Tuloerojen ja taloudellisen eriarvoisuuden mittaamisesta:tuloerojen kehitys Suomessa 1985 - 2001

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Lintunen, Jussi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:58:56Z
dc.date.available 2009-09-08T09:58:56Z
dc.date.issued 2006-09-11
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12659
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkittaessa tuloeroja sekä taloudellista eriarvoisuutta joudutaan tekemään käytettävän mitan valinta. Mittoja on kehitetty eri lähtökohdista lukuisia, mutta niiden välillä ei ole ilmeisiä teoreettisia eroja, joihin valinnan voisi perustaa. Tämä johtuu siitä, että kaikki mitat toteuttavat vaaditut perusominaisuudet ja ovat siten pääpiirteissään samanlaisia. Tässä työssä selvitetään sitä, miten mitat eroavat toisistaan ja pyritään siten antamaan tutkijalle välineitä mitan valintaan. Tarkastelun kohteena ovat laajennetun Gini-kertoimen, Atkinsonin indeksin sekä yleistetyn entropian mittaperheet. Mittojen eroavana piirteenä tutkitaan niiden tapaa painottaa pieniä ja suuria tuloja eriarvoisuuden aiheuttajana. Lisäksi mittojen välillä on eroja siinä, kuinka herkkiä ne ovat poikkeaville havainnoille. Empiirisessä osiossa käytetään Tilastokeskuksen tuottamia mikrotason kulutustutkimuksia. Eriarvoisuustarkastelujen mahdollistamiseksi kotitalouksien erilaiset tarpeet on pyrittävä normittamaan ja tämä tehdään käyttäen ekvivalenssiskaaloja. Skaalojen käyttö sisältää kysymyksiä, joten niiden soveltamisen perusteita tarkastellaan teoreettisesti Ebertin (1997) tutkimusten pohjalta. Kulutustutkimuksia käyttäen tutkitaan vuosituhannen vaihteessa Gini-kertoimen arvoissa havaittua tuloerojen kasvua. Tarkastelut tehdään laajennetulla Gini-kertoimella hyödyntäen mitan erilaisia painotusmahdollisuuksia. Painotettaessa korkeatuloisia havaitaan tuotannontekijätuloissa voimakasta tuloerojen kasvua 1990-luvun alkupuoliskolla, joka on sittemmin tasaantunut. Käytettävissä olevissa tuloissa tämä näkyy tasaisena, mutta hidastuvana, tuloerojen kasvuna. Painotettaessa matalatuloisia, havaitaan tuotannontekijätuloissa hyvin voimakasta tuloerojen kasvua 1990-luvun alkupuoliskolla, jonka jälkeen tuloerot ovat olleet laskussa. Käytettävissä olevissa tuloissa tuloerojen kasvu näkyy kuitenkin vasta 1990-luvun loppupuoliskolla. en
dc.language.iso fi
dc.subject tuloerot fi
dc.subject Suomi fi
dc.subject 1980-2000-luku fi
dc.subject eriarvoisuus fi
dc.subject hyvinvointi fi
dc.title Tuloerojen ja taloudellisen eriarvoisuuden mittaamisesta:tuloerojen kehitys Suomessa 1985 - 2001 fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.68Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record