Muutosta ja mukautumista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Laitinen, Johanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:58:00Z
dc.date.available 2009-09-08T09:58:00Z
dc.date.issued 2008-05-12 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12596
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 Suomessa syntyi 58 862 lasta (Tilastokeskus 2007. Kuka heita hoitaa? Ainakin vanhemmat. Vanhemmat hoitavat lasta kotona keskimäärin siihen anti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias (Salmi & Lammi-Taskula 2007). Tiukasti tilastoja tuijottamalla voi todeta, etta päävastuu lastenhoidosta on äideillä: vain puolet pienten lasten äideista on ansiotyössä (STM 2005). Myos isät hoitavat lapsia, ja voi väittaa, etta isien osallistumisesta on tullut Suomessa ainakin jonkinasteinen kulttuurinen pakko. Jos isä esimerkiksi jättää synnytyksen väliin, häntä kummeksutaan. Kulttuurinen paine patistaa isiä myos jäämään kotiin pariksi kolmeksi viikoksi hoitamaan lasta. Vuonna 2006 isistä 70,5 prosenttia osallistui lapsenhoitoon enintään kolmen viikon mittaisella isyys- tai vanhempainvapaalla. Kuitenkin vain reilut kolme prosenttia isistä jai yli kahdeksi kuukaudeksi kotiin. (Kela 2007.) Vanhernmuus on siis sukupuolittunutta. Graduni aihe on vanhemmuutta jakavien vanhempien ihanteellinen ja käytännön työnjako ja ennen kaikkea jaetun vanhemmuuden ihanteen soveltaminen käytäntöön. Mita seurauksia sillä on sukupuolten työnjaolle sekä isyyden ja äitiyden valisille suhteille? Käyn Iapi vanhempien perusteluja ja tapoja soveltaa ihannetta käytäntöön ja niiden seurauksia sukupuolten tyonjaollisille suhteille. Sitten jatkan kysymalla, mihin ihanteen soveltaminen johtaa: muuttuuko äiti vai isä, ihanne vai käytäntö? Koska lasten hoitaminen on ollut perinteisesti naisten tyota, sitä voi kutsua naistapaiseksi tyoksi. Sukupuolitavat - nais- ja miestapaisuudet - ovat tehtäviä, toimia ja askareita, joita miehet ja naiset yleensa tapaavat tehda. Usein jokaisella on kokemusten perusteella käsitys sukupuolitapaisuuksista, vaikka ne ovatkin tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi pyykinpesu on naistapaista työtä ja auton huoltaminen miestapaista. Naistapaisuus ja miestapaisuus ovat vapaita "naisellisen" ja "maskuliinisen" normittavasta ja ohjaavasta piiloviestistä. en
dc.language.iso fi en
dc.subject mies en
dc.subject nainen en
dc.subject vanhemmuus en
dc.subject lapsi en
dc.title Muutosta ja mukautumista en
dc.identifier.laitoskoodi 705 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.71Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record