Tohtorin tekijät : Jatkokoulutuksen tarjontatekijöiden merkitys kansantaloustieteen jatko-opintojen kestossa - elinaika-analyysi

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12734
Title: Tohtorin tekijät : Jatkokoulutuksen tarjontatekijöiden merkitys kansantaloustieteen jatko-opintojen kestossa - elinaika-analyysi
Author: Korhonen, Perttu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2004-11-08
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12734
Thesis level: master's thesis
Abstract: Yksilö tekee itse päätöksen aloittaa jatko-opinnot ja jatkaa niitä aina tohtorin tutkintoon saakka tai keskeyttää ne jossakin vaiheessa ennen tutkinnon saavuttamista. Päätösten voidaan katsoa perustuvan subjektiivisiin kustannus-hyöty-laskelmiin. Jatkokoulutuksen järjestävä taho voi omalla opetus-, rahoitus- ja muulla tarjonnalla pyrkiä vaikuttamaan opiskelijan päätöksiin tämän kohtaamien jatko-opiskelun kustannuksien kautta. Tutkielman tavoitteena oli tutkia Kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman vaikuttavuutta. Pyrkimyksenä oli selvittää, miten KAVAn järjestämään opetustoimintaan osallistuminen sekä sen myöntämät päätoimiset tutkijakoulutettavan paikat vaikuttavat yksilöiden jatko-opintojen kestoon, kun eroja opiskelijoiden kyvykkyydessä ja taustoissa kontrolloidaan. Käytettävä aineisto kerättiin lukuvuosien 1991–1992 ja 1998–1999 välisenä aikana KAVAssa jatko-opinnot aloittaneista. Aineisto sisälsi yksilötason tietoja 106 opiskelijan jatko-opintojen ajallisesta kulusta, opiskelupaikkakunnasta, aiemmasta opintomenestyksestä, vanhempien koulutustasosta, jatko-opintojen aikaisesta perhetilanteesta, osallistumisesta KAVAn toimintaan sekä jatko-opintojen rahoitustavasta. Ekonometrisellä elinaika-analyysillä pystyttiin tarkastelemaan opintojen kestoa ottamalla huomioon myös sensuroituneet havainnot, eli sellaiset opiskelijat, jotka eivät seuranta-aikana olleet väitelleet tohtoreiksi, mutta mahdollisesti väittelevät vielä seuranta-ajan päättymisen jälkeen. Tavanomaisessa regressioanalyysissä nämä opiskelijat olisi jouduttu jättämään tutkimusaineiston ulkopuolelle, jolloin olisi menetetty tietoa tutkittavasta ilmiöstä ja päädytty mahdollisesti virheellisiin päätelmiin sen luonteesta. Jo ei-parametristen Kaplan–Meier-estimaattien graafinen tarkastelu paljasti selviä ryhmäkohtaisia eroja jatko-opintojen kestossa. Pääpaino oli kuitenkin tohtorin tutkintoon tähtäävän opiskelun hasardimallin muodostamisella. Lopullisessa mallissa päädyttiin parametriseen Weibull-jakaumaan pohjautuvaan verrannollisten hasardien spesifikaatioon, kun sen ja semiparametrisen Coxin mallin hasardisuhteiden vertailu vahvisti syntynyttä käsitystä Weibull-jakautuneesta perushasardista. Varmuuden vuoksi testattiin vielä, puuttuuko mallista jokin väitöshasardin kannalta tärkeä tekijä, mutta testitulos ei tukenut sen huomioonottavan frailty-mallin muodostamista. Tulosten mukaan KAVAn tarjonnalla oli ollut vaikutusta jatko-opintojen etenemiseen. Opintojen rahoittaminen tutkijakoulutettavan palkalla nopeutti jatko-opintoja ja kohotti todennäköisyyttä väitellä tohtoriksi. On kuitenkin mahdollista, että käytettyjen kyvykkyysindikaattorien epätäydellisyydestä johtuen osa hasardisuhteesta selittyi yhä eroilla yksilöiden kyvykkyydessä. Lisäksi yliopistotutkijana toimivilla väitöshasardi oli vielä tutkijakoulutettaviakin korkeampi, kun ei eroja perustutkinnon kestossa ei oteta huomioon. Osallistuminen KAVAn järjestämään tutkimusseminaariin kohotti väitöshasardia, mutta vaikutus ei kasvanut, vaikka seminaareihin osallistuu useammin. Myös erikoiskursseille osallistuminen edisti mallin mukaan tohtoriksi valmistumista. Koulutuksen periytyvyys vielä tieteellisen jatkokoulutuksen vaiheessa oli yllättävänkin selvää. Äidin ammatillisen koulutuksen taso näyttäytyi yhtenä vahvimmista selittäjistä kansantaloustieteen jatko-opintojen kestolle siten, että jatko-opiskelijat, joiden äideillä oli keskimääräistä korkeampi ammatillinen koulutus väittelevät selvästi nopeammin sekä varmemmin kuin ne, joiden äitien ammatillisen koulutuksen taso on keskimääräistä alhaisempi.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: jatko-opinnot
kansantaloustiede
kesto
tutkijakoulutus
elinaika-analyysi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.48Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record