Aikalaisdiagnostiikka ja työmarkkinakeskusjärjestöjen työajanlyhennysargumentaatio

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Hiltunen, Jussi Tapio
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:56:47Z
dc.date.available 2009-09-08T09:56:47Z
dc.date.issued 2000-11-10
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12515
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Yleiset työajanlyhennykset ovat 1990-luvun laman jälkeen nousseet Suomessakin entistä suuremman mielenkiinnon kohteeksi. Työssä selvitetään suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen työajanlyhennykseen liittyvän argumentaation ja keskieurooppalaisen aikalaisdiagnostisen keskustelun suhdetta. Tutkimustehtävä on kolmijakoinen. Aluksi selvitetään käsitteellisenä tutkimustehtävänä yleisiin työajanlyhennyksiin liittyvän yhteiskuntateoreettisen ja kansantaloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta lyhennyskysymyksen luonnetta. Keskeisen teoreettisen taustan muodostaa Ulrich Beckin, Jürgen Habermasin, Claus Offen, Ralf Dahrendorfin ja André Gorzin ajattelu täydennettynä eräillä yhdysvaltalaisilla ja kotimaisilla teoreetikoilla. Teoreettisen taustan kannalta keskeistä on mainittujen kirjoittajien edustaman työyhteiskunnan kriisikeskustelun aikalaisdiagnostisen mallin hahmottaminen. Tämän mallin tärkeimpiä piirteitä ovat työjärjestelmien kriisiytyminen osana perustavaa laatua olevaa koko yhteiskuntajärjestelmän muutosta, täystyöllisyyden muuttuminen mahdottomaksi, työaikakysymyksen elämänpolitisoituminen, työaikojen lyhentämisen välttämättömyys ja työstä vapautumisen mahdollisuus. Empiirisenä tutkimustehtävänä luokitellaan ja analysoidaan suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen lyhennysargumentaatiota 74 dokumenttia sisältävän ja vuodet 1994-1999 kattavan tiedote-, tavoiteohjelma- ja lehdistöaineiston perusteella. Palkansaajakeskusjärjestöille oli tarkasteluajanjaksolla yhteistä työllisyyden korostaminen perusteltaessa yleisten työajanlyhennysten tarpeellisuutta. Muista perusteista tärkeimmiksi nousivat työssä jaksaminen, tuottavuuden kasvun tulouttaminen ja kansainvälinen kehitys. STTK suhtautui ehdottomasti myönteisimmin yleisiin työajanlyhennyksiin ja otti aktiivisimmin kantaa kysymykseen. Huolimatta periaatteellisesta sitoutumisestaan lyhennystavoitteisiin SAK esitti useita lyhennysten realistisuutta epäileviä kannanottoja kilpailukykyyn ja yleiseen mielipiteeseen vedoten. Akavan kriittisyys lyhennyksiä kohtaan perustui huoleen työn muuttuvan luonteen ja työaikojen eriytymisen vaikutuksista. Työnantajakeskusjärjestöt TT ja PT perustelivat kielteistä suhtautumistaan yleiseen työaikojen lyhennyksiin kilpailukyvyllä ja siihen vaikuttavalla kustannuskehityksellä. Näihin perusteisiin liittyi myös vertailu työaika- ja kustannustilanteeseen tärkeimmissä kilpailijamaissa. Toinen keskeinen argumentti oli lyhennysten työllisyysvaikutusten kiistäminen, joka pohjautui erityisesti työn jaettavuuden ajatuksen kritiikkiin. Erityisesti PT:lle oli ominaista pyrkimys keskustelun kääntämiseen yleisistä ratkaisuista joustoja ja eriytymistä koskevaksi keskusteluksi. Diagnostisena tutkimustehtävänä suhteutetaan lopuksi keskusjärjestöjen argumentaatio aikalaisdiagnostiseen viitekehykseen. Suhteessa keskieurooppalaiseen aikalaisdiagnostiikkaan suomalainen työmarkkinakenttä näyttää tulkinneen aikalaisdiagnostisen keskustelun työajanlyhennyksiin liittämiä trendejä varsin konservatiivisesti. Palkansaajapuoli näyttää varauksellisesti hyväksyneen lähinnä täystyöllisyyden ongelmallisuutta ja tuottavuuden kasvun kielteisiä työllisyysvaikutuksia koskevat teesit. Työaikakysymyksen elämänpolitisoitumista koskeva teesi näyttää myös saavuttaneen hyväksyntää palkansaajakeskusjärjestöjen ja jossain määrin PT:n taholta. Aikalaisdiagnostiikan suuri linja - työjärjestelmän kokonaisvaltainen kriisi osana laajaa yhteiskunnallista muutosta - ei näytä saaneen juuri lainkaan hyväksyntää työmarkkinaosapuolilta. Lähinnä STTK on joissakin kannanotoissaan viitannut riskiyhteiskuntaan ja eräisiin muihin myöhäismodernia tai postmodernia kuvaaviin keskeisiin käsitteisiin. Lyhennyskeskustelua on kuitenkin kokonaisuudessaan enimmäkseen käyty olettaen perinteisen työmarkkinajärjestelmän toimintalogiikan pysyvän voimassa. en
dc.language.iso fi
dc.subject työaika - yhteiskuntateoriat fi
dc.subject työmarkkinajärjestöt - argumentointi - työaika fi
dc.subject aikalaisdiagnoosit - työajan lyhennys fi
dc.title Aikalaisdiagnostiikka ja työmarkkinakeskusjärjestöjen työajanlyhennysargumentaatio fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.60Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record