Decentred Subjectivity and the Logic of Anarchy : Theoretical Reflections on the Russian-Western Security Dilemma

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Heikka, Henrikki
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:55:05Z
dc.date.available 2009-09-08T09:55:05Z
dc.date.issued 1999-04-01 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12399
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Turvallisuusdilemmojen alkuperä on pitkään ollut kansainvälisen politiikan tieteenalan keskeisiä tutkimusaiheita. Tutkimuskirjallisuudesta voidaan löytää kolme arkkityyppistä turvallisuusdilemmamallia. Spiraalimallin mukaan turvallisuusdilemmat johtuvat turvallisuutta maksimoivien toimijoiden kyvyttömyydestä koordinoida vuorovaikutustaan anarkisessa poliittisessa tilassa. Deterrenssimallin mukaan turvallisuusdilemmojen taustalla on jonkun toimijan aidosti hyökkäykselliset aikeet. Rauhanomaisen muutoksen malli puolestaan perustuu oletukselle, jonka mukaan turvallisuusdilemmat ovat vain sosiaalisia konstruktioita eikä kansainvälinen anarkia sinänsä aseta mitään pidäkkeitä valtioiden yhteistyölle. Tässä tutkimuksessa dekonstruktoin ja rekonstruktoin turvallisuusdilemmateorian keskeisiä oletuksia lacanilaiseen psykoanalyysiin pohjautuvassa (meta)teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen keskeinen pyrkimys on osoittaa kuinka lacanilainen tulkinta "predationismista" - hyokkäyksellisestä politiikasta, jonka pyrkimykset eivät palaudu turvallisuuden maksimointiin - mahdollistaa kaikkien kolmen edellä esitetyn mallin (kansainvälinen politiikka tragediana, pahuuden näyttämönä ja sosiaalisena konstruktiona) logiikan ymmärtämisen yhden teoreettisen viitekehyksen puitteissa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastelen venäläiseen "valistuneeseen patriotismiin" liittyvän länsivastaisuuden logiikkaa. Tutkimuksen aluksi luon katsauksen läntisen tutkimuksen valtavirtaa edustaviin konstruktivistisiin ja neorealistisiin tulkintoihin Venäjän ulkopolitiikasta. Käsittelemällä perusteellisemmin Waltzilaiseen neorealismiin ja Wendtiläiseen konstruktivismiin sisältyviä kausaalisia oletuksia pyrin osoittamaan, kuinka molempien teorioiden selitys turvallisuusdilemmojen alkuperästä edellyttää "predationismina" tunnetun ilmiön olemassaolon. Tarkasteluni osoittaa myös, ettei kumpikaan teoria kykene esittämään tietellistä määritelmää ilmiölle saatikka vastaamaan kysymykseen siitä, mikä kyseisen ilmiön saa aikaiseksi. Nojautuen Jacques Lacanin ja Slavoj Žižekin teorioihin ja käsitteisiin pyrin ottamaan ensi askelen ilmiön ymmärtämisessä määrittelemällä predationismin poliittiseksi ja kulttuuriseksi ponnistukseksi, jossa yhteisö pyrkii pakenemaan representaation synnyttämää puutetta sijoittamalla sen Symboliseen Toiseen, mikä mahdollistaa kansallisen, etnisen, tai sivilisaation yhtenäisyyden illuusion ontologisen perustan säilymisen. Tutkin lacanilaisen diskurssianalyysin käyttökelpoisuutta soveltamalla sitä Sergei Kortunovin, Venäjän kansallisen turvallisuuden strategian parissa työskentelevän virkamiehen, teksteihin. Analyysini valossa Kortunovin länsivastaisuus ei näytä johtuvan niinkään länsivaltioiden toimista (konstruktivistinen selitys) tai kansainvälisen järjestelmän rakenteesta (neorealistinen selitys), vaan diskursiivisesta rakenteesta, jossa fantasia Venäjän orgaanisesta ykseydestä pelastetaan omalta mahdottomuudeltaan heijastamalla identiteetin jakautuneisuuden syy läntisen toiseuden merkityksellistäjiin. Tutkimuksen toisessa osassa pyrin sijoittamaan lacanilaisen predationismi-selityksen turvallisuusdilemmateorian viitekehykseen. Pohdittuani ensin Lacanilaisen vieraantumiskäsitteen suhdetta Valistuksen filosofiaan, käsittelen jälkimmäisen läsnäoloa objektivistisissa, subjektivistisissa ja intersubjektivistisissa turvallisuusdilemmateorioissa. Vaihtoehtona näille esitän mahdollisuutta yhdistää lacanilainen poliittisen kulttuurin tason selitysmalli rakenteelliseen tulkintaan kansainvälisestä anarkiasta ja tuoda siten falsifioitavissa olevia hypoteeseja predationismista turvallisuusdilemmateorian piiriin. Lopuksi käsittelen sitä, kuinka rakenteellisen realismin tulkinta anarkian logiikasta ja lacanilainen (rakenteellinen) tulkinta uhkakuvien alkuperästä voitaisiin yhdistää tutkimusohjelmaksi ja kuinka tämän tutkimusohjelman väitteitä voitaisiin evaluoida. Tutkimuksen lähdemateriaalina on käytetty kansainvälisen politiikan teoriaa, politiikan teoriaa, psykoanalyysiä ja Venäjän ulkopolitiikkaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Sergei Kortunovin ajattelua käsittelevän tapaustutkimuksen lähteinä on käytetty hänen viimeaikaisia julkaisujaan. en
dc.language.iso fi en
dc.subject turvallisuuspolitiikka - ulkopolitiikka - Venäjä en
dc.subject psykoanalyysi - teoriat - kansainvälinen politiikka en
dc.title Decentred Subjectivity and the Logic of Anarchy : Theoretical Reflections on the Russian-Western Security Dilemma en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Licentiate thesis en
dc.type.ontasot Lisensiaatintyö fi
dc.type.ontasot Licentiatsavhandling sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.82Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record