Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

NAFTA ja Meksikon talous - ensimmäinen vuosikymmen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Friman, Mikko Hermanni
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:02:54Z
dc.date.available 2009-09-08T10:02:54Z
dc.date.issued 2006-02-01 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12924
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Ko. tutkimus keskittyy NAFTA:n aiheuttamiin taloudellisiin seuraamuksiin, jättäen muut kysymykset huomiotta. Ongelma jaetaan edelleen kolmeen erityiskysymykseen; 1. Mitä staattista hyötyä integraatiosta on ollut Meksikolle? 2. Mitä dynaamisia vaikutuksia NAFTA:lla on ollut? 3. Mitkä ovat staattisista ja dynaamisista vaikutuksista johtuvien muutosten kustannukset? Olemassa oleva kirjallisuus NAFTA:n vaikutuksista Meksikoon voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä muodostuu aikaisemmista ennakoivista tutkielmista. Osa kirjallisuudesta laadullisesti analysoi NAFTA:n mahdollisia vaikutuksia käyttäen alueellisen integraation teorian käsitteitä, kuten Ramirez de la O (1993) ja Ohr (1995). Suuri määrä ennakoivia tutkimuksia kuitenkin tekee simulaatioita laskettavan yleistasapainomallin (CGE, Computable General Equilibrium) pohjalta. Toinen kirjallisuuden ryhmä muodostuu jo tapahtuneen perusteella tehtyihin tutkimuksiin. Yksittäiset tutkimukset kohdistuvat suureen määrään erilaisia kysymyksiä, kuten vaikutuksista kaupankäyntiin käyttäen perinteistä Vinerian viitekehysanalyysiä (Vinerian framework, esim. Krueger 2000) tai ulkomaista suoraa investointia ja sen dynaamisia vaikutuksia (López-Córdova 2002; Romalis 2003). Muutamat muut tutkimukset ovat perustuneet laaja-alaisempaan lähestymistapaan, yhdistäen erilaisia näkökohtia (Ramirez 2003). Eräs yksityiskohtaisimmista analyyseistä on Maailmanpankin raportti (Lederman et al, 2003). NAFTA:n vaikutusten analyysi osoitti, että sopimus on ollut sekä hyödyllinen, että aiheuttanut kustannuksia Meksikolle. Hyödyt löytyvät lähinnä kokonaistasolla, kun taas kustannukset ovat keskittyneet Meksikon sisäiseen eriytymiseen ja alueellisiin muutoksiin. Staattisten vaikutusten suhteen Meksikon kauppa on lisääntynyt valtavasti 1990-luvulla. Kaiken kasvun ei kuitenkaan voida katsoa johtuneen NAFTA:sta. Dynaamisten hyötyjen suhteen NAFTA on lisännyt suoraa ulkomaista sijoittamista Meksikoon. FDI on virrannut lähinnä tiettyihin tuotantoteollisuuden aloihin, kuten autoteollisuuteen ja maquiladora- teollisuuteen ja on siten edistänyt alueellista erikoistumista sekä Meksikon talouden muuntumista tuontipainotteiseen suuntaan. Tietyillä alueilla tämä on myös lisännyt kilpailukykyä. Työssä tutkittiin myös Meksikon ja Yhdysvaltojen välistä lähenemistä/ etääntymistä. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut selvää muutosta suuntaan jos toiseenkaan. Meksiko ei ole myöskään mitenkään merkittävästi saavuttanut pohjoista, kuten ei myöskään jäänyt jälkeen. Osa alueellisen yhdistymisen kuluista selittyy eri alueiden ja osa-alueiden välisestä talouden vapautumisen muutosprosessista. Eräs sellainen tapaus on Meksikon alueellinen eriytyminen. Talousmaantieteen ennusteiden mukaisesti teollinen toiminta on hakeutunut maan pohjoisosaan. Samanaikaisesti, kasvavat erot henkilökohtaisissa tuloissa ja suhteellisissa palkoissa ovat lisääntyneet rikkaiden ja köyhien alueiden välillä Meksikossa. Tämä suuntaus alkoi vuoden 1985 jälkeen, joten NAFTA:n rooli tässä prosessissa on ollut kehitystä tukeva. Myös palkkaerot ammattitaitoisen ja ammattitaidottoman työvoiman välillä ovat kasvaneet. en
dc.language.iso fi en
dc.subject NAFTA en
dc.subject North American Free Trade Agreement en
dc.subject taloudellinen integraatio - Pohjois-Amerikka en
dc.subject staattiset hyvinvointivaikutukset en
dc.subject dynaamiset hyvinvointivaikutukset en
dc.subject alueellinen integraatio en
dc.subject meksiko - talous en
dc.title NAFTA ja Meksikon talous - ensimmäinen vuosikymmen en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.59Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account