Lastentarhanopettajien hyvinvointi työssä : Espoon alueen lastentarhanopettajien käsityksiä työstään ja työoloistaan

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Talkamo, Pia
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:01:47Z
dc.date.available 2009-09-08T10:01:47Z
dc.date.issued 1999-09-01
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12849
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Espoon alueella työskentelevien lastentarhanopettajien käsityksiä työstään ja työoloistaan. Erityisesti tarkastellaan hyvinvointia työssä, jota mitataan pääasiassa työtyytyväisyydellä ja työn kuormittavuudella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eroaako julkisen ja yksityisen sektorin lastentarhanopettajien työssä koetun hyvinvoinnin arviot toisistaan. Tutkimuksessa tarkastelun painopiste on siis lastentarhanopettajien subjektiivisten kokemusten tarkastelussa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain työhön ja työyhteisöön liittyviä asioita. Teoreettisessa osassa tarkastellaan työn ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hyvinvointia työssä on pohdittu työtyytyväisyys-, stressi- ja kuormituskäsitteiden avulla. Tutkimuksen työtyytyväisyysmittari on laadittu lähinnä Herzbergin kaksifaktoriteoriassa esiintyvien tekijöiden pohjalta. Psyykkisten kuormitustekijöiden selvittämisessä on käytetty Niemelän, Teikarin ja Järvenpään esittämiä malleja. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu vuoden 1999 helmikuussa Espoon alueen lastentarhanopettajille lähetettyyn postikyselyyn. Kysely tehtiin sekä julkisen että yksityisen sektorin lastentarhanopettajan työssä toimiville henkilöille, ei kuitenkaan päiväkodin johtajille. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 100 satunnaisesti valittua Espoon kaupungin suomenkielisissä päiväkodeissa lastentarhanopettajan nimikkeellä olevaa henkilöä ja kaikki (n=73) Espoon alueen yksityisissä päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat. Vastausprosentiksi julkisella sektorilla saatiin 73 % ja yksityisellä sektorilla 71 %. Tutkimusaineiston analysoinnissa on käytetty muun muassa ristiintaulukointia, faktorianalyysia, varianssianalyysia ja t-testejä. Faktorianalyysin avulla saatua tietoa täydennettiin summamuuttujien avulla. Avovastaukset luokiteltiin sisällönanalyysia apuna käyttäen. Tutkimusote on pääosin kuvaileva. Yleisesti ottaen lastentarhanopettajat viihtyivät työssään hyvin. Lastentarhanopettajista 81 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä työhönsä. Viidennes vastaajista ilmoitti kuitenkin melko usein tai jatkuvasti viimeisen kuluvan vuoden aikana miettineensä työpaikan vaihtoa. Etenkin suuret lapsiryhmät, vähäinen henkilökunnan määrä, palkkaus ja työn arvostus aiheuttivat tyytymättömyyttä. Tyytyväisimpiä lastentarhanopettajat olivat työn sisältöön ja yhteistyöhön lasten vanhempien kanssa. Yksityisen sektorin lastentarhanopettajat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan paremmin itseään koskeviin asioihin työpaikalla kuin julkisen sektorin lastentarhanopettajat. Julkisen sektorin lastentarhanopettajat kokivat työnsä huomattavasti useammin henkisesti rasittavaksi kuin yksityisen sektorin lastentarhanopettajat. He arvioivat myös useammin, että heillä oli liian vähän aikaa työnsä tekemiseen kunnolla. Julkisella sektorilla oltiin kuitenkin paremmin selvillä päiväkodin tehtävistä ja tavoitteista kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin lastentarhanopettajat kokivat myös ilmapiirin työpaikallaan paremmaksi kuin yksityisen sektorin lastentarhanopettajat. en
dc.language.iso fi
dc.subject lastentarhanopettajat fi
dc.subject hyvinvointi fi
dc.subject työn kuormittavuus fi
dc.subject päivähoito fi
dc.title Lastentarhanopettajien hyvinvointi työssä : Espoon alueen lastentarhanopettajien käsityksiä työstään ja työoloistaan fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.13Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record