kun itä kohtaa kaakon : Kiinan, Japanin ja Aseanin voimavarat ja roolit muutoksessa

Abstract

Kylmän sodan päättymisen seurauksena turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui Itä- ja Kaakkois-Aasiassa epävarmemmaksi ja turvattomammaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sen seuraaja - Venäjä - ei pystynyt pitämään yllä valtaansa kyseisellä alueella. Myös Yhdysvaltojen kiinnostus aluetta kohtaan on selvästi pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja se onkin vetänyt joukkojaan pois alueelta sekä sulkenut useita alueella sijaitsevia sotilastukikohtiaan. Tämän seurauksena Itä- ja Kaakkois-Aasian alueella on syntynyt eräänlainen voimatyhjiö, jonka seurauksena aikaisempaan keskiluokan toimijoihin kuuluneet valtiot ovat saaneet mahdollisuuden nostaa alueellista rooliaan. Kiina, Japani ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean ovatkin olleet keskeisimmät toimijat, joiden roolin on arveltu aluetta käsittelevissä tutkimuksissa muuttuvan voimakkaasti 2000-luvun alussa. Tämän tutkielman tarkoituksena on keskittyä tarkastelemaan Itä- ja Kaakkois-Aasian turvallisuuspolitiikkaa Kiinan, Japanin ja Aseanin nykyisten roolien ja niihin kohdistuvien muutospaineiden valossa. Tarkastelun analyyttisenä apuvälineenä käytetään neorealistista viitekehystä, jota on vahvistettu uuden geopolitiikan avulla. Tutkielman tarkoituksena on selvittää kyseisten toimijoiden nykyisten roolien lisäksi niitä suuntia ja mahdollisuuksia, joita kohti ne ovat menossa. Kiina tulee etsimään suurempaa roolia kansainvälisessä järjestelmässä alkaneen vuosituhannen ensimmäisinä vuosikymmeninä. Maan voimakas taloudellinen kasvu, sotilaallinen varustautuminen, aggressiivinen ulkopolitiikka, luonnonvarojen puute sekä tyytymättömyys viime vuosisadan tapahtumiin toimivat Kiinan roolin kasvun moottoreina ja takaajina. Kiinan nousun myötä sekä Yhdysvaltojen sotilaallisen turvatakuun poistumisen pelossa myös Japanin on muutettava kansainvälistä rooliaan. Taloudellisesta jättiläisestä ja poliittisesta kääpiöstä on ulkoisten toimijoiden muutoksen seurauksena tulossa aktiivisempi suurvalta kuin ennen. Todennäköistä kuitenkin on, että tämä roolin muutos tapahtuu hitaasti - asteittaisen evoluution seurauksena. Kolmannen merkittävän alueellisen tekijän - Aseanin - tulevaisuus on vaakalaudalla. Vuonna 1997 alkaneen taloudellisen kriisin seurauksena Asean-maat ovat tällä hetkellä voimakkaiden taloudellisten vaikeuksien kolhimia ja kykenemättömiä toimimaan yhtenäisesti. Erityisesti Aseanin johtajamaan - Indonesian - sisäpoliittiset ja taloudelliset vaikeudet ovat heikentäneet olennaisesti koko Aseanin toimintakykyä. Aseanin heikkenemisellä onkin Itä-Aasian turvallisuuspolitiikan kannalta merkittäviä seurauksia, sillä sen voimattomuus toimia saattaa laukaista Kiinan aggressiivisempien aluevaatimuksien sarjan Etelä-Kiinan merellä ja erityisesti luonnonvaroiltaan rikkaan Spratlyn saarten ympäristössä.