Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Muutosta ja mukautumista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Laitinen, Johanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:58:00Z
dc.date.available 2009-09-08T09:58:00Z
dc.date.issued 2008-05-12 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12596
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 Suomessa syntyi 58 862 lasta (Tilastokeskus 2007. Kuka heita hoitaa? Ainakin vanhemmat. Vanhemmat hoitavat lasta kotona keskimäärin siihen anti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias (Salmi & Lammi-Taskula 2007). Tiukasti tilastoja tuijottamalla voi todeta, etta päävastuu lastenhoidosta on äideillä: vain puolet pienten lasten äideista on ansiotyössä (STM 2005). Myos isät hoitavat lapsia, ja voi väittaa, etta isien osallistumisesta on tullut Suomessa ainakin jonkinasteinen kulttuurinen pakko. Jos isä esimerkiksi jättää synnytyksen väliin, häntä kummeksutaan. Kulttuurinen paine patistaa isiä myos jäämään kotiin pariksi kolmeksi viikoksi hoitamaan lasta. Vuonna 2006 isistä 70,5 prosenttia osallistui lapsenhoitoon enintään kolmen viikon mittaisella isyys- tai vanhempainvapaalla. Kuitenkin vain reilut kolme prosenttia isistä jai yli kahdeksi kuukaudeksi kotiin. (Kela 2007.) Vanhernmuus on siis sukupuolittunutta. Graduni aihe on vanhemmuutta jakavien vanhempien ihanteellinen ja käytännön työnjako ja ennen kaikkea jaetun vanhemmuuden ihanteen soveltaminen käytäntöön. Mita seurauksia sillä on sukupuolten työnjaolle sekä isyyden ja äitiyden valisille suhteille? Käyn Iapi vanhempien perusteluja ja tapoja soveltaa ihannetta käytäntöön ja niiden seurauksia sukupuolten tyonjaollisille suhteille. Sitten jatkan kysymalla, mihin ihanteen soveltaminen johtaa: muuttuuko äiti vai isä, ihanne vai käytäntö? Koska lasten hoitaminen on ollut perinteisesti naisten tyota, sitä voi kutsua naistapaiseksi tyoksi. Sukupuolitavat - nais- ja miestapaisuudet - ovat tehtäviä, toimia ja askareita, joita miehet ja naiset yleensa tapaavat tehda. Usein jokaisella on kokemusten perusteella käsitys sukupuolitapaisuuksista, vaikka ne ovatkin tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi pyykinpesu on naistapaista työtä ja auton huoltaminen miestapaista. Naistapaisuus ja miestapaisuus ovat vapaita "naisellisen" ja "maskuliinisen" normittavasta ja ohjaavasta piiloviestistä. en
dc.language.iso fi en
dc.subject mies en
dc.subject nainen en
dc.subject vanhemmuus en
dc.subject lapsi en
dc.title Muutosta ja mukautumista en
dc.identifier.laitoskoodi 705 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 49.88Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account