Suomalais-ruotsalainen asiantuntijanäkökulma Euroopan unionin demokratiavajeeseen

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Lehtikari, Venja
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:59:09Z
dc.date.available 2009-09-08T09:59:09Z
dc.date.issued 2003-11-10
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12673
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa on käsitelty Euroopan unionin demokratiavajetta suomalais-ruotsalaisesta asiantuntijanäkökulmasta käsin. Pyrkimyksenä on ollut selvittää, miten Suomen ja Ruotsin johtavat EU-asiantuntijat näkevät poliittisen demokratian ongelmat EU:ssa ja mitä eroja ja yhtäläisyyksiä niissä on. Ajatuksellisesti tutkimus on jakautunut kahden ydinkysymyksen ympärille, yhtäältä demokratiateoreettisen tradition ja toisaalta EU-integraation valtioiden välisen- ja ylivaltiollisen suutauksen ympärille. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on ollut selvittää voidaanko kansallista poliittista kulttuuria pitää selittävänä tekijänä aineistona käytettyjen asiantuntijoiden demokratiakäsityksiä analysoitaessa. Demokratiateoreettisesti tutkimus on keskittynyt kahteen valtio-opillisesti yleisesti käytettyyn suuntaukseen: edustukselliseen ja osallistuvaan demokratiatraditioon. Oletuksena on ollut, että tutkijan kansallisuus määrittäisi demokratiaan suhtautumista siten, että suomalainen EU-asiantuntija kannattaisi pikemminkin edustuksellista demokratiatraditiota, kun taas ruotsalainen asiantuntija lukeutuisi luontevammin osallistuvan demokratian kannattajiin. Tämä jaottelu perustuu siihen ennakko-oletukseen, että suhtautuminen demokratiaan on Suomessa ja Ruotsissa erilaista. Tutkimuksen kuluessa on käynyt kuitenkin ilmi, ettei poliittisella kulttuurilla ole suoraa selitysarvoa tutkimuksessa käytetyn aineiston kannalta demokratiateoreettisen jaottelun näkökulmasta. Toinen merkittävä kysymyksenasettelu on liittynyt asiantuntijan suhtautumiseen EU-integraatioon, eli siihen, kannattaako hän hallitustenvälistä suuntausta vai liittovaltiollista kehitystä. Tässä suhteessa ennakko-oletuksena oli, että suomalainen asiantuntija näkisi federalistisen ratkaisun parhaiten edistävän demokratian toteutumista EU-tasolla, kun taas ruotsalainen kannattaisi enemmän valtioiden välistä mallia sillä perusteella, että vahvan luottamuksen omaan poliittiseen järjestelmään voisi olettaa tuottavan kriittisiä arvioita ylikansallisesta järjestelmästä. Tutkimuksessa analysoidut asiantuntijat jakautuivat tasaisesti tämänkin kysymyksen ympärille, joten tässä suhteessa poliittisella kulttuurilla ei ollut suoraa vaikutusta tutkijan asennoitumiseen integraatioon. Tutkimusmenetelmä on ollut kvalitatiivinen ja vertaileva, jossa tärkeimpänä aineistona on ollut yhtäältä tutkimuksessa käytettyjen viidentoista asiantuntijan kirjoitukset EU-demokratiasta, toisaalta merkittävänä lähteenä ovat olleet sekä demokratiaa että Euroopan unionia käsittelevä kirjallisuus. Tuloksena on, että tässä aineistossa poliittisella kulttuurilla ei ole ollut vaikutusta asiantuntijan käsityksiin unionidemokratiasta, vaan asiantuntijoiden näkemykset perustuvat yksilöllisiin eroihin. Tutkimuksen toinen tulos on, että edustuksellisen demokratian koulukuntaan sijoittui suurempi osa tutkijoita, kuin osallistuvan demokratian koulukuntaan. Suhteessa EU-integraatioon tutkijat jakautuivat tasaisesti, eli sekä valtioiden välinen malli että liittovaltiollinen malli saivat yhtä paljon kannatusta. en
dc.language.iso fi
dc.subject Euroopan unioni - asiantuntijat - Suomi - Ruotsi fi
dc.subject EU-asiantuntijat fi
dc.subject asiantuntijat - poliittinen kulttuuri - diskurssi fi
dc.subject demokratia - demokratiavaje fi
dc.subject integraatio - liittovaltio fi
dc.title Suomalais-ruotsalainen asiantuntijanäkökulma Euroopan unionin demokratiavajeeseen fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.06Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record