Bentham, Mill ja utilitarismin nykytila

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social and Moral Philosophy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Käytännöllisen filosofian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för praktisk filosofi sv
dc.contributor.author Sormunen, Urho
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:55:10Z
dc.date.available 2009-09-08T09:55:10Z
dc.date.issued 2000-04-01
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12404
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielman tarkoituksena on ollut yhtäältä luoda kokonaiskuva utilitarismiksi luonnehditusta oppisuuntauksesta ja toisaalta määritellä, kuinka kyseinen oppisuuntaus ilmenee nykyajan moraalifilosofiassa ja ennen kaikkea normatiivisessa ja soveltavassa etiikassa. Kokonaiskuvan luominen tapahtuu seuraamalla sitä utilitarismin kehityslinjaa, joka alkoi 1700-luvun lopulta nykypäivään. Johdanto-osassa käsittelen muutamin sanoin myös utilitarismin varhaishistoriaa. Luvussa kaksi esittelen utilitarismin syntyä siinä muodossa kuin Jeremy Bentham on sen esittänyt. Keskeisimmäksi kohdaksi nousee utilitarismin perusperiaate eli utiliteetti, tai onnellisuusperiaate, sekä sen sisältö ja suhde muihin moraaliperiaatteisiin. Bentham muotoilee myös hedonistisen kalkyylin mielihyvien määrällistä laskemista varten. Luvussa kolme kerron kuinka laatuajattelu tuli utilitarismiin John Stuart Millin kautta. Kysymys on mielihyvien laatueroista. Mill todistaa, että määränsä lisäksi mielihyvillä on myös laadullisia eroja, mikä puolestaan merkitsee sitä, että jotkut mielihyvän muodot ovat toisia halutumpia. Mill esittää myös perusteet utilitarismin hyväksyttävyydelle käyttäen apunaan psykologista hedonismia. Mill vetää myös yhtäläisyysviivan utiliteetti, tai onnellisuusperiaatteen ja oikeudenmukaisuuden välille. Luvussa neljä teen katsauksen Millin jälkeiseen utilitarismin kehitykseen, joka tuo esille mm. utilitarismia kohdanneen koulukuntajaon. Samassa yhteydessä todetaan oppisuunnan loitonneen kauemmas sen alkuperäisenä hedonistiselta linjalta. Tutkielman edetessä kuitenkin ilmenee, että oppisuunta palaa takaisin hedonismin piiriin tosin aikaisempaa kehittyneempänä. Tutkielman loppuosassa tarkastelen utilitarismia nykyajan taustaa vasten. Siinä päähuomio kiinnittyy utilitarismiin normatiivisena etiikan teoriana. Tässä yhteydessä pyrin selvittämään kuinka oppisuunta pystyy vastaamaan ajan eettisiin haasteisiin. Tutkielma tuo ilmi klassisen utilitarismin heikkoudet vastata erilaisiin moraalifilosofisiin kysymyksiin. Ongelmiksi nousevat ennen kaikkea yksilön oikeuksiin, vastuisiin ja vapauteen, sekä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset. Sen sijaan nykyajan utilitarismi liberaalimpine muotoineen ja metodologisine vahvistuksineen näyttäisi paremmin selviävän nykyajan mukanaan tuomista haasteista. Tutkielmassa päädytään myös johtopäätökseen, jonka mukaan utilitarismi nykyaikaa ajatellen näkyy selvimmin juuri soveltavan etiikan piirissä ja siellä ennen kaikkea ns. bioetiikassa. Tämän lisäksi on havaittavissa paljon viitteitä, joidenka mukaan utilitarismi olisi palaamassa takaisin yhteiskuntafilosofiaksi, eli koskemaan yhteiskunnallis-poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia. Tältä osin asia kaipaisi kuitenkin lisätutkimuksia. Kysymykseen tulisi lähinnä selvittää, kuinka nykyajan liberaaliutilitarismia metodologisine työkaluineen voitaisiin täysipainoisesti hyödyntää yhteiskuntapoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. en
dc.language.iso fi
dc.subject Bentham, Jeremy
dc.subject Mill, John Stuart
dc.subject utilitarismi - etiikka fi
dc.subject empirismi - naturalismi - hedonismi fi
dc.title Bentham, Mill ja utilitarismin nykytila fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text fi
dc.subject.discipline Social and Moral Philosophy en
dc.subject.discipline Käytännöllinen filosofia fi
dc.subject.discipline Praktisk filosofi sv
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.24Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record