Aktia Säästöpankin keskijohdon työmotivaation lähteet ja johtamiskäyttäytyminen

Abstract

Tutkielmassa selvitetään, mikä Aktia Säästöpankin keskijohtoa motivoi ja minkälainen heidän johtamiskäyttäytymisensä on. Lisäksi tutkitaan löytyykö johtamiskäyttäytymisen ja motivaation väliltä jotakin yhteyttä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kahteen teoriaan. Johtamiskäyttäytymisen kuvaileminen tukeutuu Pirneksen (2003) johtamiskäyttäytymisen malliin, jota on Aktiassa käytetty esimiesarvioinnin apuna. Mallissa johtamiskäyttäytyminen jaetaan neljään pääulottuvuuteen: johtamisen eettinen perusta, tehtävien hoitaminen, ihmissuhteiden hoitaminen ja henkinen jousto. Aktian esimiearvioinnit muodostavat osan tutkielman empiirisestä aineistosta. Työmotivaation määrittelyssä ja mittaamisessa käytetään apuna Barbuton ja Schollin (1998) motivaatioteoriaa ja siihen liittyvää motivaatiokyselyä. Teoria ja kysely ovat suhteellisen uusia, eikä niitä ole vielä sovellettu kotimaisessa tutkimuksessa. Barbuto ja Scholl jaottelevat ihmisiä motivoivat tekijät viiteen motivaation lähteeseen. Nämä ovat sisäinen motivaatioprosessi, välineellinen motivaatio, ulkoiseen minäkuvaan perustuva motivaatio, sisäiseen minäkuvaan perustuva motivaatio ja tavoitteiden sisäistäminen motivaationa. Erityisesti sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja tavoitteiden sisäistäminen ovat olleet paljonkin esillä aikaisemmassa tutkimuksessa ja niitä voikin pitää perinteisinä, yleisesti hyväksyttyinä motivaation lähteinä. Ulkoiseen ja sisäiseen minäkuvaan perustuvat motivaation lähteet taas edustavat työmotivaation tutkimuksessa uutta näkökulmaa motivaation lähteisiin. Aktian keskijohdolle lähetettiin Barbuton ja Schollin teoriaan perustuva motivaatiokysely, ja vastaukset yhdistettiin johtajien esimiesarviointeihin. Tuloksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Ensin motivaation lähteitä ja johtamiskäyttäytymistä tarkasteltiin erikseen ja lopulta selvitettiin löytyykö motivaation ja johtamisen väliltä yhteyksiä. Sisäiseen minäkuvaan perustuva motivaatio nousi vahvimmin esiin johtajien motivaation lähteistä, se vastaa lähes neljäsosaa johtajien kokonaismotivaatiosta. Johtajia motivoi siis omien tavoitteiden asettaminen ja pyrkimys saavuttaa nämä tavoitteet. Toiseksi eniten johtajia motivoi tavoitteiden sisäistäminen. Tämä osoittaa johtajien pitävän tärkeänä sitä, että organisaation edustamat arvot ovat hyväksyttävä ja tavoiteltavia ja edustavat heidän arvomaailmaansa. Johtamiskäyttäytymisen osalta johtajien vahvuus näyttäisi olevan eettisyys: alaiset pitävät heitä oikeudenmukaisina ja luotettavina. Seuraavaksi vahvin ulottuvuus oli tehtävien hoitaminen, joka kuvaa johtajien tahtoa ja toimeenpanokykyä. Kun johtajimiskäyttäytymisen ja motivaation yhteyttä tarkasteltiin, näkyi tehtävien hoitamisen ja sisäiseen minäkuvaan perustuvan motivaation välillä selkeä positiivinen korrelaatio, samoin kuin johtamisen eettisen perustan ja sisäisen motivaatioprosessin välillä. Johtamiskäyttäytymisen tason havaittiin korreloivan positiivisesti sisäistä motivaatiota ilmentävien motivaatioiden lähteiden kanssa.