Pitkäaikaistyöttömät ja omaehtoisen työttömyyskokemuksen mahdollisuus

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Jääskeläinen, Rosa
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:01:25Z
dc.date.available 2009-09-08T10:01:25Z
dc.date.issued 2002-03-17
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12824
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa on haastateltu 10 keski-ikäistä ja ikääntyvää pitkäaikaistyötöntä, jotka on tavoitettu työttömien yhdistyksistä. Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää heidän työttömyyskokemuksensa sisältöä ja eritellä niitä tekijöitä, jotka nousevat selittämään työttömyyden muotoutumista tyydyttävänä elämäntilanteena. Työttömyyskokemuksen on nähty muodostuvan kahden tekijän vuorovaikutuksen tuloksena. Yhtäältä yksilön työllistymisen edellytyksistä koskevista tulkinnoista ja toisaalta yksilön arvostuksista ja elämänhallinnan kyvyistä. Oletuksena on ollut, että pitkään työttömänä olleet ovat kehittäneet ajattelu- ja toimintatapoja, jotka ovat edesauttaneet sopeutumista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty ensinnäkin haastateltavien näkemysten ja kokemusten teemoittelua. Erityistä huomiota on kiinnitetty niihin näkökulmiin ja kulttuurisiin jäsennyksiin, joiden kautta haastateltavat ovat eri aiheista puhuneet. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet myös puheissa esiintyvät perustelut. Tutkimusmenetelmän tietoteoreettisena perustana on ollut sosiaalinen konstruktionismi. Haastateltavista moni koki ikäsyrjinnän suurimpana esteenä työnsaannille. Koska kysymys on tekijästä, johon yksilö ei voi vaikuttaa, tulkittiin tämän helpottavan työttömyyden kokemista. Myös monien haastateltavien materiaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin jäsentämä työorientaatio nähtiin edesauttaneen työttömyyden kanssa pärjäämistä. Keskeistä oli myös se, ettei itseä tyydyttävän toiminnan puute ollut muodostunut ongelmaksi. Jotkut jopa kokivat työttömyyden itsensä toteuttamisen kannalta työnteon aikaiseen elämään verrattuna rikkaampana aikana. Haastateltavat ei myöskään juuri kaivanneet työvoimatoimistolta palveluja, vaan päinvastoin kohtelun oltiin paikoin tyytymättömiä. Toimeentulon kanssa oli tiukkaa, mutta puhe keskittyi taloudellisen hallinnan osoittamiseen. Keskeiseksi haastateltavia toisistaan erottavaksi tekijäksi nostettiinkin omaehtoisuuden ja itseohjautuvuuden toteutuminen heidän elämäntilanteen kuvauksissa. Tällaisia työttömiä löytyi kuusi. en
dc.language.iso fi
dc.title Pitkäaikaistyöttömät ja omaehtoisen työttömyyskokemuksen mahdollisuus fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.75Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record