Moniarvoinen suomalaisuus, puolueeton Suomi : Isänmaallisuuden ja maanpuolustustahdon kysymykset 1960-luvun alun henkisen maanpuolustuksen taustana ja sisältönä

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12921
Title: Moniarvoinen suomalaisuus, puolueeton Suomi : Isänmaallisuuden ja maanpuolustustahdon kysymykset 1960-luvun alun henkisen maanpuolustuksen taustana ja sisältönä
Author: Rainio, Johanna
Other contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria
Date: 2002-09-23
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12921
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan 1960-luvun alun henkistä maanpuolustusta. Puolustusministeriön alaisuudessa toiminut Henkisen maanpuolustuksen komitea istui vuosina 1960-1962. Komitean mietinnössä henkisen maanpuolustuksen päämääräksi ilmoitettiin ”henkinen varustautuminen” kylmän sodan olosuhteissa, joissa valtiot rauhankin aikana pyrkivät saavuttamaan vaikutusvaltaa muiden kansojen keskuudessa ”henkisen, taloudellisen yms. ylivallan” muodossa. Suomalaisen henkisen varustautumisen perustaksi komitea asetti kaksi tekijää: ulkopoliittisen puolueettomuuden sekä demokraattisen yhteiskuntamuodon. Samalla mietintöön liittyneessä sosiologisessa tutkimuksessa annettiin suomalaiselle isänmaallisuudelle uusi moniarvoinen perusta. Henkinen maanpuolustus oli toimintaohjelma, jonka kautta näistä elementeistä tehtäisiin kaikkien suomalaisten hyväksymä ja tuntema ”yleinen mielipide”. Vaikka henkistä maanpuolustusta on tutkittu vähän, sille on monessa yhteydessä annettu selvä rooli isänmaallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien teemojen uudelleenmäärittäjänä. Olemassaolevan tutkimustiedon puutteellisuus ja henkisestä maanpuolustuksesta vallitsevan kuvan epätäsmällisyys on tutkielman lähtökohta. Tutkielmassa kysytään millä tavoin on mahdollista muodostaa kokonaisvaltaisempi kuva ilmiöstä, jota 1960-luvun alussa kutsuttiin henkiseksi maanpuolustukseksi. Miten pinnallisesti katsoen niinkin erilaiset teemat kuin moniarvoinen isänmaallisuus ja ulkopoliittinen puolueettomuus ohjautuivat henkisen maanpuolustuksen yhteyteen. Työssä hahmotetaan myös toimijoita isänmaallisuuden ja maanpuolustuksen henkisen perustan määrittelemisen taustalla. Ketkä näihin kysymyksiin tutkittavan ajankohdan Suomessa tunsivat mielenkiintoa? Tutkimustehtävä eli henkisen maanpuolustuksen taustan ja sisällön aikaisempaa kokonaisvaltaisempi tarkastelu toteutetaan seuraamalla mietinnön keskeisimpiä teemoja eli moniarvoista isänmaallisuuskäsitystä, ulkopoliittista puolueettomuutta sekä demokratian periaatteita koskevaa keskustelua toisen maailmansodan jälkeisestä murroksesta alkaen. Tutkielmassa avautuu monitasoinen Suomen ulkoista asemaa ja sisäistä järjestystä koskeva ajattelutapojen ja määrittelyiden kenttä. Toimijoiden osalta tarkastelu on rajattu suomalaisen politiikan ei-kommunistisiin piireihin. Tutkielmassa osoitetaan, että näiden piirien keskinäinen rajankäynti isänmaallisuuden ja maanpuolustushengen ehdoista nivoutuu monella tapaa yhteen vuonna 1960 käynnistyneen henkisen maanpuolustuksen kanssa. Rajankäynnissä yhteiskuntatieteiden kyky tuottaa ympäröivää todellisuutta koskevia 'objektiivisia' käsitteitä ja tulkintoja sai merkitystä käytännön politiikan kannalta. Tässä tapauksessa korostuu etenkin sosiologian ja kansainvälisen politiikan tutkimuksen rooli. Tutkielmassa todetaan, että henkistä maanpuolustusta voi perustellusti pitää osana yhteiskunnallis-poliittista (aate)mekanismia, jonka avulla Suomen kansainvälinen asema kylmän sodan ideologisella raja-alueella ja Neuvostoliiton naapurissa sekä toisaalta kommunismi suomalaisen yhteiskunnan sisällä artikuloitiin kansalaisille. Tutkielman johtopäätös on, että nämä vaikeat kysymykset suomalaistettiin tosiasioiden tunnustamiseen uskovan realismin yhtälailla suomalaistetussa viitekehyksessä. Henkinen maanpuolustus oli omalta tärkeältä osaltaan vakiinnuttamassa kokonaisvaltaista ’suomalaista mallia’, jonka sisällä kiintymys omaa yhteiskuntaa ja maata kohtaan oli kansallisen edun kannalta turvallista kanavoida.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: henkinen maanpuolustus
maanpuolustustahto
puolueettomuus
isänmaallisuus
yhteiskuntatieteet


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.47Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record