilähiön ja Kotikadun, naiskuvia ja niissä tapahtuneita muutoksia 1970-luvulta 1990-luvulle. Sarjoja tarkastellaan sosiohistoriallisessa kontekstissaan. Ajatuksena on, että sarjat ovat esittäneet ajassaan oman puheenvuoronsa naiseudesta. Pääasiallisena aineistolla on käytetty sarjoista saatavilla ollutta videonauhamateriaalia. Lisäksi kontekstin luomiseen on käytetty mm. naisten asemasta tehtyjä tutkimuksia sekä lehtiartikkeleita. Analyysissa naiskuvaa tarkastellaan kolmen länsimaisessa ajattelussa käytetyn vastakohtaparin; tunne/järki, yksityinen/julkinen, passiivi/aktiivi kautta. Lisäksi mukaan on otettu ulkonäön tarkastelu. Naiseutta voidaan vastakohtaparien kautta tarkastella esim. suhteessa kodin ja perheen, työn ja seksuaalisuuden diskursseihin. Aineiston avulla pyritään ensinnäkin kuvaamaan sarjojen tapoja representoida naiseutta, toisaalta pyritään pohtimaan ovatko sarjat sosiohistoriallisessa kontekstissaan enemmän tukeneet vallitsevia käsityksiä naiseudesta vai onko niissä esitetty jotain uutta. Lopuksi arvioidaan mitä sarjojen tavassa kuvata naiseutta on muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa, ja onko jotakin pysynyt ennallaan. Naapurilähiön naiskuvaa voi luonnehtia melko yksiääniseksi. Se tuki kaikilla vastakohtapareilla tarkasteltuna enemmän perinteisiä käsityksiä naiseudesta. 1970-luvulla julkisuudessa esiintyneet uudet ajatukset naiseudesta ja tasa-arvosta eivät tarkastelluissa jaksoissa juuri näkyneet. Kotikadussa sen sijaan oli sekä perinteistä tapaa kuvata naiseutta että myös jotain uutta. Osittain Kotikadussa vanhat roolit oli käännetty päälaelleen. Sarjasta löytyi myös hahmoja, joissa yhdistyivät sekä perinteisesti feminiinisinä että perinteisesti maskuliinisina pidetyt ominaisuudet. Vanhemmuus oli asia, joka yhdisti sarjassa sen erilaisia hahmoja. Vanhemmuuden kuvaamista Kotikadussa voikin pitää vastakohtapari ajattelun validiteettia hajottavana asiana. Myös ulkonäön kuvaamisessa oli tapahtunut muutos. Naapurilähiössä siihen ei kiinnitetty huomiota, sen sijaan Kotikadusta löytyi useita kohtauksia, joissa nimenomaan naisten ulkomuotoa määritettiin ja kommentoitiin. en
dc.language.iso fi en
dc.subject naiseus - sarjaohjelmat - televisio en
dc.subject naiset - mielikuvat - joukkoviestintä en
dc.title Naapurilähiöstä Kotikadulle en
dc.identifier.laitoskoodi 7142 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 49.95Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account