Vihreän sukupolven läpimurto Suomessa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Määttä, Kaarina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:59:32Z
dc.date.available 2009-09-08T09:59:32Z
dc.date.issued 2005-02-07 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12699
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielman aihe on suomalainen vihreä liike keskittyen liikkeen läpimurtovuosiin 1970-luvun lopulta lähtien; aikaan jolloin liike ei ollut vielä poliittisesti organisoitunut, mutta jolloin ympäristöstä tuli tärkeä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen teema. Vaikuttavin yksittäinen tapahtuma ympäristöteeman yhteiskunnalliseen läpimurtoon oli Koijärvi-liike vuonna 1979, jota voidaan kutsua vihreän liikkeen laukaisevaksi tapahtumaksi. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella vihreää liikettä sukupolven näkökulmasta sekä valottaa vihreän liikkeen alkumetrejä aktiivisten toimijoiden näkökulmasta. Lähtökohtana tutkimukselle on Karl Mannheimin sukupolviteoria. Teorian keskeisimmät käsitteet ovat kolme sukupolven tasoa: sukupolviasema, aktuaalinen sukupolvi ja sukupolviyksikkö. Sukupolviasema muodostuu yhteiskunnalliseksi ajan hengen sekä aikalaisten yhteisten elämysten ja kokemusten pohjalta. Oleellisista yhteiskunnallisista murroksista muodostuu tietyn ikäpolven keskeisiä, merkityksellisiä kokemuksia, jotka muokkaavat yksilöiden elämää. Kun sukupolviasema aktivoituu, liittyy oman aikakautensa ja yhteiskuntansa sosiaalisiin liikkeisiin, se muuttuu mobilisoituneeksi, aktuaaliseksi sukupolveksi. Aktuaalinen sukupolvi jakautuu osiin, sukupolviyksiköihin. Kehittyvä sukupolviyksikkö koostuu pienistä ryhmistä, jotka vuorovaikutuksessa kehittelevät yksikön yhteisiä ideoita syvemmälle. Yksiköllä on myös ydinryhmä, joka tuo kaikkein oleellisimmat ideat ja käsitykset laajemmalle ryhmälle edelleen työstettäviksi ja kehiteltäviksi. Sukupolven diskursiivinen ulottuvuus sekä sukupolvitietoisuus ovat olennainen osa sukupolvien identiteetin muodostumista. Sukupolvet tulkitsevat ja arvottavat teemoja sosiaalisissa tilanteissa. Taustalla vaikuttavat kollektiiviset kokemukset, jotka heijastuvat diskursseihin. Tutkielmani aineistona on vihreän liikkeen ydinryhmään kuuluneiden ja keskeisten toimijoiden haastatteluja sekä pienlehdet Komposti ja Suomi vuosilta 1979-1982, jotta myös aikalaiskonteksti tulisi mukaan analyysiin. Aineistosta nousseita keskeisimpiä teemoja ovat suora toiminta, byrokratian vastustaminen sekä retoriikan ja toiminnan välinen suhde. Myös politiikan ja vihreän liikkeen suhde, parlamentaarisuus sekä Koijärvi olivat keskeisiä aiheita. Lisäksi etenkin ydinvoima oli tärkeä teema vihreän liikkeen sukupolvelle. 1970-luvun lopulla voimistunut vihreä liike oli uudenlainen ympäristöliike, sillä sen tavoitteena oli ekologisen ulottuvuuden sisällyttäminen yhteiskunnan kaikille tasoille sekä laajempi elämäntavan muutos, jossa ympäristö olisi erityisesti huomioitu. Yhteiskunnassa ja yliopistossa vallinnut poliittinen ilmapiiri ja pysähtyneisyyden aika koettiin ahdistavana kautena, johon haluttiin käänteentekevä muutos. Koijärven kansalaistottelemattomuus sai huomiota yhteiskunnassa ja yhdisti nuoria aktiiveja. Yhteiset päämäärät ja ideat loivat liikkeessä yhteenkuuluvuuden tunteen, joka ilmeni sukupolvikokemuksen artikulaatiossa sekä suoraan että peitellymmin, kuten me-retoriikan muodossa. Vihreän liikkeen kehitys ei ollut suoraviivaista Koijärveltä puolueeksi vaan sisälsi jo alkuvuosina monia ristiriitoja koskien organisoitumisen muotoa. Alkuaikoina liike oli kuitenkin suhteellisen yhtenäinen, kollektiivinen muurinsärkijä-porukka, joka halusi ympäristön keskeiseksi osaksi yhteiskuntaa ja elämäntapaa. en
dc.language.iso fi en
dc.subject yhteiskunnalliset liikkeet - vihreä liike en
dc.subject ympäristöpolitiikka en
dc.subject ympäristöaktivismi en
dc.subject elämäntapa - Suomi - 1970-luku en
dc.title Vihreän sukupolven läpimurto Suomessa en
dc.identifier.laitoskoodi 705 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.37Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record