Ylimmän virkamiesjohdon järjestelmä ja sen uudistaminen : Suomen mallin vertaaminen Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Iso-Britannian vastaaviin järjestelmiin

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12377
Title: Ylimmän virkamiesjohdon järjestelmä ja sen uudistaminen : Suomen mallin vertaaminen Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Iso-Britannian vastaaviin järjestelmiin
Author: Aho, Riikka Katariina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2008-04-08
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12377
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tarkastelen pro gradu –tutkielmassani laadullisin menetelmin valtion ylimmän virkamiesjohdon järjestelmää ja sen uudistamista. Keskiössä on Suomen oma malli ja sen uudistusprosessi, jota vertaan Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa toteutettuihin samankaltaisiin uudistuksiin. Tässä tutkimuksessa ylimmän virkamiesjohdon järjestelmä on jaettu rekrytointiin, koulutukseen sekä kehittämiseen ja liikkuvuuden edistämiseen. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, minkälaista ylimmän virkamiesjohdon johtamispolitiikkaa Suomessa harjoitetaan ja millaista se on suhteessa vertailumaiden vastaaviin politiikkoihin. Työssä on selvitetty Suomen ja vertailumaiden järjestelmien yhtäläisyyksiä, eroja sekä sitä, millainen yleinen linja Suomen ja vertailumaiden ylimmän virkamiesjohdon rekrytoinneista, koulutuksesta sekä kehittämisestä ja liikkuvuuden edistämisestä syntyy. Etualalla tutkimuksessa on kuitenkin Suomen järjestelmä ja sen kehittäminen. Asiakirja-aineistoon ja yhden suomalaisen asiantuntijan haastatteluihin pohjautuvan tutkimusmateriaalin perusteella kävi ilmi, että jokaisen maan järjestelmällä on omat ominaispiirteensä, mutta yleisiä linjoja on selkeästi havaittavissa. Ylimmän johdon rekrytoinneissa ollaan alettu painottaa lisääntyvässä määrin johtamisosaamista, johtamisominaisuuksia ja hankittua johtamiskokemusta. Suomessa käytännössä osoitettu johtamistaito tuotiin kelpoisuusvaatimusten osaksi jo vuoden 1997 periaatepäätöksen myötä, mutta sen oletetut vaikutukset ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi. Syynä tähän on luultavasti se, ettei käytännössä osoitettua johtamistaitoa ole missään määritelty niin tarkasti, että sitä voitaisiin todellisuudessä käyttää hyväksi hakumenettelyssä. Ylimmän virkamiesjohdon koulutuksen ja kehittämisen tilanne on kahtalainen: Toisaalta ollaan pyritty systematisoimaan sekä keskittämään koulutus- ja kehittämispalveluja ja toisaalta ollaan taas luotettu palvelujen moninaisuuteen. Suomi on lähempänä edellistä vaihtoehtoa; vaikka vuoden 2006 uudistusehdotuksen esitystä valtiovarainministeriöön perustettavasta ylimmän virkamiesjohdon tukiyksiköstä ei näillä näkymin toteutetakaan, ollaan maahamme luomassa nykyisten voimavarojen turvin systemaattisempaa ja järjestelmällisempää johdon koulutus- ja kehittämispolitiikkaa. Ylimmän virkamiesjohdon liikkuvuutta on sekä Suomessa että vertailumaissa pyritty edistämään lähes poikkeuksetta määräaikaisin palvelussuhteiden avulla. Määräaikaisuuksien pituudet ovat maasta riippuvaisia, mutta keskimäärin ne ovat kestäneet kolmesta kuuteen vuotta. Suomeen oli vuoden 2006 uudisehdotuksen mukaisesti suunnitteilla nk. virkakarriäärijärjestelmä, jossa virka ja tehtävä olisivat erotetut toisistaan. Järjestelmä olisi muistuttanut hyvin paljon Alankomaissa käytössä olevaa mallia. Tämä ei kuitenkaan nykyisellään toteudu, vaan ylimmän virkamiesjohdon viroista olisi näillä näkymin tulossa vain määräaikaisia. Olen tutkimuksessani pyrkinyt ottamaan huomioon sen, että kunkin maan uudistuksiin ovat vaikuttaneet oman poliittis-hallinnollisen järjestelmän ominaispiirteet. Suomen järjestelmän uudistusprosessissa on selkeästi näkyvillä maamme hallintokulttuuriin vaikuttava hallinto-legalismi, joka vaalii neutraalia virkamiesasemaa ja sen varaan rakennettua yleistä etua ja oikeusvaltioajattelua. Hallinto-legalistisen ajattelun ydinjoukkoa ovat perinteisesti olleet juristit ja heidän yleishallintotraditionsa.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: new public management
virkamiehet
ylimmän virkamiesjohdon järjestelmä
johtaminen
rekrytointi
koulutus
kehittäminen
työvoima -- liikkuvuus
Suomi
Tanska
Alankomaat
Yhdistynyt kuningaskunta
Iso-Britannia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.84Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record