Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Uhrieläin hyödykkeenä : lahja, vaihto ja vastavuoroisuus Indonesian Tana Torajan hautajaisrituaalissa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.97Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/12886
Vie RefWorksiin
Title: Uhrieläin hyödykkeenä : lahja, vaihto ja vastavuoroisuus Indonesian Tana Torajan hautajaisrituaalissa
Author: Halme, Juha
Contributor: University of Helsinki, Social and Cultural Anthropology (Department of Sociology)
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Indonesiaan kuuluvan Sulawesin saaren Tana Torajan (Torajamaa) hautajaisrituaalilla on kulttuurisesti suuri painoarvo torajien arvomaailmassa, symbolisissa luokitteluissa ja sosiaalisessa uusiutumisessa, ja se myös mahdollistaa ja esittää sen sosiaalisen kentän, jossa statuksen hankkiminen lahjavaihdon ja vaurauden julkisen esittämisen muodossa toteutuu. Torajien hautajaisrituaali on erityisesti viime vuosikymmenten kuluessa muuntunut niin ulkoisten käytäntöjen kuin sisällöllisten ja symbolisten merkitysten osalta. Noin 1970-luvulta lähtien sekä hautajaisrituaaleihin uhrattu varallisuus että uhrieläinten määrä on kasvanut. Tähän suurentumiseen ovat syynä muun muassa kasvanut rahallinen varallisuus, perinteisten luokkarajojen rikkoutuminen ja kulttuurisen identiteetin määrittäminen varsin näyttävän hautajaisrituaalin kautta. Merkittävimpiä seurauksia on ollut muun muassa niiden uskomusten ja käsitysten osittainen muuntuminen, johon koko rituaalin psykokulttuurinen olemassaolo on perustunut. Toinen merkittävä vaikutus on ollut arvovaltaan ja statusasemointiin liittyvien ymmärrysten ja käytäntöjen uudelleenmuotoutuminen hautajaisrituaalikentän julkisessa tilassa. Tämä kirjoitus on vaihtoteoreettinen tutkimus Tana Torajan hautajaisrituaalin lahja- ja hyödykevaihdollisista käytännöistä. Se vaihdollinen objekti, johon työni suurin huomio on kohdistunut, on paikallisessa arvomaailmassa voimakkaasti statusasemoitu uhrieläin, joita annetaan Torajamaan yleiseen varallisuustasoon nähden suurina ja vastavuoroisesti velvoittavina lahjoina hautajaisrituaalien yhteydessä, ennen eläinten rituaalista teurastamista. Myös vesipuhveleiden teurastamista seuraava julkinen ja kohdennettu lihaosuuksien jakaminen on sidoksissa vastavuoroisen vaihdon käytäntöihin. Pyrin vastaamaan kysymykseen miten ja millä tavoin hautajaisten yhteydessä teurastetut uhrieläimet ovat nivoutuneet osaksi torajalaisten seremoniallista, sosiaalista ja taloudellista vaihtoa, statusjärjestelmää ja yhteisön symbolimaailmaa, ja miten nämä käytännöt, merkityskentät ja arvostukset ovat muuttuneet viimeisen noin neljänkymmenen vuoden aikana. Teoreettiset argumenttini liittyvät talousantropologian vaihdon teorioihin, joita sekä etnografinen materiaali, vertaileva tutkimus ja Sulawesilla viettämäni kenttäajanjakso tukevat. Hautajaisrituaalikontekstiin sijoittuvista uhrieläimistä erityisesti vesipuhveli on se prestiisieläin, jonka symboliset ja kulttuuriset merkitykset toimivat useilla eri tasoilla. Yhdistän tässä tutkielmassa statusasemoidun uhrieläimen neljään eri vaihdon "samanaikaiseen" kulttuuriseen ja teoreettiseen elementtiin: Sosiaalisen ja / tai taloudellisen vaihdon objektiksi, luovuttamattomaksi pyhäksi esineeksi ja potlatch-kilvoittelun tuhottavaksi objektiksi. Lisäksi tarkastelen tätä prestiisieläintä hyödykkeenä. Myös käyttämäni käsite uhrieläinvaihto tai – paremminkin – uhrieläinlahjavaihto toimii tässä työssä lähtökohtaisena tutkimushypoteesina, jonka analyyttisen paikkaansa pitävyyden pyrin esittelemään vaihdon teorioiden, Torajamaata käsittelevien etnografioiden, vertailevan tutkimuksen että omakohtaisen kenttäkokemuksen perusteella. Lähtökohtaisesti tarkastelen hautajaisrituaaliin linkittynyttä uhrieläinvaihtoa ja tämän vaihdon hyödykkeistymistä "maussilaisesta" teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Selventäessäni uhrieläinvaihdon "totaalista sosiaalista ilmiötä" (Mauss 1999, 28) ja hautajaisrituaalin "totaalisia suoritteita" (mts. 31) olen käyttänyt erityisesti, Gregoryn (1980, 1982, 1994, 1997), Appadurain (1986, 1996), Carrierin (1995), Weinerin (1989, 1995) ja Godelierin (1999) teoreettisia näkökulmia. Käsitteellisesti tämän tutkielman teoreettisen tarkastelunäkökulman voi kiteyttää lahjavaihdon ja hyödykevaihdon teoreettiseen vastakkainasetteluun ja dialektiseen vuorovaikutukseen. Esitän tässä työssä myös teoreettiset perustelut sille miksi, miten ja missä määrin kirjoitukseni tarkastelun kohteena ollut statusasemoitu ja personifioitu "luovuttamaton" vaihdollinen objekti on muuntunut omistajansa ja talokuntansa piiristä irtaannutettavaksi vaihdolliseksi hyödykkeeksi.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/12886
Date: 2008-05-12
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account