Uutta äitiyttä normittamassa : Perheen ja työn yhteensovittamista koskevat normit naisen näkökulmasta

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/12587
Julkaisun nimi: Uutta äitiyttä normittamassa : Perheen ja työn yhteensovittamista koskevat normit naisen näkökulmasta
Tekijä: Berglind, Anna
Muu tekijä: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Päiväys: 2004-11-08
Kieli: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12587
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaiset normit määrittävät perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyviä ratkaisuja. Tutkimusta viitoittaa naisnäkökulma. Tutkin sitä, millaisia vaatimuksia naiseen kohdistetaan toisaalta naissukupuolen edustajana ja toisaalta äitinä. Kiinnitän huomioni ensisijaisesti perheeseen ja siihen, miten perheen sisäinen dynamiikka ja siihen kohdistuvat normit vaikuttavat naisen ansiotyöhön. Tällöin sukupuoliroolit ja niiden muotoutuminen ovat tärkeässä asemassa. Tutkimusta taustoittaa kysymys familismin ja individualismin merkityksestä perheeseen ja työhön liittyvien valintojen taustalla. Näistä ideologioista on johdettavissa kaksi toisilleen vastakkaista perhemallia, familistinen ja individualistinen perhemalli. Ne ovat muodostuneet yhteiskunnallisen kehityksen ja kullekin ajalle tyypillisten aatteiden ja ihanteiden kautta kehittyneistä perhekäsityksistä. Tutkimuksen perusta rakentuu normatiivisuudelle ja sen tulkinnoille erilaisissa yhteiskunnissa ja eri aikakausina. Tarkastelen normatiivisuutta jakaen sen klassiseen ja jälkimoderniin normatiivisuuteen. Normia ei voida määritellä universaalisti, mutta nämä kaksi näkökulmaa normatiivisuuteen hahmottavat sen erilaisia tulkintatapoja. Tutkimusta sävyttää ajatus, että jokaisella yhteiskunnalla ja ajanjaksolla on ollut tietty tyypillinen normikäsitys, joka on osaltaan vaikuttanut normatiivisuuden tulkintoihin ja normin käsitteen muotoutumiseen edelleen. Oleellista normin käsitteen määrittelyssä on tutkimuksen kannalta se, että sen ymmärretään liittyvän roolin käsitteeseen. Tällöin ajatuksena on, että normit tuottavat rooleja yhteisössä. Pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu kymmenestä haastattelusta. Haastattelut perustuivat kolmeen kirjoittamaani fiktiiviseen stereotypisoituun tarinaan. Tarinat kuvaavat perheen ja työelämän yhdistämistä kolmen erilaisen naisen näkökulmasta. Haastateltavat tarkastelivat tarinoiden päähenkilöiden elämäntilanteita ja vastasivat niihin liittyviin kysymyksiin. Haastattelujen lisäksi käytin lisäaineistona perheen ja työn yhteensovittamista käsitteleviä lehtiartikkeleita, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa vuosina 2002–2004. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Riitta Jallinojan perhesosiologiset teokset sekä Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin ja Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin postmodernia yhteiskuntaa käsittelevät teokset. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että äitiyteen liittyvissä perhe- ja työelämän yhdistämisen ratkaisuissa sekoittuvat familistiset ja individualistiset arvot. Individualismi ohjaa työmarkkinoilla itsenäistä sinkkua. Perheen tullessa ajankohtaiseksi yksilön on määriteltävä uudelleen suhteensa individualistisiin arvoihin. Perhe-elämän ja lapsen syntymän jälkeen uuden äitiyden normiin kuuluu, että arvojen on muututtava. Tällöin päällimmäisiksi tulevat familismin muotoilemat perhelähtöiset arvot. Perheen yhteinen aika luokitellaan uudessa äitiyden normissa ajanviettotavoista tärkeimmäksi. Kotiäitiys, jossa kotona vietetty aika on huipussaan, nousee näin äitiyden ihanteeksi. Ihanneäidin normin luonteeseen kuuluu tietty tulkinta lapsen edusta eli lapsen parhaasta. Lapsen parhaan huomioonottamisella näyttää olevan äitiyteen liittyvissä normeissa hyvin tärkeä merkitys.
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Avainsanat: sosiaaliset normit - perhe - työ
äitiys
familismi
individualismi


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 49.33KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot