Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ympäristökuormitusten hallinta kiinteistöliiketoiminnassa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Heinonen, Jukka
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:57:26Z
dc.date.available 2009-09-08T09:57:26Z
dc.date.issued 2003-09-30 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12558
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kiinteistöjen aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä tarkasteltiin näiden vaikutusten vähentämismahdollisuuksia kiinteistönomistajan näkökulmasta. Tarkasteluissa kiinteistönomistaja asetettiin tuottonsa vuokramarginaaleista saavaksi toimijaksi, joka ottaa vuokratason markkinoiden määräämänä, ja pyrkii optimoimaan kiinteistöjen käyttökustannuksia. Kirjallisuuteen perustuneen selvityksen avulla liitettiin syntyvät ympäristövaikutukset kiinteistön käyttötoimintoihin, jolloin saatiin hinnat ympäristövaikutuksille. Merkittävät ympäristövaikutukset liitettiin käytönaikaiseen energiankulutukseen, vedenkulutukseen sekä yhdyskuntajätteen syntyyn. Tämän jälkeen laskettiin nykyarvomallin avulla kiinteistön käyttötehokkuuden parantamisen kustannusvaikutuksia eri kiinteistön pitoajoilla. Näin saatiin selville investointipotentiaali, joka olisi kustannustehokkaasti käytettävissä vastaavan suuruiseen käyttötehokkuuden parantamiseen. Käyttötehokkuuden referenssiarvona normikiinteistön osalta käytettiin työn empiirisen osuuden tarkastelukohteen Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökannasta määriteltyä keskiarvokiinteistöä. Vertailukohteiden arvot valittiin useista eri tutkimuksista, joissa on selvitetty kiinteistöjen käyttötehokkuuden parantamismahdollisuuksia. Kustannusvaikutusten laskennasta siirryttiin tarkastelemaan tehokkuusparannuksista seuraavia muutoksia kiinteistön aiheuttamissa ympäristövaikutuksissa. Ympäristövaikutusten muutosten merkittävyyttä tarkasteltiin vertaamalla tuloksia yleisiin ympäristöongelmiin. Selvitettyihin tietoihin perustuen opinnäytetyön osana rakennettiin toimintamalli ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentamisesta kiinteistönomistajan käyttöön. Järjestelmän tavoitteeksi asetettiin toiminnan negatiivisten ympäristövaikutusten huomiointi osana normaalia toimintaa sekä oikeiden kehityskohteiden löytäminen. Opinnäytetyön selvitysten perusteella näyttäisi siltä, että kiinteistöjen käyttötehokkuutta olisi mahdollista parantaa huomattavasti jo pelkästään liiketoiminnallisista lähtökohdista. Lisäksi kiinteistönomistajien kannustimet ympäristövaikutusten vähentämiseen käyttötehokkuuden kautta vaikuttaisivat kasvavan huomattavasti käyttötoimintoihin liittyvien hintojen kohotessa. Ympäristövaikutusten näkökulmasta kiinteistöt vaikuttavat olevan jossain määrin löysän sääntelyn piirissä suhteutettuna niiden aiheuttamiin päästöihin. Opinnäytetyön selvitysten perusteella kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisella olisi mahdollista vaikuttaa erittäin merkittävästi Suomen Kioton sopimuksen mukaisen päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseen. Toistaiseksi kiinteistönomistajien omaehtoinen toiminta ei kuitenkaan ole tuonut käyttöön parhaita mahdollisia toimintamalleja ympäristövaikutusten vähentämiseksi, ja viranomaisohjaus kohdistuu tältä osin vielä voimakkaimmin muille sektoreille. Kuitenkin sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen keinoin olisi saavutettavissa huomattavia ympäristöparannuksia tuottovaatimuksista tinkimättä. Julkisen sektorin ohjaava rooli näyttäisi olevan kasvamassa ja jatkossa yhä korostuvan myös kiinteistösektorilla. en
dc.language.iso fi en
dc.subject investointilaskelma en
dc.subject kiinteistöt - elinkaari - ympäristövaikutukset en
dc.subject kiinteistöt - käyttö - tehokkuus en
dc.subject rakentaminen - korjausrakentaminen - uudisrakentaminen en
dc.title Ympäristökuormitusten hallinta kiinteistöliiketoiminnassa en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.32Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account