"Lapsen on parempi siellä missä rakkautta on" : Narratiivinen analyysi adoption merkityksestä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalipsykologian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Socialpsykologiska institutionen sv
dc.contributor.author Heiska, Sanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:03:01Z
dc.date.available 2009-09-08T10:03:01Z
dc.date.issued 2007-03-22
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12932
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassani tarkastellaan adoptiota ja sen merkitystä lapsena adoptoitujen aikuisten kirjoittamien tarinoiden avulla. Tarkoitukseni on tehdä ihmisten kokemukset adoptiosta ymmärrettäviksi ja samalla tuoda esiin adoption merkitys ihmisen elämässä. Mielenkiinto on adoption ymmärtämisessä sen kokemisen kautta. Adoptio nähdään usein positiivisena ratkaisuna vaikeassa tilanteessa, jossa lapsen ei ole mahdollista elää omien biologisten vanhempiensa kanssa. Adoptio saattaa kuitenkin henkilökohtaisella tasolla tuottaa ihmiselle surua, epätietoisuutta ja identiteettiristiriitaa. Eräät tutkimukset osoittavat, että adoptiolapset kohtaisivat keskimäärin enemmän ongelmia elämässään, mutta monet muut tutkimustulokset eivät tue tätä päätelmää. Suomessa adoptiota ei ole paljon tutkittu ja tämä oli yksi aihevalintani peruste. Aineistoni koostuu kahdentoista Suomen sisällä lapsena adoptoidun aikuisen elämäntarinasta, jotka kirjailija Suvi Ahola on kerännyt yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kanssa. Olen käsitellyt aineistoa käyttäen soveltavasti tutkimusmetodeina narratiivista analyysiä ja kertomusten sisällön analyysiä. Tutkielmani teoreettinen viitekehys on narratiivinen lähestymistapa, jossa tarina nähdään keskeisenä ajattelun ja elämän jäsentämisen muotona (Hänninen, 2000). Tarinallinen tulkinta antaa tapahtumille tietyn arvon ja määrittelee tapahtumat esimerkiksi iloisiksi tai surullisiksi, häpeällisiksi tai kunniallisiksi (Kerby, 1991). Sosiaalipsykologiassa narratiivisuus liittyy sosiaalisen konstruktionismin suuntaukseen. Narratiivisen lähentymistavan mukaan kielellä on keskeinen merkitys sosiaalisen todellisuuden ja ihmisen itseymmärryksen muodostumisessa. Tarinallisen kiertokulun teoria asettaa sisäisen tarinan, kertomuksen ja draaman käsitteet toisiinsa. Samalla se suhteuttaa yksilön sosiaaliseen kontekstiin. Sisäinen tarina ohjaa ihmisen elämää ja toimintaa. (Hänninen, 2000.) Adoptiokertomusten analyysi osoitti tarinoiden jakautuvan kolmeen eri tarinatyyppiin: onnekkaihin, selviytyjiin ja uhreihin. Tarinatyyppien erottelijana suurinta roolia pelaa selvästi adoptioperheessä vallinnut ilmapiiri ja ympäristön suhtautuminen adoptioon. Onnekkailla on ollut lähtökohtaisesti erittäin onnellinen lapsuus, päinvastoin kuin selviytyjillä ja uhreilla. Selviytyjien ja uhrien samantapaisista kokemuksista huolimatta selviytyjät olivat jossain vaiheessa elämää kääntäneet vaikeat elämänkokemukset vahvuudekseen, kun taas uhrit eivät olleet päässeet niistä irti. Uhrit syyttivät adoptiota elämänsä epäonnesta vielä myöhäisellä aikuisiälläkin. Tutkielmani avartaa adoptiokokemuksen mahdollisia merkityksiä ihmiselle ja myös sitä, kuinka vahvasti se saattaa vaikuttaa yksilön elämään. Keskeisimmät käyttämäni lähteet: Hänninen, V. ( 2000) Sisäinen tarina, elämä ja muutos / Murray, K. (1989). The construction of identities in the narratives of Romance and Comedy / McAdams, D. P. (1993). The stories we live by: Personal myths and the making of the self / Saastamoinen, M. (2000). Elämänkaari, elämäkerta ja muisteleminen. en
dc.language.iso fi
dc.subject adoptio fi
dc.subject narratiivisuus fi
dc.subject kerronta fi
dc.subject narratiivinen analyysi fi
dc.subject tarinallisen kiertokulun teoria fi
dc.subject elämänkaari fi
dc.title "Lapsen on parempi siellä missä rakkautta on" : Narratiivinen analyysi adoption merkityksestä fi
dc.identifier.laitoskoodi 706
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.36Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record