Yhdessä asumisen loukku : tutkielma toimeentulotuen kotitalouskohtaisestatarveharkinnasta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Hämäläinen, Hans-Mikael
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:56:57Z
dc.date.available 2009-09-08T09:56:57Z
dc.date.issued 2007-09-10 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12526
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielma käsittelee toimeentulotuen kotitalouskohtaista tarveharkintaa ja sen seurauksia avustusta saavien tai sitä hakevien henkilöiden kannalta. Toimeentulotuessa tarveharkinta kohdistetaan perheeseen, jolla tarkoitetaan avioliittoa, rekisteröityä parisuhdetta tai avioliitonomaisissa suhteissa asuvaa miestä ja naista sekä heidän huolettavinaan olevia lapsia. Käytännön perustava oletus on, että perhe muodostaa yhteistalouden, jossa kotitalouden varat ovat tasapuolisesti kaikkien sen jäsenten käytettävissä. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että Suomessa elatusvelvollisuus koskettaa vain virallisia parisuhteita, mutta toimeentulotuessa tarveharkinta toteutetaan käytännössä aina perhekohtaisena myös avoliittojen kohdalla. Lisäksi sosiologisessa kirjallisuudessa on kyseenalaistettu perheen ja yhteistalouden lähtökohtainen oletus sekä osoitettu, että perheiden varojen hallinta voi rakentua yhteistaloudellisten järjestelyiden ohella myös erillistaloudellisille käytännöille. Tutkimuskohteenani ovat toisen henkilön kanssa samassa asunnossa asuvat toimeentulotuen hakijat tai saajat. Keräsin 20 henkilön toimeentulotukikertomuksesta koostuvan aineiston levittämällä tutkimusilmoituksia internetiin, sähköpostilistoille ja lehtien yleisönosastopalstoille sekä sosiaalitoimistojen ilmoitustauluille. Aineiston keräämisen ajatuksena oli antaa vastaajien kertoa mahdollisimman vapaasti kohtaamistaan ongelmista ja vasta heidän kertomuksen saatuani esitin heille tarkempia kysymyksiä sähköpostitse, puhelimitse ja internetin välityksellä. Aineiston analyysin periaatteena puolestaan oli lähestyä kertomuksia kriittisesti sillä oletuksella, että vastaajat kuvailevat toimeentulotuen todellisuutta sellaisena kuin he ovat sen itse kokeneet. Toimeentulotukijärjestelmä tarveharkintakäytäntöineen on se päärakenne, jota vasten avustusta hakeneiden tai saaneiden henkilöiden kokemukset muodostuvat. Analyysini kohdistuu juuri rakenteen ja kokemuksien leikkauspisteeseen. Toimeentulotuen luonteesta johtuen tarkastelu on sidoksissa myös käsityksiin köyhyydestä ja välttämättömistä tarpeista sekä näkemyksiin perheen ja yhteistalouden välisestä yhteydestä. Näin ollen toimeentulotuen muodostama rakenne ja aiempien tutkimuksien tarjoamat teoreettiset viitekehykset köyhyyteen, tarveharkintaan sekä perheiden varojen hallintaan muodostavat ne kontekstit, joiden yhteydessä analysoin keräämääni aineistoa. Analyysissä jäsensin aineiston neljään erilliseen teemaan. Teemaluvut etenevät esitysjärjestyksessään yleisestä erityiseen siten, että aluksi esitän kotitalouskohtaisen tarveharkinnan perusongelmia ja siirryn erityisongelmiin tai -tilanteisiin. Perhekohtaisen tarveharkinnan ongelmat ja niiden seuraukset ovat moninaisia ja vakavia. Aineiston perusteella käytäntö aiheuttaa henkilöiden ja perheiden taloudellista turvattomuutta, vakavaa puutetta ja muodostaa tulo- tai köyhyysloukkuja. Kotitalouskohtainen tarveharkinta lisää myös väärien päätöksien todennäköisyyttä ja aiheuttaa avustusten viiveitä. Lisäksi perhekohtainen tarveharkinta synnyttää sukupuolten, yksilöiden ja perheiden välistä epätasa-arvoisuutta sekä muodostaa hakukäytäntöihin liittyviä tietosuoja- ja tiedonanto-ongelmia. en
dc.language.iso fi en
dc.subject toimeentulotuki en
dc.subject tarveharkinta en
dc.subject köyhyys en
dc.subject perhe en
dc.subject elatusvelvollisuus en
dc.subject kannustinloukut en
dc.subject perusoikeudet en
dc.title Yhdessä asumisen loukku : tutkielma toimeentulotuen kotitalouskohtaisestatarveharkinnasta en
dc.identifier.laitoskoodi 705 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.34Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record