Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kaksi vuosikymmentä suomalaisessa vammaispolitiikassa

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12640
Title: Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kaksi vuosikymmentä suomalaisessa vammaispolitiikassa
Alternative title: Two decades of the personal assistant system in the Finnish disability policy
Author: Heiskanen, Marja-Liisa
Other contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen
Date: 2007-10-09
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12640
Thesis level: Licentiate thesis
Discipline: Social Work
Sosiaalityö
Socialt arbete
Abstract: Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella henkilökohtaisen avustajajärjestelmän asemaa suomalaisessa vammaispolitiikassa. Vammaispalvelulaki on tehnyt mahdolliseksi taloudellisen tuen avustajan palkkaamiseen vuodesta 1988 lukien. Avustajatoiminnalla pyritään lisäämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Vuonna 2006 yhteensä 4548 henkilöä oli avustajajärjestelmän piirissä. Luku on vajaa puolet avustajatoiminnan potentiaalisista tarvitsijoista, kun tarpeeksi on arvioitu noin 10 000 henkilöä. Tutkimus on kahta vuosikymmentä koskeva kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka muodostuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin perustuvista osioista sekä tutkimuksen tuloksista. Kirjallisen aineiston avulla tarkastelen vammaisuutta koskevia malleja ja ideologioita. Kuvailen vammaisuuden sosiaalisen mallin kehitystä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tehtävänä on myös etsiä Independent Living- ideologian juuria suomalaisesta sosiaalipolitiikasta. Ensimmäisiä kertoja avustajatoiminta ilmeni suomalaisessa vammaispoliittisessa keskustelussa 1970-luvun lopulla Teen myös vertailuja eri Pohjoismaiden välillä. Yhteneväistä pohjoismaista mallia ei voi havaita. Ruotsissa avustajajärjestelmää on kehitetty vahvojen oikeuksien pohjalta, mikä on nähtävissä toiminnan laajuudessa ja taloudellisessa resurssoinnissa. Haastattelin yhteensä 65 henkilöä 11 fokusryhmässä. Haastatellut olivat vaikeavammaisia tai mielenterveyskuntoutujia sekä kunnan sosiaalityöntekijöitä ja mielenterveyshuollon avohuollon työntekijöitä. Haastatteluista oli tuloksena yhteensä 337 litteroitua sivua. Analyysissä käytin ns. framework-menetelmää (NatCen). Tutkimuskysymykset keskittyivät vammaispalvelulain rakenteellisiin tekijöihin. Avustajajärjestelmä perustuu kunnan harkinnanvaraiseen tukeen ja kunnan budjettivaroihin. Tämän vuoksi sen juridinen perusta on heikko. Avustajaa tarvitsevaan kohdistuu vaatimus toimia avustajan työnantajana. Tutkimuksen tuloksena voi todeta, että lainsäädännöstä huolimatta henkilökohtainen avustajajärjestelmä ei toistaiseksi vastaa riittävästi vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Vaikeasti liikuntavammaiset vaativat avustajajärjestelmää ns. subjektiivisen oikeuden piiriin. Se merkitsee vahvaa henkilökohtaisen avuntarpeen mukaista oikeutta. Mielipide korostaa vammaisuuden poliittista mallia. Sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden näkemykset olivat varauksellisia. He esittivät järjestelmän muuttamista valtion keskitetyn rahoituksen turvin toteutettavaksi. Mielenterveyskuntoutujien yhdellä ryhmällä oli myönteisiä kokemuksia päiväkeskuksesta, jossa työntekijät toimivat tarvittaessa avustajina myös keskuksen ulkopuolella. Työntekijät olivat edistäneet kuntoutujien kiinnittymistä omaan ympäristöönsä. Liikuntavammaiset korostivat työnantajan rooliaan, mikä takaa heidän itsemääräämistään. Mielenterveyskuntoutujilla tulisi olla vaihtoehtoja työnantajana toimimiselle, jotta he saisivat samat mahdollisuudet tarvitsemaansa apuun. Heidän avustajatoimintaansa voidaan verrata valmentajan työhön. Tavoitteena on kuntoutusideologian mukainen toimintakyvyn edistäminen tekemällä asioita yhdessä. Independent Living- ideologiassa avustajan työssä korostuu avustettavan puolesta tekeminen niissä tehtävissä, joihin vammainen ei itse pysty. Palvelun järjestämisessä nämä erilaiset ideologiat tulisi ottaa huomioon.The aim of this research is to examine the position of the personal assistant system in Finnish disability policy. Since 1988, the Services and Assistance for the Disabled Act has made it possible to have financial support in order to hire the personal assistant. The aim of the support is to add the possibilities of disabled people to live at home. In 2006, 4548 persons were within the range of personal assistant system. The number is less than half of the potential customers, when about 10 000 persons have been estimated to have the need to personal assistant. The research is a qualitative case study research of two decades. The research has three parts: the literary part, the interviews and the results. In the literary part, I review different models and ideologies of disability. I describe the development of the social model of disability both at the national and the international level. The roots of Independent Living ideology are searched in Finnish social policy. The first time the discussion concerning personal assistants appeared in Finnish disability politics was at the end of the 1970s. I also make comparisons between the Nordic countries: similar Nordic forms of assistant systems cannot be found. In Sweden, the assistant system has been developed on the basis of strong rights, which can be seen in the scope of the recipients and the financial resources. Altogether, I interviewed 65 persons in 11 focus groups. Those interviewed were severely physically disabled or mental health service users, social workers and workers with experience of open mental care. The interviews made up 337 written pages. In the analysis I used so called framework method (NatCen). The research questions were specific to the structure of the components of the legislation. The assistant system is based on the consideration of the municipality and its budgetary resources. The legal situation is therefore weak. The request to act as the employer of an assistant is also a structural feature of the Act. As result of the research can be found that so far in spite of the legislation the personal assistant system is not meeting the needs of disabled people. The physically disabled people demanded to get the assistant system within the range of so-called subjective rights. The opinion means strong rights according to personal needs. The opinion underlines the political model of disability. The opinions of the municipal social workers were reserved. They stated that the assistant system ought to be changed first on the basis of centralized financial state support. One group of mental health service users had good experiences from workers in a day centre. The workers had helped them to relate to their own environment. The physically disabled underlined their role as employer to guarantee their self-determination. The mental health service users ought to have alternatives in the role of employer in order to get similar possibilities for the help they need. Assistant work with them can be compared to the work of a coach. The work together contributes to the rehabilitation ideology. The Independent Living ideology underlines working on those functions that the disabled person cannot do him-or herself. These different ideologies have to be taken into consideration when organizing the assistant system.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: vammaiset -- tutkimus
vammaispolitiikka
henkilökohtaiset avustajat
vammaisuus -- mallit
mielenterveyskuntoutujat
disability research
disability policy
models of disability
personal assistants
mental health services -- users


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_fi.pdf 49.39Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 49.16Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record