Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Maahanmuuton uhka- ja vastakuvat : Pakolaisuuden ja suomalaisuuden määritelmiä koskeva retoriikka kansallisessa päätöksenteossa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Pajunen, Laura
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:00:29Z
dc.date.available 2009-09-08T10:00:29Z
dc.date.issued 2005-05-02 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12762
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena on kansanedustajien tulkinnat pakolaisuudesta ja suomalaisuudesta nopeutettua turvapaikkamenettelyä koskevassa täysistuntokeskustelussa vuonna 2000. Nopeutetun turvapaikkamenettelyn säätämistä perusteltiin suojelun tarpeessa olevien ja taloudellisista syistä muuttavien henkilöiden sekoittumisella ja sen asettamista paineista kansainväliselle suojelujärjestelmälle sekä valtioiden turvapaikkamenettelylle. Nopeutettua menettelyä vastustavat kritisoivat sen oikeusturvan takaamiseen liittyviä epäkohtia. Tutkielman tavoitteena on analysoida neljäätoista täysistunnossa esitettyä puheenvuoroa Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian avulla. Tarkasteltavat puheenvuorot on pyritty valitsemaan siten, että ne heijastavat keskustelussa ilmennyttä kahtiajakoisuutta lakiehdotusta puolustavien sekö sitä kritisoivien välillä. Tämän lähtökohtana on turvapaikkapolitiikalle tyypillinen perusjännite ihmisoikeuksia puoltavan sekä tehokkuutta ja valtion suvereniteettia painottavan näkemyksen välillä. Argumentaatioanalyysin avulla tarkastellaan keskustelun lähtökohtia ja olettamuksia, joiden perusteella laajennetaan analyysiä "meistä" suomalaisista ja "muista" pakolaisista. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Stuart Hallin teoretisoima jaottelu "meihin" ja "muihin". Lähtökohtana on, että ulkomaalaisella on keskeinen sija kansaan kuuluvien määrittelyssä. Kansallisuuden erityispiirteet eivät ilmene pelkästään itse kansaa tai kansallisidentiteettiä tutkittaessa, vaan silloin, kun se peilautuu muihin, oman yhteisön ulkopuolisiin ihmisiin ja ryhmiin. Kansallinen identiteetti rakentuu aina eroista "toisiin", "muihin" ja "ulkopuolisiin". Kansa-käsitteeseen liittyviä ulottuvuuksia avataan Pasi Saukkosen viiden kansa-komponentin avulla. "Muiden" kategoriaa lähestytään uhka- ja vastakuvan käsitteillä. Tutkielmani kannalta eräs keskeinen teos on Outi Lepolan väitöskirja Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi (2000). Lakiesitystä puolustava diskurssi eli ns. tehokkuusdiskurssi perustuu dualistiseen pakolaiskäsitykseen, jossa kansainväliset reunaehdot määrittävät ne kriteerit, joihin ns. "oikeat" pakolaiset kuuluvat. "Väärät" pakolaiset, jotka eivät kuulu suomalaisuuden piiriin, sen sijaan leimataan keinottelijoiksi tai elintasopakolaisiksi. Tätä pakolaiskuvaa vasten asettuu yhtenäinen suomalainen kansa, joiden äänitorvena kansanedustaja toimii. Sen sijaan lakiesitystä kritisoiva diskurssi eli ns. ihmisoikeusdiskurssi vahvistaa pakolaisten ja suomalaisten samankaltaisuuksia sekä teroittaa kansainvälisten velvoitteiden ensisijaisuutta. Pakolainen esiintyy tässä puheessa kansainvälistä suojelua tarvitsevana henkilönä, todellisena pakolaisena. Toisaalta ihmisoikeuksia puoltavassa diskurssissa kritiikin kohteena on lähinnä kansa, joka erotetaan kahteen osaan "hyvään" ja "huonoon" eli suvaitseviin ja suvaitsemattomiin. en
dc.language.iso fi en
dc.subject pakolaisuus en
dc.subject turvapaikanhakija en
dc.subject turvapaikkamenettely en
dc.subject uusi retoriikka en
dc.subject toiseus en
dc.title Maahanmuuton uhka- ja vastakuvat : Pakolaisuuden ja suomalaisuuden määritelmiä koskeva retoriikka kansallisessa päätöksenteossa en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.35Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account