Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Jakojärjestelmä vai rahastoidut eläkkeet julkisen eläketurvan takaajana

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.16Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/12380
Vie RefWorksiin
Title: Jakojärjestelmä vai rahastoidut eläkkeet julkisen eläketurvan takaajana
Author: Hartman, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Department of Political Science
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Työssä tarkastellaan eläkejärjestelmien roolia yhteiskunnassa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle aiheuttaa suurimmassa osaa Eurooppaa huomattavia rasituksia käytössä oleville järjestelmille. Useimmissa maissa on käytössä niin kutsuttu jakojärjestelmä, jossa eläkkeellä olevien henkilöiden eläkkeet maksavat työssä käyvät työntekijät. Nykyisen kaltainen väestönkehitys on johtanut siihen, että työtätekevien määrä on laskussa. Mitä vähemmän työtätekeviä verrattuna eläkkeellä oleviin, sitä suuremmaksi yksittäiselle työntekijälle eläkerasitus muodostuu, olettaen, että eläke-etuuksia ei karsita. Tämän vuoksi eläkejärjestelmät ovat olleet useasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nykyisten järjestelmien kestävyys on kyseenalaistettu ja on esitetty, että maiden tulisi siirtyä enemmän rahastoiviin eläkkeisiin. Työn tarkoituksena on pohtia yhteiskunnallisesti ajatellen molempien pääjärjestelmien, jakojärjestelmän sekä rahastoitujen eläkkeiden, ominaisuuksia, luonnetta sekä esitellä molempien järjestelmien toimintaperiaatteet. Kun järjestelmät ovat esitetty, siirtyy keskustelu kyseisten järjestelmien kannattavuuteen ja kestävyyteen liittyviin tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat väestörakenne ja sen muutokset, työuran suhde eläkeuraan sekä järjestelmien vaikutus säästämisasteeseen. Lisäksi työssä tarkastellaan mallin avulla eläkkeellesiirtymispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, etenkin julkisen eläketurvan vaikutusta. Malli käsittelee henkilöiden eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä, ensiksi ilman julkista eläketurvaa ja sitten julkisen eläketurvan kera. Kyseisen mallin mukaan henkilöt siirtyvät aikaisemmin eläkkeelle, kun heille tarjotaan verovaroin kustannettu jakojärjestelmään perustuva eläketurva. Rahastoitujen eläkkeiden ja jakojärjestelmän rahoituksen kannalta tärkeäksi ominaisuudeksi nousevat sukupolvien väliset tulonsiirrot. Jakojärjestelmän rahoitusrakenne perustuu kyseisille tulonsiirroille, joiden ansiosta jakojärjestelmällä katsotaan olevan vakuutuksenomainen luonne. Tämä ominaisuus on tärkeä sukupolvien välistä riskinjakoa ajatellen. Rahastoiduissa eläkkeissä jokainen sukupolvi kerää itselleen rahaston, josta tulevat eläkkeet maksetaan. Jakojärjestelmässä nuorempi sukupolvi maksaa vanhemman eläkkeet, jolloin mahdollisen taantuman iskiessä vaikutukset jakautuvat molemmille sukupolville. Yhteiskunnallisesti ajatellen olisi oikeudenmukaista perustaa julkisen eläketurvan runko jakojärjestelmälle ja sen ympärille rakentaa rahastoiduista eläkkeistä järjestelmä eliminoimaan jakojärjestelmän negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi alentunutta työntarjontaa. Keskeiset teokset: Michel & Pestieau (1999) ja Enders & Lapan (1982).
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/12380
Date: 2003-03-03
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account